Apollon temppeli (VII.7.32, ) oli antiikin aikainen Apollolle omistettu roomalainen temppeli Pompejissa Italiassa. Sen rauniot sijaitsevat region VII insulassa 7 ja ovat osa Pompejin arkeologisen alueen käsittävää Unescon maailmanperintökohdetta. Temppeli ja siihen liittynyt pyhäkköalue saivat nykyisen muotonsa 100-luvulla eaa.
Historia
Apollon eli kreikkalaisittain Apollonin kultti oli varhaisen Pompejin merkittävin. Kultti oli levinnyt koko Campaniaan alueen kreikkalaisista siirtokunnista. Pompejin Apollon pyhäkön varhaisin rakennusvaihe ajoittuu 600-luvun lopulle eaa. Tältä ajalta on säilynyt temenoksen länsimuuri, alttarin jäänteitä sekä pylvään jalusta. Näiden perusteella on arveltu, että paikalla saattoi aluksi olla avoin pyhäkkö ilman varsinaista temppelirakennusta.
pienoiskuva|vasen|Ennallistus Apollon temppelistä. Temppelin seuraava merkittävä vaihe sijoittuu 500-luvulle eaa., jolloin alueelle rakennettiin italialais-etruskilainen temppeli. Tästä rakennuksesta on säilynyt erityisesti terrakottaista rakennuskoristelua sekä osia alttarista, jotka todistavat varhaisesta monumentaalisesta pyhäkkörakentamisesta Pompejissa.
Temppelikokonaisuus koki laajan uudistuksen 100-luvun puolivälissä eaa. Tuolloin temppeli rakennettiin uudelleen viimeiseen muotoonsa podiumille sijoitettuna peripteraalitemppelinä. Vielä 100-luvun alussa eaa. alttari uusittiin, mikä osoittaa pyhäkön säilyneen aktiivisessa käytössä aivan tasavallan ajan lopulle saakka. Temppeli kärsi suuria vaurioita vuoden 62 jaa. maanjäristyksessä, ja sen kunnostustyöt olivat kesken sen ja koko kaupungin tuhoutuessa vuoden 79 jaa. tulivuorenpurkauksessa.
pienoiskuva|vasen|Temppelin pohjakaava. Temppelin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1817 ja jatkuivat useissa vaiheissa, erityisesti vuosina 1931–1932 sekä 1942–1943. Varhaisissa tutkimuksissa, 1800-luvun alussa, temppeli tulkittiin omistetuksi Bacchukselle, Venukselle tai Mercuriukselle, kunnes se lopulta tunnistettiin Apollon temppeliksi piirtokirjoituslöytöjen perusteella.
Rakennus
Temppeli sijaitsi heti Pompejin forumin länsipuolella. Se oli rakennettu korkealle podiumille. Temppeli oli peripteraalitemppeli ja edusti korinttilaista tyyliä, ja siinä oli pitkillä sivuilla yhdeksän ja lyhyillä sivuilla kuusi pylvästä. Temppelin cellassa oli Apollon kulttikuva sekä tuffikivestä tehty omafalos eli maailmannapa, joka jäljitteli Delfoissa ollutta Omfalosta. Cellasta on löydetty oskinkielinen piirtokirjoitus, joka kertoo kvestori Oppius Campanuksen omistaneen rakennuksen Apollolle.
Temppeliltä laskeutuneiden portaiden edessä oli alttari, jonka pääsivu oli itään forumille päin. Temppeliä ympäröi pyhäkköalue, joka oli pylväiköillä reunustettu peristyylipiha. Siinä oli pitkillä sivuilla 17 ja lyhyillä sivuilla 9 pylvästä, eli yhteensä 48 pylvästä. Pylväät oli tehty tuffista ja edustivat joonialaista tyyliä. Pyhäkköalueelle johti kaksikerroksinen tuffikivinen portiikki.
Temppelin portaikon vasemmalla puolella oli joonialainen pylväs, jonka päällä oli aurinkokello.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Pompejin temppelit