Slovenian parlamenttivaalit 2026 järjestettiin 22. maaliskuuta. Niissä valittiin 90-paikkainen kansalliskokous.
Vaalijärjestelmä Slovenian parlamenttivaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, jossa puolueiden paikkamäärä vastaa niiden kannatusta. Italian- ja unkarinkielisille vähemmistöille on kummallekin varattu yksi kiintiöpaikka. Käytössä on neljän prosentin äänikynnys. Äänioikeus- ja ehdolleasettumisikäraja on 18 vuotta. Äänestyspakkoa ei ole.
Taustaa pienoiskuva|vasen|Puoluekannatukset gallupeissa edellisistä vaaleista alkaen. Vaalien alla SDS:n ja Vapausliikkeen ero kaventui. Vaalien alla gallupeja johti noin 25 prosentin kannatuksella entinen kolminkertainen pääministeri Janez Janša, jota hänen edellisellä kaudellaan vuosina 2020–2022 syytettiin demokratian heikentämisestä ja verrattiin Unkarin Viktor Orbániin. Janša oli luvannut laskea veroja ja vedonnut kansallistunteeseen. Julisteissa muun muassa kehotettiin äänestämään SDS:ää, jos haluaa lapsenlapsiensakin vielä laulavan sloveniankielisiä lauluja. Kannatusmittausten toisella sijalla noin 20 prosentissa oli edellisten vaalien suurin puolue Vapausliike (GS). Se on keskustavasemmistolainen liberaali puolue, jonka puheenjohtaja Robert Golob oli istuva pääministeri. Sen viime vaalien kannatuksesta oli sulanut lähes puolet, mutta se oli silti onnistunut säilyttämään kannattajansa paremmin kuin aiemmat vaalivoittajapuolueet, jotka olivat syntyneet ennen kaikkea vastustamaan Janšaa. Tätä selittää se, että Golobin hallitus oli onnistunut pitämään talouden lievässä nousussa ja inflaation sekä työttömyyden kurissa.
Vaaleissa uusina puolueina ehdolla olivat SDS:stä eronneen ryhmän perustama Demokraatit ja Vihreistä eronneen europarlamentaarikon Vladimir Prebiličin perustama Jälleensyntymä. Molemmat puolueet mainostivat olevansa kolmas vaihtoehto niille, jotka eivät halua Golobaa tai Janšaa. Vihreät ja Vasemmisto olivat keskenään vaaliliitossa. Janšan perinteinen liittolaispuolue NSi oli solminut vaaliliiton kahden pienemmän puolueen, Kansanpuolueen ja Focusin kanssa. Rokotevastaisuudesta alkunsa saanut oikeistopopulistinen Resnica oli myös ennusteiden mukaan mahdollisesti pääsemässä parlamenttiin. Yhdenkään edellä mainituista puolueista ei katsottu voivan todella haastaa Golobia tai Janšaa, vaan niiden kannatuksen odotettiin lähinnä ratkaisevan, kumpi saa neuvoteltua taakseen enemmistön.
Monista muista alueen maista poiketen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei muodostanut suuria jakolinjoja, vaan kaikki keskeiset puolueet olivat sitoutuneet Ukrainan tukemiseen. Sen sijaan näkemykset Gazan ja Iranin sodista erosivat enemmän. Vaalien odotettiin kuitenkin ratkeavan lähinnä sisäpoliittisiin kysymyksiin.
Videoskandaali Aivan vaalien alla paljastui, että israelilainen yksityinen tiedusteluyhtiö Black Cube oli levittänyt väärennettyjä videoita, joissa oli annettu ymmärtää Robert Golobin lähipiirin syyllistyneen korruptioon. Paljastuksen taustalla oli joukko kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja tutkivia journalisteja. Mladina-viikkolehden tietojen mukaan Black Cuben edustajat olisivat tavanneet Janez Janšan SDS-puolueen toimistolla. Janša kiisti väitteen. Black Cube on aiemmin ollut julkisuudessa, kun Harvey Weinsteinin syytettiin sen avulla yrittäneen hiljentää uhreja ja toimittajia seksuaalirikosoikeudenkäyntiensä aikana.
Tulokset pienoiskuva|Paikkajakauma vaalien jälkeen. Vaalien jälkeen parlamentin suurin puolue on Vapausliike, joka sai 29 paikkaa. Yhden paikan vähemmän sai SDS. Muista puolueista Nsi sai 9, Sosiaalidemokraatit 6, Demokraatit 6, Levica/Vihreät 5 ja Resnica 5 paikkaa. Hallitusneuvotteluista odotettiin vaikeita. Lopulta Golob epäonnistui saamaan taakseen enemmistön, ja SDS:n puheenjohtaja Janez Janša nousi pääministeriksi oikeistokoalition johdossa.
Lähteet
parlamenttivaalit 2026 Luokka:Vuoden 2026 vaalit