Teknillisen korkeakoulun vanha päärakennus sijaitsee Hietalahdentorin itäpuolella Helsingin Kampissa. Rakennuksen suunnitteli Frans Sjöström, ja se valmistui vuonna 1877.

Rakennus Tarve ja sijainti Vuonna 1849 Helsinkiin perustettu Teknillinen korkeakoulu, silloinen Helsingin teknillinen reaalikoulu ja vuodesta 1872 alkaen Polyteknillinen koulu, toimi alun perin Aleksanterinkadulla Litoniuksen talossa. Rakennus kävi kuitenkin liian pieneksi, ja siksi isommalle koulurakennukselle alettiin etsiä tonttia muun muassa Katajanokalta. Edustava sijainti löytyi lopulta torin laidalta Hietalahdesta. Teknillistä korkeakoulua pidettiin suuressa arvossa, ja siksi rakennus erosi tavanomaisista koulurakennuksista.Rakennushistoriaselvitys, s. 12–13

Rakennustyöt vasen|pienoiskuva|Vastavalmistunut rakennus 1870-luvun lopussa. Rakennuksen Frans Sjöström piirsi vuonna 1872, ja rakennustyöt aloitettiin 1874. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1877. Valmistuessaan koulurakennus oli kolmikerroksinen. Materiaalina käytettiin tiiltä, ja rapatut julkisivut maalattiin keltaisen sävyllä.Rakennushistoriaselvitys, s. 23

Laajennukset pienoiskuva|vasen|Korkeakoulua laajennettiin torinpuoleisilla siipirakennuksilla vuonna 1904 Gustaf Nyströmin piirrosten pohjalta. Näkyvää muutoksessa olivat myös julkisivun koristeelliset tornit. Koska opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti, rakennukselle alettiin suunnitella laajennusta. Tilat olivat käyneet 1900-luvun alkuun mennessä niin ahtaiksi, että esimerkiksi juhlasali oli otettu opetuskäyttöön. Gustaf Nyströmin suunnittelema laajennushanke käynnistyi vuonna 1902, ja rakennustyöt valmistuivat vuonna 1904. Näkyvimpiä muutoksia olivat torinpuoleiset siipiosat ja koristeelliset tornit sekä sisäpihan kirjasto-osa. Katolle rakennettiin rautarakenteinen observatorio. Nyströmin mukaan arkkitehti Theodor Höijer avusti laajennuksen suunnittelemisessa, mutta yhteistyön yksityiskohtia hän ei selventänyt.Rakennushistoriaselvitys, s. 29–32

Rakennus kärsi kuitenkin edelleen tilanpuutteesta, ja siksi sitä laajennettiin ja samalla korotettiin kahdella kerroksella vuonna 1928 Armas Lindgrenin suunnitelmien pohjalta. Tällöin rakennus sai nykyisen ulkomuotonsa. Lindgren esimerkiksi yhdisti Sjöströmin uusrenessanssiin 1920-luvun klassisismin piirteitä ikkuna-aukotuksin ja koristebalustradein. Pääsisäänkäyntiä ja sisääntuloaulaa suurennettiin, ja Nyströmin tornimainen osa poistettiin. Lindgren suunnitteli rakennuksen myls koristeellisia huonekaluja.Rakennushistoriaselvitys, s. 4, 13, 34–38 pienoiskuva|Rakennus 1930-luvulla Armas Lindgrenin suunnitteleman laajennuksen jälkeen. Korttelikokonaisuuteen kuuluivat päärakennuksen lisäksi korttelin sisäosassa sijaitseva tiilinen Vanhan kemian rakennus, pitkänomainen Uuden kemian rakennus sekä rakennus osoitteessa Bulevardi 29.Rakennushistoriaselvitys, s. 4 Frans Sjöströmin piirtämä Bulevardi 29 oli alkujaan asuinrakennus, kunnes valtio osti sen ja muutti sen osaksi oppilaitosta.Rakennushistoriaselvitys, s. 29

Vauriot pienoiskuva|Talvisodan pommitusten vaurioita 30. marraskuuta 1939. Rakennus kärsi vaurioita talvisodan pommituksissa vuonna 1939. Se entisöitiin jo seuraavan vuoden syksyyn mennessä, mutta Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 rakennus sai jälleen vahinkoa. Pommituksessa ja sitä seuranneessa tulipalossa tuhoutuivat Gustaf Nyströmin kirjasto-osa ja Frans Sjöströmin kemian rakennus.Rakennushistoriaselvitys, s. 11, 14, 39 Tarinan mukaan neuvostoliittolaiset pommittajat luulivat rakennusta Presidentinlinnaksi. Kohteena on saatettu pitää myös Hietalahden telakkaa.Rakennushistoriaselvitys, s. 14

Käyttö Teknillisen korkeakoulun käytössä rakennus oli vuosina 1877–1964. Rakennuksen valmistumisen aikaan koulun nimi oli Polyteknillinen koulu, ja vuonna 1879 se sai uuden nimen Polyteknillinen opisto. Vuodesta 1908 alkaen se tunnettiin Suomen teknillisenä korkeakouluna. Nimi Teknillinen korkeakoulu otettiin käyttöön vuonna 1942.

Vuonna 1964 Teknillinen korkeakoulu siirtyi Espoon Otaniemeen; Alvar Aallon suunnittelema uusi päärakennus tunnetaan nimellä Kandidaattikeskus. Samana vuonna Hietalahden vanhaan päärakennukseen siirtyi Helsingin teknillinen oppilaitos, joka vuodesta 1996 tunnettiin Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiana ja vuodesta 2008 Metropolia-ammattikorkeakouluna. Metropolia käytti rakennuksesta nimeä Bulevardin toimipiste. Sittemmin Metropolian toiminta on siirretty Myllypuron kampukselle. Vanha päärakennus jäi tyhjilleen. Rakennus on suojeltu, ja sen omistaa Helsingin kaupunki.Rakennushistoriaselvitys, s. 4, 6

Vuonna 2020 kerrottiin, että Kojamon Lumo Kodit ja Lakewood rakentavat Teknillisen korkeakoulun entiseen päärakennukseen ja vanhaan kemian rakennukseen (Bulevardi 29 ja Bulevardi 31) ja uuteen kemian rakennukseen (Lönnrotinkatu 34) hotellin ja asuntoja. Kojamo vetäytyi hotellisuunnitelmasta vuonna 2023 ja kertoi keskittyvänsä vuokra-asuntoihin. Päärakennus sijaitsi hotellirakennusten korttelialueella, eikä sitä tämän vuoksi voitu muuttaa asunnoiksi. Vuonna 2026 tilassa oli väliaikaisena vuokralaisena yrittäjyysohjelmaa järjestävä FR8.

Kuvia

Lähteet Päärakennus: Rakennushistoriaselvitys. Arkkitehtitoimisto ark-byroo. (PDF). 31.8.2015. Viitattu 28.3.2026

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Kamppi Luokka:Helsingin 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:Helsingin suojellut rakennukset