Johan Alfred Johansson (14. tammikuuta 1863 Pirkkala – 4. huhtikuuta 1920 Tampere) oli suomalainen tehtailija ja Tampereella toimineen J. A. Johanssonin makkaratehtaan perustaja ja johtaja.Tehtailija J. A. Johansson, Aamulehti, 7.4.1920, nro 79, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026
Pirkkalan Korvolassa syntyneen Johanssonin isä menetti 1860-luvun nälkävuosina talonsa ja Johansson joutui sisarustensa kanssa jo pienenä huolehtimaan itse elatuksestaan. Hän lähti Helsinkiin ja meni oppilaaksi makkarain valmistusliikkeeseen. Täältä hän siirtyi työhön Tampereelle C. Engströmin ravintolaliikkeeseen, jonka yhteydessä valmistettiin jonkin verran makkaratuotteita. Oltuaan muutamia vuosia Engströmin liikkeessä Johansson perusti 1885 Tampereelle ensimmäisen varsinaisen makkaratehtaan, joka kasvoi pian Suomen suurimmaksi alallaan. Tehtaan tuotteita lähetettiin ympäri Suomea. Johansson luovutti 1917 liikkeensä toiminimineen pitkäaikaisille tehtaansa ammattityömiehille, jotka jatkoivat liikkeen toimintaa. Tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1942. Konttori ja tehdas sijaitsivat Tampereella Näsilinnankatu 34:ssa ja omat myymälät Hämeenkatu 27:ssa ja Tampereen kauppahallissa.Nya aktiebolag, Hufvudstadsbladet, 1.3.1942, nro 58, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026Toiminimi J. A. Johansson, makkaratehdas ilmoitus, Tampereen osoitekalenteri, 1.9.1939, nro 1939-1940, s. 616, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026Toiminimi J. A. Johansson, makkaratehdas ilmoitus, Aamulehti, 30.6.1934, nro 171, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026
Johansson perusti 1896 Karl Konstantin Tallqvistin kanssa yhdessä Tampereen kaakelitehtaan sekä vuonna 1898 Ryötön paperi- ja massatehtaan toiminimellä Johansson ja kumpp., sekä Ähtärin pitäjässä sijainneen Ostolan sahan. Hän myi sittemmin Ryötön paperi- ja massatehtaan sekä sahan Serlachius Oy:lle vuonna 1916. Johansson oli Tampereen Höyrypuuseppä Osakeyhtiön perustaja, kun sen varsinainen omistaja Karl Konstantin Tallqvist kuoli 1903. Johansson perusti Tampereelle myös kymmenen miehen talo-osakeyhtiön, joka rakensi 1907 samalla nimellä tunnetun suuren kivitalon Hämeenkadun varteen. Juhan suku-uutiset 26.10.2010 : Höyrypuuseppä K. K. Tallqvist, TampereRyötön paperitehtaan..., Aamulehti, 4.4.1916, nro 78, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026
Johansson kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon 1902–1904. Lisäksi hän oli Tampereen rahatoimikamarin, taksoituslautakunnan ja terveydehoitolautakunnan jäsenenä. Hän oli Tampereella mukana myös Käsityö- ja tehdasyhdistyksessä, talonomistajayhdistyksessä, raittiuseura Taistossa sekä monissa muissa yhdistyksissä. Johansson oli aikoinaan muutamien muiden henkilöiden kanssa vaatimassa, vastoin silloisen Tampereen maistraatin mielipidettä, äänimäärän alentamista valtiollisissa vaaleissa, sekä väkijuomakaupan lopettamista yksityisiltä kauppiailta kunnan hyväksi toimivalle yhtiölle. Johansson oli mukana Suomalaisen puolueen toiminnassa ja hän oli muun muassa Suomalaisen Klubin vanhimpia ja innokkaimpia jäseniä.
Johansson oli naimisissa tamperelaisen Maria Gustava o.s. Roosin (s. 1876) kanssa. Maria Gustava Johansson otti aikoinaan osaa Johanssonin makkaratehtaan toimintaan ja johtoon, ollen muun muassa tehtaan apulaisjohtajana. Innokkaana raittiusihmisenä Maria Gustava Johansson kuului aikoinaan raittiusyhdistys Taiston johtokuntaan ja toimi seuran pitämän raittiuskoulun opettajana.Henkilötietoja. 60 vuotta täyttää tänään..., Aamulehti, 1.4.1936, nro 89, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026 Johanssonit on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.Hautahaku.fi : Johansson Johan AlfredHautahaku.fi : Johansson Maria Gustava
Lähteet
Luokka:Suomalaiset yrittäjät Luokka:Tampereen kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1863 syntyneet Luokka:Vuonna 1920 kuolleet