pienoiskuva|Jalusta, jolla aiemmin oli Aleksandr Puškinin muistomerkki, Ternopilissä Ukrainan derussifikaatio () on yleisnimitys Ukrainassa tehtäville toimille, joilla pyritään vähentämään venäläisvaikutteita maan yhteiskunnallisessa, kulttuurillisessa ja poliittisessa elämässä. Toimet alkoivat jo Neuvostoliiton romahdettua, mutta kiihtyivät huomattavasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.
Tausta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Ukrainassa alkoi dekommunisaatio, jonka katsottiin olevan derussifikaatiota akuutimpi asia, minkä vuoksi se jäi vähemmälle huomiolle.
Kun Venäjä valtasi Krimin, Vladimir Putin vetosi siihen, että ukrainalaiset ja venäläiset ovat yksi kansa, joka jäljittää yhteisen historiansa Kiovan ruseihin.
Venäjän vuonna 2022 aloittaman hyökkäyksen kynnyksellä dekommunisaatio oli saatu Ukrainassa suurimmaksi osaksi tehtyä. Ukrainan kulttuuriministeri Oleksandr Tkatšenko sanoi samana vuonna, että derussifikaatiotoimet toteutetaan ”luonnollisesti”.
Toimia Syyskuussa 2024 Ukrainan keskuspankki ilmoitti, että hryvnian jaettava osan nimi on tarkoitus vaihtaa kopeekasta šahiksi. Syyksi ilmoitettiin derussifikaatio ja uudella nimivalinnalla haluttiin viitata aikaan ennen kuin Ukrainasta tuli osa Venäjää.
Kielipolitiikka ja -kiistat
Vuonna 2018 Ukrainan perustuslaillinen tuomioistuin linjasi, että niin sanottu Kolesnytšenko-Kivalov -laki oli perustuslain vastainen. Alun perin vuonna 2012 säädetyn lain keskeinen sisältö oli se, että venäjä, tai mikä tahansa muukin vähemmistökieli, voitaisiin nostaa alueellisesti viralliseksi kieleksi, mikäli sen puhujamäärä olisi vähintään 10 % alueen asukkaista. Vähemmistökieltä saisi lain nojalla käyttää esimerkiksi kouluissa ja paikallishallinnossa.
Vuonna 2019 Ukrainan parlamentti päätti, että maan ainoa virallinen kieli on nimenomaan ukraina. Venäjän kieltä ei niinkään kielletty, vaan sitä alettiin kohdella kuten muitakin maassa tavattavia vähemmistökieliä. Tästä huolimatta ihmisoikeusaktivistit ovat nostaneet esille, että venäjän kieltä ajetaan ahtaalle Ukrainassa melko kovakouraisesti.
Venäjän kielen käyttö on vähentynyt huomattavasti Venäjän hyökkäyksen alettua, koska monien ukrainalaisten mielestä venäjä on hyökkääjien kieli. Kirjastot ja koulut ovat vähentäneet venäjänkielisen kirjallisuuden näkyvyyttä tarjonnassaan.
Paikannimet Merkittävin ja näkyvin esimerkki paikannimien derussifikaatiosta lienee KyivNotKiev-kampanja, jonka Ukrainan ulkoministeriö aloitti vuonna 2018. Tavoitteena oli normalisoida kaupungin englanninkielinen nimen translitterointi ukrainasta eikä venäjästä.
Vuonna 2022 uutisoitiin, että Ivano-Frankivskista oli tullut ensimmäinen ukrainalainen kaupunki, jossa ei ollut enää ollenkaan venäläisperäistä paikannimistöä.
Huhtikuussa 2023 presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti lain, joka kieltää Ukrainassa sijaitsevien paikkojen nimeämisen Venäjään, tai Neuvostoliittoon, liittyvien henkilöiden, tapahtumien tai muiden asioiden mukaan. Tällaisten asioiden jo mukaan nimettyjen paikkojen nimet tuli lain nojalla muuttaa nimensä lailliseen muotoon kuukauden kuluessa.
Monumentit Odessan kaupunki purki joulukuussa 2022 kaupungin perustajille omistetun monumentin. Siinä olivat kuvattuna muun muassa Katariina Suuri ja Grigori Potjomkin. Seuraavana vuonna kaupungista poistettiin Mihail Vorontsovia esittävä patsas.
Monumentteja ei ole aina purettu, vaan niitä on myös korjattu. Tunnetuin tällainen tapaus lienee Kiovassa sijaitseva Äiti synnyinmaa -patsas, jonka kilvessä oleva Neuvostoliiton vaakuna vaihdettiin kolmikärkeen, joka on kuvattuna myös Ukrainan vaakunassa.
Reaktioita Ukrainalaisten keskuudessa derussifikaatioon suhtaudutaan positiivisesti ja ymmärtäväisesti. Esimerkiksi lokakuussa 2025 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 87 % ukrainalaisista kannatti ukrainan kielen aseman vahvistamista. Käytännössä tämä näkyy muun muassa ukrainankielisen kirjallisuuden suosimisella. Myös esimerkiksi katujen uudelleennimeämiselle annettiin laaja (76 %) tuki huhtikuussa 2022.
Venäjän miehittämillä alueilla venäläistämistoimet ovat yleisiä. Tämä näkyy muun muassa ukrainan kielen karsastamisella sekä painostuksena harjoittaa uskontoa Venäjän lakien ja kirkkojen alaisuudessa.
Lähteet
Luokka:Ukrainan historia derussifikaatio