Ūlytaun piiri () on hallintopiiri Ūlytaun alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Ūlytaun kylä. Piirin pinta-ala on 122 931,05 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 10 855 asukasta vuonna 2026.
Ūlytau on pinta-alaltaan Kazakstanin suurin piirikunta. Se rajoittuu idässä Jañaarqan piiriin, etelässä Türkıstanin alueen Sozaqin sekä Qyzylordan alueen Syrdarjan, Jalağaşin, Qarmaqşyn, Qazalyn ja Aralin piireihin, lännessä Aqtöben alueen Yrğyzin piiriin, luoteessa Qostanayn alueen Jangeldinin ja Amangeldın piireihin sekä Arqalyqin kaupunkiin ja koillisessa Qarağandyn alueen Nūran piiriin. Ūlytaun piirin sisällä sijaitsevat Jezqazğanin ja Sätbaevin kaupungit.
Piiri sijaitsee Kazakstanin kumpumaan lounaisosassa. Se on pinnanmuodostukseltaan etupäässä matalaa vuoristoa ja kukkuloita. Keskiosassa ovat Ūlytauvuoret (1 131 metriä merenpinnasta). Lännessä ylänkö laskeutuu Turanin alankoon ja Turgain laakioon, pohjoisessa Teñızin-Qorğaljynin altaaseen ja idässä Sarysun tasangolle. Etelässä ovat Aralin Karakum, Myñbūlaqin alanko sekä Moiynqūmin ja Jetıqoñyrin hiekka-aavikot. Hyötykaivannaisiin kuuluvat lyijy, rautamalmi, asbesti ja rakennusaineet.
Seudun ilmasto on ankaran mantereinen. Keskilämpötila on tammikuussa –13:sta –16:een ja heinäkuussa 22 astetta. Vuotuinen sademäärä on 200–350 millimetriä. Tärkeimmät joet ovat Sarysu ja sen sivujoki Keñır idässä, Terısaqqan pohjoisessa sekä Qaratorğai, Sarytorğai, Ülken Jylanşyq, Dulyğaly Jylanşyq ja Qaidağūl lännessä. Ūlytauvuorilta saa alkunsa etelään ja länteen virtaavia pieniä jokia. Järviä ovat Baraqköl, Arşşyköl, Qosköl, Meşkeisor, Döñsary, Qaraqoiyn ja Bürtıktıköl, joista osa on suolaisia. Keñır- ja Jezdıjoille on rakennettu tekojärviä. Kasvillisuus on tyypillistä kuivalle arolle, puoliaavikolle ja aavikolle. Ūlytauvuorilla kasvaa puita ja pensaita. Eläinkuntaan kuuluvat argaali, saiga, aasianmetsäkauris, susi, kettu, korsakki, villisika, mäyrä sekä monet jyrsijät ja lintulajit.
Vuonna 1939 perustettuun, vuonna 1963 lakkautettuun ja vuonna 1972 uudelleen muodostettuun piiriin liitettiin vuonna 1997 Jezdın piiri. Siihen kuuluvat Jezdın ja Qarsaqpain taajamat sekä Alğabasin, Amangeldın, Aqtasin, Borseñırin, Egındın, Jangeldın, Mūqan Imanjanovin, Myibūlaqin, Qarakeñırin, Qorğasınin, Qoskölin, Sarysun, Şeñberin, Terısaqqanin ja Ūlytaun kyläpiirikunnat. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 94,7 prosenttia kazakkeja ja 2,8 prosenttia venäläisiä.
Piiristä on maantieyhteydet Jezqazğaniin, Qarağandyyn, Arqalyqiin ja Qyzylordaan. Asukkaiden pääelinkeinot ovat karjanhoito ja maanviljely. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset, kamelit ja siipikarja. Tärkeimmät viljelykasvit ovat vehnä, ohra, öljykasvit, peruna ja rehukasvit. Qarsaqbaissa toimii entisen kuparisulaton tilalle perustettu metallitehdas. Piirissä louhitaan kvartsia ja tuotetaan rakennustarvikkeita. Matkailun kehittäminen perustuu kazakkien pyhinä pitämiin Ūlytauvuoriin kalliopiirroksineen, kiviveistoksineen, arkeologisine ja historiallisine kohteineen sekä mausoleumeineen.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit