Tanssi-liiketerapia (lyh. TLT) on luova taideterapian muoto, joka hyödyntää liikettä ja kehollista ilmaisua edistääkseen yksilön henkistä, emotionaalista ja fyysistä hyvinvointia. TLT perustuu kehon ja mielen yhteyteen sekä liikkeen ymmärtämiseen kommunikaation välineenä. Liike, kehon eleet ja asennot nähdään keskeisinä vuorovaikutuksessa.
Historia Tanssia alettiin käyttää terapeuttisena menetelmänä 1940-luvulla Yhdysvalloissa. Alan pioneereja olivat muun muassa Marian Chace ja Mary Whitehouse, jotka kehittivät menetelmiä liikkeen ja tanssin hyödyntämiseksi terapiassa. Vuonna 1966 perustettiin American Dance Therapy Association (ADTA) edistämään tanssi-liiketerapian ammatillista kehitystä ja tutkimusta.
Euroopassa tanssi-liiketerapia kehittyi 1970-luvulta lähtien omana alanaan, ja eri maihin perustettiin kansallisia tanssi-liiketerapiayhdistyksiä. Euroopan laajuista yhteistyötä tanssi-liiketerapian alalla koordinoi European Association Dance Movement Therapy (EADMT), joka edistää alan koulutusta, tutkimusta ja ammattietiikkaa Euroopan maissa.
Suomen Tanssiterapiayhdistys ry. on perustettu vuonna 2000. Yhdistyksen tehtävänä on edistää tanssi-liiketerapian ammattialaa ja tunnettavuutta Suomessa. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia tanssi-liiketerapeuttien ammatillisena verkostona, tehdä tanssi-liiketerapiaa tunnetuksi sekä tukea alan koulutuksen kehittämistä Suomessa. Yhdistyksen Effortti-lehti on ollut olemassa verkkojulkaisuna vuodesta 2010 alkaen.
Menetelmät ja sovellukset Tanssi-liiketerapiassa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten improvisaatiota, strukturoituja liiketehtäviä ja kehotietoisuusharjoituksia. Näiden avulla pyritään lisäämään itsetuntemusta, kehittämään tunnesäätelyä ja parantamaan vuorovaikutustaitoja. TLT:tä voidaan soveltaa eri ikäryhmille ja erilaisiin tarpeisiin, kuten mielenterveyden tukemiseen, trauman käsittelyyn, fyysiseen kuntoutukseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseen.
Tieteellinen pohja ja tutkimus Tanssi-liiketerapiaa on tutkittu eri puolilla maailmaa eri asiakasryhmien parissa, kuten mielenterveyshäiriöistä kärsivienBryl, K., Bradt, J., Cechnicki, A., Fisher, K., Sossin, K.M. & Goodill, S. (2020). The role of dance/movement therapy in the treatment of negative symptoms in schizophrenia: a mixed methods pilot study, Journal of Mental Health, DOI:10.1080/09638237.2020.1757051, dementiapotilaiden, autismikirjon henkilöiden ja syömishäiriöistä kärsivien voinnin auttamisessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tanssi-liiketerapia voi kohentaa psyykkistä ja fyysistä vointia esimerkiksi masentuneilla ja syöpäpotilailla, vähentäen ahdistusta, korjaten mielialaa sekä parantaen elämänlaatua. TLT vaikuttaa kehonkuvaan, keho-mieliyhteyteen, mielenterveyteen, vuorovaikutustaitoihin ja itsetuntemukseen.
Suomessa on toteutettu merkittävä Kelan rahoittama, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa tehty tutkimus "Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia masennuksen hoidossa" (2021)Pylvänäinen, P., Hyvönen, K., Muotka, J., Forsblom, A., Lappalainen, R., Levaniemi, A. and Maaskola, N. (2021) Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia kuntoutusmuotona masennuspotilaille. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 157, 69 s. (nid.), ISBN 978-952-284-114-8 (pdf)., jossa tarkasteltiin tanssi-liiketerapian vaikutuksia masennuksen hoidossa. Tulokset osoittivat, että ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia voi olla vaikuttava kuntoutusmuoto masennuksen hoitoon, erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn parantamisen kautta. Tanssi-liiketerapian avulla voidaan vaikuttaa myös kehonkuvaan ja siihen, miten ihminen suhtautuu omaan kehoonsa. Tanssi-liiketerapia on masennuspotilaiden kohdalla edistänyt sitä, että kehossaan voi paremmin kokea olonsa hyväksi itsekseen ollessaan, sekä tuntea mielihyvää liikkumisesta. Suhtautuminen kehoon on muuttunut vähemmän kielteiseksi ja siinä on mukana enemmän neutraaleja tai myönteisiä laatuja.
Lisäksi Suomessa on toteutettu projekti "Tanssi-liiketerapia syöpään sairastuneen hyvinvoinnin tukena" (2021)Skyttä, M., Turunen, N., Tamminen-Sirkiä, J. & Pylvänäinen, P. (2021). Tanssi-liiketerapia syöpään sairastuneen hyvinvoinnin tukena. Tanssi-liiketerapia vapauttaa kehon ja mielen. Syöpäjärjestöt., jossa järjestettiin tanssi-liiketerapiaryhmiä syöpäpotilaille eri puolilla maata. Vaikka projekti keskittyi käytännön toteutukseen, sen yhteydessä kerättiin myös kokemuksia terapian vaikutuksista osallistujien hyvinvointiin. Projektissa kehitettyä kuntoutuskurssimallia on sittemmin toteutettu eri puolilla Suomea osana paikallisten syöpäyhdistysten toimintaa.
Kansainvälisesti tanssi-liiketerapian on havaittu edistävän Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden elämänlaatua. Esimerkiksi Barcelonassa toteutetussa Dit-Dit-projektissa tanssia käytettiin työkaluna parantamaan Alzheimer-potilaiden fyysistä tasapainoa ja kognitiivisia kykyjä. Erasmus+ -hankkeena (2023-2024) toteutettu DanceCare on puolestaan keskittynyt kehittämään toimintamalleja vanhusten pitkäaikaishoitajien ja omaishoitajien jaksamisen tueksi.
Näiden tutkimusten valossa tanssi-liiketerapia näyttäytyy monipuolisena ja vaikuttavana menetelmänä erilaisten asiakasryhmien hoidossa ja kuntoutuksessa. WHO:n julkaisemassa katsauksessa "What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being - Scoping reviview" (2019)Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. World Health Organization. Regional Office for Europe. https://iris.who.int/handle/10665/329834. License: CC BY-NC-SA 3.0 IGO sekä Koch ym:n (2019) katsausartikkelissa "Effects of Dance Movement Therapy and Dance on Health-Related Psychological Outcomes. A Meta-Analysis Update"Koch, S.C., Riege, R.F.F., Tisborn, K., Biondo, J., Martin, L. and Beelmann, A. (2019). Effects of Dance Movement Therapy and Dance on Health-Related Psychological Outcomes. A Meta-Analysis Update. Front. Psychol. 10:1806. doi: 10.3389/fpsyg.2019.01806 TLT:n ja tanssin vaikuttavuudesta mielenterveyteen on koottuna lisää tutkimustuloksia. Kochin katsauksessa todetaan, että tanssi-liiketerapia vähentää masennusta ja ahdistusta sekä parantaa elämänlaatua, vuorovaikutustaitoja ja kognitiivisia kykyjä.
Koulutus Suomessa tanssi-liiketerapeutiksi voi kouluttautua osallistumalla ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestettävään 1+3 -vuotiseen tanssi-liiketerapian koulutukseen, joka tarjoaa syvällistä tietoa kehon ja liikkeen käytöstä terapeuttisessa työssä. Koulutus sisältää teoreettista opetusta, käytännön harjoittelua sekä henkilökohtaista prosessityöskentelyä. Suomessa tanssi-liiketerapian ammatillista koulutusta tarjoaa Roiha-instituutti. Roiha-instituutin tanssi-liiketerapian ammatillisten opintojen taustateoria on integratiivinen. Sen ytimenä ovat objekti- ja kiintymyssuhdeteoriat, traumapsykoterapian ja somaattisen psykologian teoriat sekä kiintymyssuhteisiin liittyvä tutkimustieto sekä näiden pohjalta kehittyvä psykoterapeuttinen ja kehityspsykologinen teorian muodostus. Lisäksi tanssi-liiketerapia nojaa taideterapioiden, luovuuden, kehollisuuden ja positiivisen psykologian teorioihin ja tutkimustietoon.
Monet suomalaiset tanssi-liiketerapeutit ovat myös suorittaneet tanssi-liiketerapeutiksi pätevöittävän koulutuksensa ulkomailla maisteritasoisissa tanssi-liiketerapian koulutusohjelmissa.
Tanssi-liiketerapian tarjonta Suomessa Tanssi-liiketerapeutteja löytyy ympäri Suomen. He työskentelevät oman perusammattinsa mukaisissa työtehtävissä hyödyntäen tanssi-liiketerapiaa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Tanssi-liiketerapiaan kouluttautuneita psykofyysisiä fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja psykoterapeutteja löytyy kuntoutuksen palveluntarjoajien kentältä. Osa tanssi-liiketerapeuteista toimii järjestöjen kautta. Kasvatuksen, opetuksen ja taidekentän puolella tanssi-liiketerapeuttien työ tapahtuu opetuksen, yhteisöllisen toiminnan ja kulttuurihyvinvoinnin toimintojen sisällä terapeuttisin ja vuorovaikutuksen kehittämiseen tähtäävin tavoittein.
Kirjallisuutta Punkanen, M. (2025). Traumatisoitunut keho ja mieli. Tuuma-kustannus. Pylvänäinen, P., Hyvönen, K., Muotka, J., Forsblom, A., Lappalainen, R., Levaniemi, A. and Maaskola, N. (2021) Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia kuntoutusmuotona masennuspotilaille. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 157, 69 s. (nid.), ISBN 978-952-284-114-8 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102033575 Skyttä, M., Turunen, N., Tamminen-Sirkiä, J. & Pylvänäinen, P. (2021). Tanssi-liiketerapia syöpään sairastuneen hyvinvoinnin tukena. Tanssi-liiketerapia vapauttaa kehon ja mielen. Syöpäjärjestöt. Pdf:
Lähteet
Luokka:Terapia Luokka:Tanssi