Simon Kiri on simolaisen, vuonna 1926 perustetun samannimisen urheiluseuran pesäpallojaosto. Seuran edustusjoukkue pelaa kaudella 2026 miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykköspesiksessä. Simon Kirin edustusjoukkue on pelannut toiseksi korkeimmalla sarjatasolla yhteensä 7 kauden ajan yhtäjaksoisesti kaudesta 2019 lähtien.
Historia Ensimmäiset kosketukset lajiin Simossa on ollut vahva pesäpallokulttuuri lajin alkuvaiheesta 1922 lähtien. Kemin seudulla oli pelattu ahkerasti myös pitkääpalloa ennen pesäpalloa, ja sitä kokeiltiin Simossakin, sillä pitkäpallo ehti kuulua lyhyen aikaa myös suojeluskuntajärjestön urheiluohjelmaan.
Ensimmäiseen varsinaiseen kilpailulliseen pesäpallon pelaamiseen simolaiset saivat kosketuksen heinäkuussa 1924, kun Pohjolan suojeluskuntapiirin leiripäivät pidettiin Simossa. Tamperelaiset oppikoululaispojat tulivat näyttämään Simoon, kuinka pesäpalloa pelataan. Tamperelaisia vastaan oli koottu lähinnä Kemin alueen suojeluskuntalaisista joukkue, jonka tamperelaiset ”pahanpäiväisesti rökittivät”. Pohjolan Vartio -lehdessä kommentoitiin tuolloin: ”Kiitämme tamperelaisia opettavaisesta selkäsaunasta. Tervetuloa uudelleen.” Tamperelaisten uutta esiintymistä Simossa saatiin odottaa 95 vuotta. Heinäkuussa 2019 tamperelaiset saapuvat pelaamaan Ykköspesistä Manse PP:n nimissä Simon pesäpalloareenalle.
Suojeluskunnan ja seuran lajina 1920- ja 1930-luvulla Suojeluskuntalaisista koottu ensimmäinen simolainen pesäpallojoukkue pelasi vuonna 1926 suojeluskuntien Kemin leiripäivillä Kemiä vastaan. Kemi olikin 1920- ja 1930-luvulla Peräpohjolan alueen ehdoton pesäpallokeskus. Ensimmäinen maininta nimenomaisesti Simon Kirin pesäpalloilusta on syyskuulta 1929. Kiri ja Kemin yhteislyseon Vauhti kohtasivat sunnuntaipäivänä 8. syyskuuta Simossa alkueräottelussa pelattaessa SVUL:n Peräpohjolan piirin pesäpallomestaruudesta. Itse asiassa myös SVUL:n Peräpohjolan piiri oli ottanut ensimmäisen kerran tuolloin pesäpallon kilpailuohjelmaansa ja pelaamisen piirin mestaruudesta.
Simolainen pesäpallokulttuuri lepäsi 1930-luvulle saakka suojeluskunnassa ja osittain nuorisoseuran harrastuksena. Vuonna 1930 Simo oli hävinnyt Kemille suojeluskuntapiirin alkusarjan ottelussa puhtaasti 59–0, mutta vähitellen taitotaso nousi. Vuonna 1934 maalaiskuntien suojeluskunnille tarkoitetussa B-sarjassa Simon suojeluskunta voitti ensimmäisen piirinmestaruutensa. Seuraavinakin vuosina simolaiset kamppailivat piirin voitosta maaseutujoukkueiden B-sarjassa. Käytännössä suojeluskunnan yhdeksikkö oli 1930-luvulla yhtä kuin Simon Kirin joukkue, mutta Kirin riveissä ei pelattu joka vuosi SVUL:n piirinmestaruudesta.
Pesäpallon kehitys oli Simossa varsin tyypillinen verrattuna muualle Suomeen. Suojeluskunnat käynnistivät pesäpalloharrastuksen, jonka kehittämisestä sitten urheiluseurat ottivat aikanaan vastuun. Merkittävän panoksen lajin vahvistumiselle antoi kansakoululaitos, jossa peliä pelattiin innokkaasti liikuntatunneilla. Simossakin yksi keskeisiä pesäpallon eteenpäinviejiä oli kansakoulunopettaja Toivo Hokka. Pesäpalloa pelattiin ahkerasti niin Aseman kuin Simonkylän kansakouluissa, jopa niin, että Simonkylällä koululaiset kutsuivat liikuntatuntia pesäpallotunniksi.
Vuonna 1936 Simon Kiri pelasi pesäpallon B-sarjan aluesarjaa ja hävisi loppuottelussa Alatorniolle.Ensimmäisenä simolaisena tähtipelaajana pidetään Oiva Granholmia, joka paitsi lukkarina myös lujalyöntisenä ja nopeana pelaajana kelpuutettiin piirijoukkueeseenkin. Toinen mainetta kerännyt varhainen simolaispelaaja oli Einari Kehusmaa, jolla oli liimanäppi ja luonnonnopeat jalat. Sittemmin 1930-luvulla näkyvään rooliin pelikentillä nousi Eero Nikupeteri. Hän palveli sotavuosina Korialla Kouvolan kupeessa, sai siellä samalla pesäpallo-oppia ja oli sitten 1940-luvun loppupuolella merkittävässä roolissa opastaessaan nuorempia pelaajia Simossa.
Ennen sotavuosia vuotta 1937 luonnehdittiin simolaisten parhaaksi kaudeksi. Joukkue oli keski-iältään 18 vuotta, nopea ja hyvin kehityskelpoinen. Vuoden 1937 suojeluskuntapiirin mestaruussarjan loppuottelut pelattiin Simossa, ja kotijoukkue voitti toisen kerran maalaiskuntien eli B-sarjan mestaruuden.
Pelaamisen edellytykset olivat kasvaneet Simossa huomattavasti vuonna 1935, kun Marttilanlahdelle saatiin kunnostettua sittemmin sotien jälkeen Parpalan Maneesina tunnettu kelvollinen pelikenttä. Se tuli olemaan simolaisten suorastaan legendaarinen kotikenttä vuosikymmenien ajan. Vuonna 1937 hankittiin myös ensimmäiset yhtenäiset peliasut, suomenlipunsiniset verryttelypuvut, joiden rinnassa luki ”SIMO”. Ja pelaaminen ei rajoittunut pelkästään miehiin ja poikiin, jotka nekin olivat voittaneet suojeluskuntapojissa piirimestaruuksia. Myös simolaisnaisilla oli 1930-luvun puolivälissä oma joukkue, mutta kun vastustajia ei ollut lähiseudulla saatavilla, pelasivat naiset Simon poikajoukkueita vastaan.
Simon pesäpallo oli saavuttanut 1930-luvun loppuvuosina pohjoisen kaupunkijoukkueiden tason. Sotavuodet katkaisivat kuitenkin pelaamisen ja sodassa kaatui myös moni lahjakas simolainen pesäpalloilija.
Pesäpallon vahvat vuodet 1950- ja 1960-luvulla Sotien jälkeen alkoi Simon Kirin pesäpallon ensimmäinen todellinen nousukausi. Vanha Peräpohjolan piiri jakaantui 1948 kahdeksi piiriksi, Lapiksi ja Länsi-Pohjaksi. Länsi-Pohjan piirissä ryhdyttiin pelaamaan omasta pesäpallomestaruudesta. Simon Kiri oli noussut edellisvuonna suomensarjaan. Vuoteen 1959 mennessä Simon Kiri voitti Länsi-Pohjan piirinmestaruuden yhdeksän kertaa. Kemiläisjoukkueet voittivat neljä kertaa ja todettakoon, että kerran mestaruuden otti myös TUL:n seura VKV. Veitsiluodossa oli töissä tuolloin useita Ruukin Innon entisiä pesäpalloilijoita. SVUL ja TUL tekivätkin monena vuonna yhteistyötä pesäpallon kilpailutoiminnassa.
Entinen valtakunnansarja muutettiin 1949 suomensarjaksi, johon muodostettiin yhteinen Lapin lohko. Sen voittaja karsi mestaruussarjapaikasta. Simon Kiri kamppaili useana vuotena lohkomestaruudesta, mutta tuloksena oli kakkos-, kolmos- ja nelossijoja. Vuoden 1957 piirinmestaruus oli yksi Simon Kirin pelillisistä kohokohdista 1950-luvulla. Näkyvimpinä pelaajina mainittiin Pekka Mäntynen, Ahti Salmela ja Paavo Hokka. Vuoden 1957 piirin ykkönen ei kuitenkaan voittanut 1950-luvulla kertaakaan suomensarjaa eikä päässyt lopulta kamppailemaan noususta mestaruussarjaan.
Lähimpänä Simon Kirin nousu mestaruussarjaan oli ”kultaisella 1960-luvulla” vuonna 1967. Simolaiset tulivat toiseksi suomensarjan pohjoislohkossa, kun sarjaykkönen nousi suoraan SM-sarjaan. Saavutus oli tuolloin Lapin pesäpalloilun kaikkien aikojen kovin. Oulun Lippo osoittautui simolaisia vahvemmaksi Jouko Kemilän, Eero Lehtosaaren ja Tero Ranckenin johdolla, mutta Kirin taakse jäivät muun muassa Seinäjoki, Alajärvi, Ii ja Raahe. ”Ilman Seinäjoen ottelun tuomaripeliä ja myrskyn keskeyttämää Raahen-peliä” simolaiset olisivat päätyneet uusintaotteluun noususta Lipon kanssa, todettiin pelikaudesta. Simon Kirin yhdeksikössä pelasivat Ahti Salmela, Risto Rantala, Juhani Miettunen, Sauli Vilmi, Veikko Kuusela, Tuomo Väyrynen, Esa Salmela, Veijo Salmela ja Matti Puhakka.
Simosta enteiltiin jopa Oulun ja Sotkamon veroista pesäpallojoukkuetta, mutta simolaisten suunta kääntyi alaspäin. Vuonna 1970 Kirin miehet pelasivat maakuntasarjaa, nousivat pian takaisin suomensarjaan, kävivät vuosikymmenen puolivälissä uudelleen hakemassa vauhtia maakuntasarjasta ja nousivat jälleen suomensarjaan. Juniorityö oli sen sijaan läpi vuosikymmenten vahvaa. Kiri hallitsi piiritasolla junioripesäpallon sarjoja 1970- ja 1980-luvulla. Simon Kiri on muun muassa Henna Salmelan ja Kaisa Salmelan kasvattajaseura.
Simolaisen naispesäpallon menestyksen vuodet Naisjoukkueet ottivat 1980-luvun loppupuolella vahvan roolin simolaisessa pesäpalloiluissa. Vuonna 1951 perustettu Simon Kiri-Siskot nousi 1980-luvun lopulla nopeasti yhdeksi Pohjois-Suomen naispesäpallon kärkiseuroista.
Seuran kotikentät Simon Kiri pelaa kotiottelunsa Simon keskuskentällä, joka tunnetaan sponsorinimellä Tuulivoima Areena. Kenttä on Simon kunnan omistama ja sitä ylläpitää kunnan tekninen toimi. Kenttä on rakennettu vuonna 1965 ja sitä on peruskorjattu vuonna 2002.
Joukkueet Miesten Ykköspesisjoukkue 2025
Junioritoiminta Pesäpallon junioreiden SM-mitalit Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä C-tytöt D-tytöt E-tytötYhteensä: 7
Palkinnot ja huomionosoitukset Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat Tuomo Väyrynen (1966)
Tilastot ja luettelot Maratontaulukko Tässä maratontaulukossa on kuvattu Simon Kirin miesten edustusjoukkueen tilastot eri sarjatasoilla. Taulukko on päivitetty kauden 2025 jälkeen. Sarjataso Kaudet Sarja Juoksut Pisteet Sijoitus Lähde O 3P 2P T 1P 0P TJ PJ Ykköspesis 7 158 23 44 0 26 65 977 1234 193 32. Suomensarja 37 551 97 152 10 42 250 4623 4856 647 16.
Lähteet
Luokka:Pesäpalloseurat Luokka:Simon urheilu