Valkoisen hevosen dialogi (kiinaksi 白马论, pinyin Báimǎ lùn) on klassisen kiinalaisen filosofian teksti, joka liitetään nimien koulukunnan (名家, Míngjiā) ajattelijaan Gongsun Longiin (n. 325–250 eaa.). Teksti on tunnettu paradoksaalisesta väitteestään ”valkoinen hevonen ei ole hevonen”, ja sitä pidetään yhtenä varhaisimmista järjestelmällisistä kielifilosofisista analyyseista.Graham 1989, s. 75–95.Chinese Text Project. "White Horse Discourse".
Dialogi on herättänyt huomiota sekä kiinalaisessa että länsimaisessa filosofiantutkimuksessa, ja sitä on tulkittu erityisesti kielen, käsitteiden ja luokittelun ongelmia käsittelevänä tutkielmana.Hansen 1983, s. 86–104.
Tausta Valkoisen hevosen dialogi syntyi taistelevien läänitysvaltioiden kaudella (n. 475–221 eaa.), jolloin Kiinassa käytiin vilkasta filosofista keskustelua kielestä, tiedosta, moraalista ja hallinnosta. Nimien koulukunta keskittyi erityisesti kysymykseen nimien (ming) ja asioiden (shi) välisestä suhteesta: missä määrin kielelliset luokittelut vastaavat todellisuutta ja missä määrin ne ovat ihmisen tekemiä erotteluja.Hansen 1983, s. 3–12.
Gongsun Long toimi hoviväittelijänä ja neuvonantajana eri hallitsijoiden palveluksessa. Hänen nimeensä liitettyjen tekstien autenttisuudesta on keskusteltu, mutta Valkoisen hevosen dialogia pidetään yleisesti hänen ajatteluaan edustavana ja filosofisesti johdonmukaisena tekstinä.Graham 1989, s. 77–79.
Sisältö ja argumentaatio pienois|oikea|200px|Valkoinen hevonen.Tekijä: Zai Ying Dialogi on kirjoitettu keskustelun muotoon, jossa yksi osapuoli puolustaa väitettä ”valkoinen hevonen ei ole hevonen” ja toinen kyseenalaistaa sen. Dialogi alkaa seuraavasti:
A: Voiko olla niin, että valkoinen hevonen ei ole hevonen?
B: Voi.
A: Miten niin?
B: "Hevonen" on nimi muodolle; "valkoinen" on nimi värille. Se, joka nimeää värin, ei nimeä muotoa. Siksi sanon: "valkoinen hevonen ei ole hevonen."
A: Jos sinulla on valkoinen hevonen, ei voida sanoa, että sinulla ei ole hevosta. Eikö se, jonka kohdalla ei voida sanoa, että hevosta ei ole, ole hevonen? Jos sinulla on valkoinen hevonen, sinulla on hevonen — kuinka valkoinen voisi olla ei-hevonen?
B: Jos pyydät hevosta, paikalle voi saapua ruskea tai musta hevonen; jos pyydät valkoista hevosta, ruskea tai musta hevonen ei saavu. Kun valkoinen hevonen rinnastetaan hevoseen, molemmissa tapauksissa pyydetään samaa. Mutta jos pyydetään samaa, valkoinen hevonen ei eroa hevosesta — ja jos se ei eroa, miksi toisessa tapauksessa ruskeat ja mustat hevoset kelpaavat, mutta toisessa eivät? Kelpaaminen ja kelpaamattomuus ovat selvästi vastakohtia. Niinpä ruskea ja musta hevonen yhdistyvät siinä, että voidaan vastata "on hevonen" — mutta ei voida vastata "on valkoinen hevonen". On selvää, että valkoinen hevonen ei ole hevonen.Chinese Text Project. "White Horse Discourse".
Tämän jälkeen dialogi jatkuu pohdinnoilla värillisistä ja värittömistä hevosista ja siitä, voidaanko valkoinen ja hevonen erottaa valkoisesta hevosesta. Argumentti ei kiellä arkista kielenkäyttöä, vaan kohdistuu käsitteelliseen analyysiin.
Keskeinen argumentaatio perustuu seuraaviin erotteluihin: sana ”hevonen” viittaa eläinlajiin riippumatta väristä sana ”valkoinen” viittaa väriin eikä eläimeen ilmaus ”valkoinen hevonen” rajaa viittauksen tiettyyn alaluokkaan hevosista
Näin ollen käsitteet ”hevonen” ja ”valkoinen hevonen” eivät ole käsitteellisesti identtisiä, vaikka arkikielessä valkoinen hevonen tietenkin kuuluu hevosten kategoriaan.Hansen 1983, s. 90–92.
Filosofinen merkitys Valkoisen hevosen dialogia pidetään varhaisena esimerkkinä kielifilosofisesta analyysista. Teksti käsittelee muun muassa käsitteellisen identiteetin ja eron ongelmaa, yleisten ja erottavien määreiden suhdetta sekä kielen ja todellisuuden välisen vastaavuuden rajoja.Fung 1952, s. 198–201.
Tekstiä on toisinaan pidetty sofistisena sanailuna, mutta nykyinen tutkimus korostaa sen analyyttista vakavuutta ja merkitystä klassisen kiinalaisen filosofian kehityksessä.
Tulkinnat ja vastaanotto Perinteisessä kungfutselaisessa ja taolaisessa kirjallisuudessa nimien koulukunnan ajattelijoita kritisoitiin usein käytännöstä irtautuneina väittelijöinä. Esimerkiksi teoksessa Zhuangzi vastaavanlaiset loogiset argumentaatiot asetetaan ironiseen valoon.Graham 1989, s. 85.
Modernissa länsimaisessa tutkimuksessa Valkoisen hevosen dialogia on verrattu muun muassa antiikin kreikkalaiseen sofismiin, keskiaikaiseen nominalismiin sekä moderniin analyyttiseen filosofiaan. Erityisesti rinnastukset Ludwig Wittgensteinin ja Gottlob Fregen ajatteluun ovat nousseet esiin.Stanford Encyclopedia of Philosophy.Dolcini & Penco 2023.
Katso myös Kiinalainen filosofia Kielifilosofia Paradoksi
Lähteet Chinese Text Project. "White Horse Discourse" Dolcini, Nevia & Penco, Carlo (2023). “Gottlob Frege and Gongsun Long in Dialogue: An Exploration of Two Classical Paradoxes from the East and West”. Asian Studies 11 (1): 267-95. https://doi.org/10.4312/as.2023.11.1.267-295. Fung, Yu-lan (1952). A History of Chinese Philosophy. Osa 1. Princeton University Press. Graham, A. C. (1989). Disputers of the Tao: Philosophical Argument in Ancient China. Open Court. Hansen, Chad (1983). Language and Logic in Ancient China. University of Michigan Press. Stanford Encyclopedia of Philosophy: ”Gongsun Long”
Viitteet
Luokka:Kiinalainen filosofia