Iso-Vuotava on Uudellamaalla Mäntsälässä kirkonkylän koillispuolella sijaitseva järvi.
Maantietoa Iso-Vuotava on 900 metriä pitkä, 400 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 14 hehtaaria. Se on muodostunut mäkiseen maastoon jääneeseen painaumaan. Ympäröivät mäet työntyvät järvelle pyöreinä nieminä, joiden väliin muodostuu kolme selkeästi erottuvaa lahtea. Korkein mäki kohoaa 17 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Järvessä on kartan mukaan yksi saari, joka sijaitsee keskellä järveä itärannan puolella. Järvi on luodattu, ja se keskisyvyys on 2,6 metriä ja suurin syvyys 5,5 metriä . Iso-Vuotavan rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä .
Luontoarvoja Iso-Vuotava on aiemmin ollut karu järvi, mutta se on muuttunut keskireheväksi (mesotrofinen). Järven vedenlaatua tutkittiin elokuussa 1991. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli 20 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l), joka on mesotrofinen arvo, ja klorofyllipitoisuus oli 46 µg/l, joka on eutrofinen arvo. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Iso-Vuotavan vesi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984–1986 ja 1989–1992. Järvellä on happiongelmia. Loppukesästä alusveteen kehittyy happikatoa. Iso-Vuotava on kalkittu vuonna 1987. Lisäksi järveen on rakennettu turoja ja sitä on hoitokalastettu pienimuotoisesti kalastuskuntien toimesta.
Iso-Vuotavassa esiintyy runsaana ahventa, haukea, särkeä ja ruutanaa, sekä harvalukuisena kiiskeä ja made. Järveen on istutettu siikaa, lahnaa, toutainta, haukea, kuhaa, karppia ja harjusta. Rapukantaa on pyritty lisäämään täplärapuistutuksilla.
Vesistösuhteet Iso-Vuotava sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mäntsälänjoen valuma-alueella (19.003). Järven valuma-alueen pinta-ala on 1,9 neliökilometriä, josta 21 % on suota . Järveen on johdettu pohjoisesta suo-oja, joka alkaa Sydänsuolta, ja viereisestä Vähä-Vuotavasta alkava laskuoja. Ne laskevat pohjoispäähän, kun järven laskuoja alkaa eteläpäästä. Laskuoja laskee 900 metrin jälkeen Suojärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 81,2 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti, joka on piirretty vuonna 1873. Järvi sijaitsee kartan keskellä. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven karttanimi on ”Wotavaträsk” ja sen eteläpäässä sijaitsi Tranbergin torppa. Järvi on piirretty erämaajärveksi, jonka ympäristössä ei ole muita ihmistoiminnan merkkejä. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealla) ei torppaa ole enää järven rannassa ja ainoat niittymaat löytyvät laskupuron varresta. Järvessä ei näy saarta. Vuonna 1936 julkaistussa Riihimäen seudun taloudellisessa kartassa erämaajärveä kutsutaan ”Isovuotavan” nimellä. Puronvarret ovat edelleen niittynä ja niityllä on yksinäinen rakennuskin. Järveen on piirretty pieni saari. Puronvarren rakennus on vuoden 1956 peruskartassa kadonnut, mutta järven länsirannassa on yksinäinen rakennus kävelypolun päässä. Puronvarren pellolle on vuoden 1974 kartassa rakennettu metsäautotie ja puroon on padottu lampi. Järven rannoilla on seitsemän mökkiä ja seuraavassa vuoden 1989 kartassa kolme mökkiä lisää.
Lähteet
Luokka:Mäntsälänjoen valuma-alue Luokka:Mäntsälän järvet