François “Franklin” Boukaka (10. lokakuuta 1940 – helmikuu 1972) oli brazzavillenkongolainen laulaja-lauluntekijä, kitaristi ja poliittinen aktivisti.The Life and Legacy of Franklin Boukaka Jabulani Radio 18.12.2024, viitattu 15.5.2026 Maxime N’Debeka, Clément Ossinonde, Franklin Boukaka or The Destiny of a Militant Artist 2Rives Productions, viitattu 15.5.2026
Boukakan molemmat vanhemmat olivat muusikkoja. Boukaka liittyi vuonna 1955 Sexy Jazz -nimiseen yhtyeeseen, jonka olivat perustaneet Miguel Samba, Siscala Mouanga ja Aubert Nganga. Kaksi vuotta myöhemmin hän liittyi Sympathic Jazziin ja pääsi esiintymään kiertueella Cabindaan sekä Léopoldvilleen eli nykyiseen Kinshasaan. Boukaka perusti Léopoldvillessä taapaamiensa Michel Boyibandan ja Jean Mokunan kanssa Negro Bandin. Hän toimi myös muiden muassa Edo Clary Lutulan ja Jeannot Bombengan kanssa Jazz Africainissa, jossa Tabu Ley Rochereau loi varhaista uraansa. Jazz Africainin hajottua ja Tabu Ley Rochereaun lähdettyä Boukaka perusti muiden muassa Jeannot Bombengan kanssa Vox African.
Palattuaan Brazzavilleen Boukakasta tuli keskeinen toimija Cercul Jazz -orkesterissa. Hän oli 1960-luvulla aktiivinen myös brazzavillenkongolaisten muusikoiden varhaisessa järjestäytymisessä. Boukaka ylitti ajalleen poikkeukselliseen tapaan perinteisen ja uuden musiikin rajat liittymällä sormipianoa soittaneiden sanzamuusikoiden ryhmään. Hän edusti maataan Algerin panafrikkalaisella festivaalilla Algeriassa vuonna 1969. Siellä esiintyi myös esimerkiksi Nino Malapetin Les Bantous de la capitale -orkesteri. Vuonna 1971 Boukaka julkaisi Manu Dibangon tuottaman albumin Le Bûcheron. Hän työskenteli Kongon tasavallan kulttuuri- ja taideasioiden laitoksella ja oli mukana järjestämässä Orquesta Aragónin ensimmäistä matkaa Kongoon. Orquesta Aragón tutustui Boukakan Le Bûcheron -albumiin ja otti omaan ohjelmistoonsa tämän kappaleen “Mwanga”, josta pian tekivät omia tulkintojaan muutkin latinalaisamerikkalaista musiikkia esittäneet kokoonpanot. Boukaka teki yhteistyötä myös guinealaisen Keletigui et ses Tambourinis -kokoonpanon kanssa.
Boukaka välitti musiikissaan usein viestejä toivosta, oikeudenmukaisuudesta ja sorron vastustamisesta. Hänet kutsuttiin Havannaan helmikuussa 1972, mutta hänet katsottiin tuolloin osalliseksi vuoden 1972 vallankaappausyritykseen Kongon tasavallassa, minkä johdosta hänet siepattiin ja murhattiin Brazzavillen ulkopuolella. 1990-luvun lopussa yhtye Bisso Na Bisso julkaisi myös Boukakan musiikkia levyllä Racines.
Lähteet
Luokka:Brazzavillenkongolaiset muusikot Luokka:Laulaja-lauluntekijät Luokka:Henkirikosten uhrit Luokka:Vuonna 1940 syntyneet Luokka:Vuonna 1972 kuolleet