Kaukalampi on Uudellamaalla Mäntsälässä Kaukalammella sijaitseva lampi.
Maantietoa Kaukalampi on 350 metriä pitkä, 200 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 11 hehtaaria. Se on Mäntsälänjoen läpivirtausjärvi, tai laajentuma, jonka takia lammen vesi vaihtuu nopeasti. Lammen itäpuolella kohoaa Järvikallio ja Pitkämäki lähes 50 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Mäen päällä kulkee valtatie 4 ja Lahden oikorata. Lammen länsipuolella kulkee vanhempi seututie 140. Lammessa ei ole kartan mukaan saaria ja sen rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä. Sen rannoilla ei ole asutusta eikä rantaan tule tietä.
Luontoarvoja Kaukalampi on matala ja se on kasvamassa hiljalleen umpeen. Lammen rantoja on ehdotettu säilytettäväksi avoimena niittymaana. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Kaukalammen vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuosina 1984–1986, huono vuosina 1989–1992 ja taas välttävä vuosina 1994–2003. Lammen vedenlaatu riippuu voimakkaasti Mäntsälänjoen tilasta.
Mäntsälänjoen perkaukset ovat kohdistuneet Kaukalammesta katsottuna sekä ylä- että alajuoksulle ja ne ovat pääsyy lammen nykyiseen vähävetiseen tilaan. Lammesta on kehittynyt seudulla erityisesti hyönteisille ja linnuille suojaisa elinympäristö. Kun joki tulvii, tulvii myös Kaukalampi, ja se muodostaa silloin 26 hehtaarin suuruisen kosteikon. Se houkuttelee silloin puoleensa erityisesti muuttolintuja. Lampi on paikallisesti arvokas lintujärvi. Sen pesivää linnustoa ei oltu selvitetty vielä vuonna 2017, mutta havaintopalvelu Tiiraan oli lähetetty havaintoja pesivästä haapanasta, heinätavista, lirosta, naurulokista, nokikanasta, pajusirkusta, taivaanvuohesta ja tukkasotkasta. Näiden lisäksi on havaintoja tavista, telkästä, ruisrääkästä, laulujoutsenesta ja kuovista.
Vesistösuhteet Kaukalampi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mäntsälänjoen valuma-alueella (19.003). Sen valuma-alueen pinta-ala on noin 55 neliökilometriä . Siihen on johdettu lännestä tuleva pelto-oja ja lammen itäpuolella sijaitsee Pitkämäen alla lähde. Lammen läpi virtaa Mäntsälänjoki ja sen vedenpinnan korkeus on 67,7 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti, joka on piirretty vuonna 1873. Järvi sijaitsee kartan alareunassa. pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti, joka on piirretty vuonna 1873. Järvi sijaitsee kartan yläreunassa. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa Kaukalampi jakautuu kahdelle karttalehdelle (katso oikealla). Siinä on lammen pituus 1,1 kilometriä ja leveys alle 400 metriä. Lammen eteläpää päättyy siihen, mihin Vähä-Tuhdin laskuoja yhtyy Mäntsälänjokeen. Sen vedenpinta peitti silloin alueen, joka on nykyään (vuonna 2026) niittymaana. Lammen yläpuolella sijaitsi joessa toimiva vesimylly . Vuosien 1916 ja 1932 julkaistuissa Riihimäen seudun taloudellisissa kartoissa on lammen karttanimi vaihteeksi muodossa ”Kaukolampi”. Samalla on lammen pituus lyhentynyt puoleen aikaisemmasta. Paljastunut vesijättömaa on merkitty karttaan niittymaaksi. Kaukalammen pieneneminen liittynee Mäntsälänjoen perkauksiin. Joki tulvi yleensä kevättalven ja rankkasateiden jälkeen herkästi. Jo 1830-luvulla pohdittiin joen perkaamista tulvien ehkäisemiseksi, mutta ajatusta myös vastustettiin. Tiedetään kuitenkin, että ainakin Mäntsälän kirkonkylän koskia olisi omatoimisesti raivattu. Varsinainen perkaushanke toteutui viimein vuodesta 1947 alkaen, jonka aikana jokea perattiin yhdeksän kilometrin matkalta.
Vuoden 1956 peruskartassa on lammen karttanimeksi tullut taas ”Kaukalampi”. Perkausten seurauksena on lammen vedenpinta erittäin alhaalla ja se on periaatteessa luhtamaata. Lahdentie viistää kartassa lammen länsirantaa. Vuoden 1974 kartassa on lammen kuivattaminen edistynyt ja sen kosteikkoalue on supistunut selvästi. Järvikallion juurelle on tehty tie ja tien päähän pieni rakennus. Tilanne on sama vielä vuoden 1989 kartassa.
Lähteet
Luokka:Mäntsälänjoen valuma-alue Luokka:Mäntsälän järvet