Islam Yhdistyneessä kuningaskunnassa

pienoiskuva|Bradfordin suuri moskeija on Britannian suurin.

Islam on Yhdistyneessä kuningaskunnassa nopeasti kasvava uskontokunta. Islam on Britanniassa useimpien muiden Euroopan maiden tavoin toiseksi suurin uskonto. Vuoden 2018 väestötietojen mukaan muslimeja oli 3,8 miljoonaa eli 6,7 prosenttia maan väestöstä.Malik 2023, s. 166

Lukumäärän kehitys Muslimien lukumäärä Britanniassa on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2001 heitä oli 1,6 miljoonaa, 2011 noin 2,8 miljoonaa ja 2021 jo 4 miljoonaa.

Vuonna 2021 Englannissa ja Walesissa oli 3,9 miljoonaa muslimia. Lontoossa muslimeja oli 15,0 % väestöstä, ja Lontoon Tower Hamletsin kaupunkipiirissä muslimien osuus oli 39,9 %. Kristittyjen osuus oli vastaavasti laskenut kymmenessä vuodessa alle puoleen Englannin ja Walesin väestöstä.

Muslimien on ennustettu muodostavan vuoteen 2050 mennessä yli 17 % Britannian väestöstä. Toisen ennusteen mukaan osuus olisi tuolloin 11 prosenttia ja lähes 20 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Tähänastinen kasvu on johtunut paitsi maahanmuutosta myös muslimiväestön nuoresta iästä. Muslimeista 46 % on alle 24-vuotiaita.

Lähtömaat Vuoden 2021 tietojen perusteella Britannian muslimien lähtömaa oli useimmiten Pakistan (38–40 %), Bangladesh (15–17 %) tai Intia (7–8 %). Mustia afrikkalaisia oli muslimeista noin 10 %. Kasvava ryhmä ovat Lähi-idästä tulleet.

Ensimmäinen ja toinen aalto Ensimmäinen merkittävä määrä muslimeja saapui Britanniaan 1700-luvulla. He olivat Afrikan rannikkoalueilta sekä Intian niemimaalta palkattuja merimiehiä, jotka oli värvätty työskentelemään Itä-Intian kauppakomppanialle. Toinen muuttoaalto alkoi satamissa ja laivoilla koetun työvoimatarpeen takia Suezin kanavan avaamisen jälkeen vuonna 1869. Suurin osa tulijoista saapui tällöin Jemenistä.

Kolmas aalto: Intia Kolmas muuttoaalto alkoi vuonna 1947 Intian itsenäistymisen jälkeen. 1950-luvulla muslimien maahanmuutto Intian niemimaalta Britanniaan nousi 10 000 henkilöön vuodessa. 1960-luvulta lähtien myös paljon marokkolaisia muutti Britanniaan. Valtaosin siirtolaiset olivat miehiä, joilla oli yhteyksiä Britannian siirtomaahallintoon esimerkiksi asepalveluksen kautta.Malik 2023, s. 166, 170

Humanitaarinen maahanmuutto pienoiskuva|Islamofobian vastainen mielenosoitus Lontoossa 2015. Kolmannessa muuttoaallossa Britanniaan tuli ihmisiä myös monilta muilta alueilta, kuten Karibialta ja Somaliasta. Kun muslimien vastaanottaminen oli aluksi perustunut työvoiman tarpeeseen, se alkoi vaihtua haluun auttaa maailman hätää kärsiviä. Muuttajia veti puoleensa Britannian talouskasvu samalla kun heidän kotimaitaan rasittivat poliittinen epävakaus, konfliktit, nälänhädät ja luonnonkatastrofit. Merkittävä tekijä oli arabimaiden poliittinen levottomuus, joka sai marokkolaiset muslimit hakeutumaan Britanniaan 1960-luvulla.Malik 2023, s. 170

1960-luku: opiskelijat 1960-luvun alusta lähtien muslimimaista tulevien opiskelijoiden kiinnostus korkeakouluopintoihin Britanniassa kasvoi. Britanniaan tuli muslimiopiskelijoita Malesiasta, Saudi-Arabiasta, Iranista, Irakista, Pakistanista ja Persianlahden maista. He perustivat runsaasti islamilaisia järjestöjä, kuten U.K. Islamic Mission (1962), Muslim Student’s Society (1962), Union of Muslim Organizations (1970), Islamic Council of Europe (1973), Young Muslims (1984), Islamic Party (1989), Islamic Society of Britain (1990) ja niin edelleen.

Somalia, Bosnia, Kosovo ja Afganistan Vuoden 1962 Commonwealth Immigrants Act -lain säätämisenjälkeen suuri määrä muslimiperheitä muutti Britanniaan.Malik 2023, s. 171 Laki kiristi maahanmuuttoa, minkä takia yksin saapuneet miehet alkoivat kiirehtiä perheidensä tuloa Britanniaan. Tällä oli huomattava vaikutus muslimiyhteisöjen vakiintumiseen Britanniassa. Siirtomaavallan purkautuminen ja 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun afrikkalaistamisohjelmat lisäsivät muslimien maahanmuuttoa Intiasta ja Itä-Afrikasta.

Somalian poliittinen levottomuus 1960-luvulla sai somalit muuttamaan Britanniaan. Vuosi 1990 oli näiden tulijoiden huippuvuosi. Somalit poikkesivat kulttuuriltaan muista tulijoista, mikä lisäsi turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa kielteistä ilmapiiriä. Maahanmuuttajamiehet löysivät työtä Lontoosta, kun taas perheelliset asettuivat pääasiassa Sheffieldiin, Liverpooliin ja Manchesteriin.

1990-luvulla Britanniaan saapui muslimipakolaisia Bosniasta, Kosovosta ja Afganistanista. Huhtikuussa 1990 Britannia toteutti Kosovon humanitaarisen evakuointiohjelman ja kuljetti lentoteitse yli neljä tuhatta kosovolaista Makedonian rajalla sijainneilta pakolaisleireiltä.Malik 2023, s. 172

Islamin monimuotoisuus pienoiskuva|Muslimit vaativat šariaa Britannian lainsäädännöksi. Britanniassa oli vuonna 2026 noin 2100 moskeijaa, joista suuri enemmistö oli sunnimoskeijoita. Shiialaisia moskeijoita oli noin 7 % ja pienempiä suuntauksia 1 %. Noin 10 % moskeijoista on fundamentalistisia salafi-moskeijoita. Vajaat kolme neljäsosaa moskeijoista sisältää tiloja naisten osallistumiselle.

Moskeijoista 42 % lukeutuu deobandi-liikkeeseen, joka on brittiläisen islamin vaikutusvaltaisin suuntaus. Se on Intiasta peräisin oleva liike, jonka juuret ovat siirtomaa-ajassa. Deobandit ovat hanafeja, haluavat palata alkuperäiseen islamiin ja korostavat islamilaisen perinteen säilyttämistä ja uskonnollisen lain noudattamista. Myös Afganistanin talibanit ovat deobandeja.

Sunneista suurin osa kuuluu Aasiassa vallassa olevaan hanafi-lakikoulukuntaan. Britanniassa on myös Afrikasta ja Lähi-idästä tulleita malikiitteja, shafi’ilaisia ja hanbali-koulukuntaan kuuluvia muslimeja.

Kotoutuminen Muslims in Britain -sivuston mukaan Britannian muslimit ovat hyvin kotoutuneet keskenään. Muuhun yhteiskuntaan kotoutuminen on sivuston mukaan kiinni siitä, missä määrin yhteiskunta hyväksyy muslimien omat tavat.

Muslimeista lähes puolet katsoi vuonna 2007 vaikeaksi elää hurskaana muslimina modernissa yhteiskunnassa. Kyselyyn vastanneista 56 % ei uskonut arabien tehneen syyskuun 11. päivän terrori-iskua Yhdysvaltoihin. Silti 24 % hyväksyi islamilaisen terrorin eli itsemurhaiskut siviilejä vastaan, jos tarkoituksena oli puolustaa islamia. Vastaajista 40 % halusi, että šaria otetaan käyttöön ainakin osassa maata.

Britanniassa oli syyskuussa 2026 yhteensä 1895 moskeijaa. Vuonna 2015 Lontoossa kaatui suunnitelma Abbey Mills -suurmoskeijasta, jonne olisi mahtunut yli 9000 rukoilijaa.

Sosiaaliset olot Britannian muslimeista 39 % asuu Englannin ja Walesin köyhimmillä alueilla, ja heihin suhtaudutaan usein epäluuloisesti. Britannian vankiloissa olevista 18 % on muslimeja. Muslimit ovat muuta väestöä useammin yksinhuoltajia ja asuvat vuokralla. Vuoden 2021 tilastojen mukaan muslimimiehistä oli työssä 60 % ja naisista 37 %.

Muslimeilla on keskimäärin suuremmat perheet ja he elävät huonommissa taloudellisissa oloissa. Toisaalta he hyötyvät kehittyneessä maassa asumisen eduista. Osa muslimeista lähettää rahaa lähtömaihinsa, mikä alentaa heidän elintasoaan Britanniassa.Malik 2023, s. 177

Grooming gang -skandaali Britanniassa suurta huomiota on saanut alaikäisten tyttöjen järjestelmällinen seksuaalinen hyväksikäyttö, johon ovat syyllistyneet niin sanotut grooming gangs -verkostot. Kesäkuussa 2026 julkaistiin riippumaton parlamentaarinen selvitys, joka arvioi hyväksikäytettyjen tyttöjen lukumääräksi 250 000. Se totesi ilmiön esiintyneen useissa Englannin kaupungeissa vuosikymmenten ajan ilman, että poliisi, sosiaaliviranomaiset tai paikallishallinto olisivat puuttuneet asiaan. Selvitys väitti, että viranomaiset peittelivät tapahtumia pelätessään syytöksiä islamofobiasta ja rasismista, sillä tekijät olivat yleensä (87 %) pakistanilaistaustaisia muslimeja. Islamilainen terrori 2000-luvulla Britanniassa on nähty useita islamilaisia terrori-iskuja. Niitä on yleensä perusteltu kostona Britannian sotatoimille islamilaisessa maailmassa. Tekijät ovat katsonet olleensa sodassa Britanniaa vastaan ja seuranneensa Muhammedin jalanjälkiä. Monissa tapauksissa ISIS on ilmoittautunut tekojen taustajärjestöksi. ISIS-kalifaatin julkaisema lehti Dabig sisältää satoja viittauksia Koraaniin väkivallan oikeuttamiseksi.

Lontoon pommi-iskut 7. heinäkuuta 2005 vaativat 52 kuolonuhria ja yli 700 henkilöä loukkaantui. Yksi tekijöistä oli Mohammad Sidique Khan, joka jätti jälkeensä islamilaisen manifestin. Joka viides Sunday Telegraphin kyselyyn vastanneista muslimeista sanoi tuntevansa myötätuntoa pommittajien ”tunteita ja motiiveja” kohtaan.

Westminsterin sillan iskussa Lontoossa 22. maaliskuuta 2017 viisi ihmistä kuoli ja kymmenet loukkaantuivat. Hyökkääjä Khalid Masood perusteli tekoaan Koraanilla ja Muhammedin sunnalla. Manchesterin iskussa 2017 kuoli 23 ja haavoittui 120 ihmistä. Teon tekijää Salman Ramadan Abedia ja hänen toveriaan motivoi uskollisuus islamilaiselle ISIS-kalifaatille.

Muita islamilaisia terroritekoja Britanniassa 2000-luvun ensimmäisellä neljänneksellä ovat olleet Lontoon pommi-iskut 21. heinäkuuta 2005, Glasgow’n lentokenttäisku 2007, Lee Rigbyn murha 2013, Parsons Greenin metroisku 2017 sekä Readingin puistoisku 2020.

Poliittiset vaikutukset pienoiskuva|Southportin puukotuksen herättämä katumielenosoitus Liverpoolissa 3. elokuuta 2024. Muslimien laaja maahanmuutto on vaikuttanut merkittävästi Britannian poliittiseen elämään. Maahanmuutosta on tullut keskeinen kiistakysymys, siihen kielteisesti suhtautuvat liikkeet ovat vahvistuneet ja puolueiden linjat kiristyneet. Keskustelu islamista, monikulttuurisuudesta ja kansallisesta identiteetistä on kärjistynyt.

Maahanmuuttoa vastustavista puolueista vahvistui ensin Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue (UKIP). Sen jälkeen nousi Nigel Faragen johdossa Reform UK, jonka politiikassa islamin ja maahanmuuton on nähty aiheuttavan ei-toivottuja muutoksia kulttuurissa sekä turvattomuuden kasvua. Maahanmuutto ja erityisesti muslimiväestön kasvu vaikuttivat myös Brexit-kansanäänestyksen tulokseen vuonna 2016.

Heinäkuussa 2024 Britanniassa nähtiin poikkeuksellisen laaja ja osin väkivaltainen katumielenosoitusten sarja, joka kohdistui etenkin muslimien maahanmuuttoa vastaan. Sen käynnisti Southportin puukkoisku, jonka tekijäksi luultiin aluksi virheellisesti muslimia. Ruandalaistaustainen Axel Rudakubana tuomittiin elinkautiseen, mutta hänen todetut yhteytensä islamilaiseen terroriin rajoittuivat Al-Qaidan terrorismikäsikirjan hallussapitoon.

Pääministeri Keir Starmerin ero kesällä 2026 on yhdistetty osittain hänen rooliinsa syyttäjälaitoksen (CPS) johtajana, sillä ero tapahtui muutama päivä grooming gangs -rikollisverkostoja koskevan raportin julkaisemisen jälkeen.

Katso myös Britannian somalit

Lähteet

Viitteet

Yhdistynyt kuningaskunta Luokka:Uskonto Yhdistyneessä kuningaskunnassa