thumb|upright|Bartholomaeus Ghotanin painama Pyhän Birgitan ilmestykset.
Taivaalliset ilmestykset () on pyhän Birgitan keskiaikainen ruotsalainen kristillisen mystiikan alaan kuuluva teos 1300-luvulta.
Teos on laaja ilmestyskokoelma. Se julkaistiin latinaksi vuonna 1377 ja painettiin vuonna 1492.Elise Pihlajaniemi: 1300-luvun Den Heliga Birgittas Uppenbarelser kontemplatiivisen pedagogiikan ja kestävyyskriisiajan kasvatushaasteiden näkökulmasta Pro gradu, Turun yliopisto 2022, s. 13-14 Teos koostuu yhteensä kahdeksasta kirjasta, joihin lisättiin vielä myöhemmin niin sanotut revelationes extravagantes, joita ei ollut mukana alkuperäisessä käsikirjoituksessa. Ensimmäinen ja toinen kirja kirjoitettiin luultavasti kokonaan Ruotsissa. Kolmas kirja sisältää papistolle osoitettuja ilmestyksiä; niitä löytyy kuitenkin myös muista kirjoista. Neljäs kirja kirjoitettiin pääosin Italiassa. Viides kirja, "Kysymysten kirja", sisältää Birgitan näkemyksen skeptisen munkin väittelystä Jumalan kanssa. Kuudes kirja sisältää ilmestyksiä kaikilta Birgitan elämänkausilta, se on eräänlainen virallinen jälkikertomus. Seitsemäs kirja sisältää kaikki Jerusalemin pyhiinvaelluksen aikana saadut ilmestykset aikajärjestyksessä. Kahdeksas kirja koostuu kuninkaille ja ruhtinaille osoitetuista kirjeistä, jotka ovat siten sisällöltään kirkkopoliittisia. Birgitan ilmestyksiä voidaan pitää lähes yhtenäisenä omaelämäkertana, joka antaa laajasti tietoa aikansa historian ja kulttuurin valaisemiseen.Birgitta Birgersdotter Svenskt biografiskt lexikon
Turun piispa Hemming matkusti pyhän Birgitan toimeksiannosta yhdessä Alvastran luostarin priorin Petrus Olavin kanssa Ranskaan luultavasti vuonna 1348. Hänen tehtävänään oli viedä yksittäiset Birgitan ilmestykset viesteinä Avignoniin paavi Klemens VI:lle sekä Englannin kuninkaalle Edvard III:lle ja Ranskan kuninkaalle Filip VI:lle. Tämä matka ei kuitenkaan tuottanut toivottuja tuloksia.Hemmingus Kansallisbiografia
Ruotsalaisen kirkkohistorioitsija Herman Lundströmin mukaan (1952) Birgitan ilmestyksissä näkyy myös ihailtavia ennakointeja reformaation aatteista. Yleisen pappeuden käsite esiintyy siellä täällä; henkilökohtaisessa hartaudessaan hän palaa elämän ja totuuden ikuiselle lähteelle; ja hänen luostarisääntönsä suosittelee sanan saarnaamista kansalle kansankielellä.Herman Lundström: Bridget, Saint, of Sweden and the Brigittine Order New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge, Vol. II
Vadstenan luostarissa valmistui 1300-luvun lopussa ja 1400-luvulla ilmestysten käännös latinasta muinaisruotsiksi. Tämä käännös oli tarkoitettu luostarin omaan käyttöön. Ilmestysten ensimmäinen täydellinen laitos nykyruotsiksi painettiin 1957-1959 neljänä niteenä, ja sen oli kääntänyt Tryggve Lundén Bartholomaeus Ghotanin painaman tekstin mukaisesti.Aron Andersson: Birgitta - pyhimys ja profeetta. Suom. Kalevi Vuorela. Birgittalaissisaret 1989, s. 128
Pyhän Birgitan ilmestykset ovat olleet osa Ruotsin kulttuurikaanonia vuodesta 2025 lähtien.Kulturkanon för Sverige – Hela listan Svenska Dagbladet
Lähteet
Suomennos Aron Andersson: Jumalan äiti ja Birgitta. Valikoima pyhän Birgitan ilmestyksiä (Guds moder och Birgitta). Suom. Matti Aaltonen. Birgittalaissisaret 1990, 92 s.
Luokka:Pyhä Birgitta Luokka:Ruotsin kulttuurikaanon Luokka:Kristillinen kirjallisuus Luokka:Kristillinen mystiikka Luokka:Omaelämäkerrat Luokka:Ruotsin keskiaika Luokka:Ruotsalaiset kirjat Luokka:Latinankieliset kirjat Luokka:1300-luvun kirjat