Lahden Urheilijat (LU) oli vuonna 1923 perustettu lahtelainen urheiluseura. Seuran puvuksi hyväksyttiin vihreä paita ja valkoiset housut.
Seuran toiminta loppui vuonna 2010, kun seuran purkamisilmoitus toimitettiin maistraattiin. Seuran viimeiseksi puheenjohtajaksi jäi Verner Toivosen poika Seppo Toivonen.
Seura oli alusta alkaen vahva yleisurheiluseura, mutta ohjelmaan kuului muitakin lajeja, kuten hiihtoa, nyrkkeilyä, voimistelua ja jalkapalloa. 1970-luvulle tultaessa LU:sta oli tullut yleisurheilun erikoisseura lukuun ottamatta yhteisöjäsentään Lahden Urheilijain Naiset ry:tä, joka erikoistui voimisteluun. Taitoluistelu tuli seuran ohjelmaan 1982.
Perustaminen Lahden Urheilijoiden juuret ulottuvat jo vuoteen 1915. Seura perustettiin Niilo Hersalon aloitteesta Hollolan Urheilijain toiminnan jatkajaksi. Lahden Radiomäen kentän valmistuttua Hollolan Urheilijoiden jäsenet eivät enää päässeet sinne. Seuran nimi piti muuttaa, vaikka johtohenkilöt olivat samat.
Yleisurheilu Ove Andersen toi ensimmäisen olympiamitalin Lahteen oltuaan estejuoksussa kolmas kesän 1928 Amsterdamin olympialaisissa. Matti Sippala heitti keihäässä seuralle olympiahopeaa Los Angelesissa 1932.
Lahden Urheilijoita edusti useita menestyviä urheilijoita, kuten juoksijat Mikko Ala-Leppilampi, Eero Kivelä, Jorma Kakko, Olavi Talja, Aarno Musku, Pekka Vesaaja ja Virpi Haahti (ent. Siljander, o.s. Rautto).
Maastohiihdon olympiamitalisti Siiri Rantanen saavutti seurassa useampia maastojuoksun SM-mitaleja. Kävelijä Mirva Pynnönen (o.s. Hämäläinen) voitti Suomen mestaruuden 1986 ja oli hallikisojen MM-kutonen 1987.
Lahden Urheilijoiden Naiset Lahden Urheilijat tunnettiin vahvasti myös naisurheilusta. Seuran yhteisöjäsenenä oli vuodesta 1947 Lahden Urheilijoiden Naiset, joka rekisteröitiin viisi vuotta myöhemmin omaksi seuraksi.
Lähteet
Luokka:Lahtelaiset urheiluseurat Luokka:Vuonna 1923 perustetut urheiluseurat