pienoiskuva| Schengen-alueen viisumipolitiikalla tarkoitetaan Euroopan unionin yhteistä viisumipolitiikkaa, jota sovelletaan Schengen-alueen jäsenvaltioissa sekä Kyproksella. Yhteistä viisumipolitiikkaa sovelletaan kolmansien maiden kansalaisten lyhytaikaiseen oleskeluun eli enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän ajanjaksolla kestäviin vierailuihin. Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntöehdoista kukin jäsenvaltio päättää pääsääntöisesti erikseen.
Schengen-alueeseen kuuluu 25 EU:n jäsenvaltiota sekä Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäsenvaltiot Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. EU:n jäsenvaltioista ainoastaan Irlanti ei sovella yhteistä viisumipolitiikkaa. Kypros noudattaa yhteistä viisumipolitiikkaa, vaikka maa ei toistaiseksi kuulu Schengen-alueeseen. Neljä eurooppalaista mikrovaltiota, Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaani, pitävät Schengen-alueen vastaiset rajansa avoimina, minkä vuoksi Schengen-alueelta pääsee käytännössä liikkumaan vapaasti näihin valtioihin.
Vuonna 2026 viisumivapaus koski 63 EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolista maata tai aluetta. Muiden kolmansien maiden kansalaisilla on viisumipakko Schengen-alueella oleskeluun.
Poikkeukset viisumipakosta
Kansalaiset, joilla on liikkumisvapaus Seuraavilla kansalaisilla on liikkumisvapaus koko Schengen-alueella sekä muissa EU-jäsenvaltioissa:
Euroopan unionin kansalaiset
Kansalaiset, joilla on viisumivapaus Seuraavien kolmansien maiden ja alueiden kansalaisilla on viisumivapaus lyhytaikaiseen oleskeluun (90 päivää 180 päivän ajanjakson sisällä) Schengen-alueella tai Kyproksella. Viisumipakosta vapautetut maat ja alueet on lueteltu asetuksen (EU) 2018/1806 liitteessä II.
Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) on määrä tulla käyttöön vuoden 2026 lopulla. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen viisumipakosta vapautettujen maiden kansalaisten on pääsääntöisesti haettava ETIAS-matkustuslupa ennen Schengen-alueelle tuloa.
EU- ja EFTA-maiden kansalaisten perheenjäsenet EU- ja EFTA-maiden kansalaisten perheenjäsenillä on oikeus oleskella pysyvästi toisen jäsenvaltion alueella yhdessä EU- tai EFTA-kansalaisen kanssa. Perheenjäseneksi lasketaan EU- tai EFTA-kansalaisen aviopuoliso tai puoliso rekisteröidyssä parisuhteessa sekä hänen tai puolison suorat jälkeläiset, jotka ovat alle 21-vuotiaita tai hänestä riippuvaisia.
Viisumipakko Muiden kolmansien maiden kansalaisilla on pääsääntöisesti viisumipakko Schengen-alueella oleskeluun. Maat ja alueet, joiden kansalaisiin sovelletaan viisumipakkoa on lueteltu asetuksen (EU) 2018/1806 liitteessä I.
Kansalaiset, joilta vaaditaan kauttakulkuviisumi Seuraavien maiden kansalaisilta vaaditaan kauttakulkuviisumi heidän vaihtaessaan lentoa Schengen-alueella tai Kyproksella sijaitsevan lentoaseman kansainvälisen alueen kautta.
Näiden lisäksi yksittäiset Schengen-alueen jäsenvaltiot voivat asettaa kauttakulkuviisumivaatimuksia myös muiden viisumipakollisten maiden kansalaisille.
Viisumin hakeminen pienoiskuva|Mallikuva Saksan myöntämästä Schengen-viisumista vuodelta 2018. Viisumipakon alaisten henkilöiden on haettava lyhytaikaista Schengen-viisumia siitä jäsenvaltiosta, jossa hän aikoo vierailla. Jos matka kohdistuu useampaan jäsenvaltioon, viisumia on haettava siitä jäsenvaltiosta, jossa henkilö aikoo vietää eniten aikaa, tai jos matka useassa jäsenvaltiossa kestää yhtä pitkään, on viisumia haettava ensiksi vierailtavasta jäsenvaltiosta. Myönnetty Schengen-viisumi on pääsääntöisesti voimassa kaikissa Schengen-alueen jäsenvaltioissa. Viisumia on haettava viimeistään 15 päivää ennen matkaa ja aikaisintaan 6 kuukautta ennen.
Viisumihakemusta varten tarvitaan täytetty hakemuslomake, voimassa oleva passi, kasvokuva, sairausvakuutus ja sormenjäljet. Lisäksi hakemuksen yhteyteen tulee liittää asiakirjat, jotka osoittavat matkan tarkoituksen, riittävät taloudelliset varat, majoituksen oleskelun aikana ja aikoimuksen palata kotimaahan. Vaatimuksia voi kuitenkin olla kevennetty kahdenvälisten viisumihelpotussopimusten nojalla tiettyjen maiden kansalaisille.
Schengen-viisumi maksaa 90 euroa aikuisille ja 45 euroa 6–12-vuotiaille lapsille. Armenian, Azerbaidžanin ja Valko-Venäjän kansalaisille viisumin hinta on kuitenkin alennettu 35 euroon ja Kap Verden kansalaisille 67,50 euroon kahdenvälisten viisumihelpotussopimusten nojalla.
Viisumivapauden tai viisumihelpotusten keskeyttäminen Tietyn maan kansalaisten viisumivapaus Schengen-alueella voidaan keskeyttää tilapäisesti Euroopan komission päätöksellä jäsenvaltion pyynnöstä tai komission omasta aloitteesta. EU:n viisumisäännöstön mukaan sallittuja perusteita viisumivapauden keskeyttämiselle ovat muun muassa laittoman maahantulon tai perusteettomien turvapaikkahakemusten merkittävä kasvu, takaisinottoa koskevan yhteistyön väheneminen tai puuttuminen, yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvät riskit tai uhat, solmitun viisumivapaussopimuksen noudattamatta jättäminen ja EU:n ulkosuhteiden merkittävä huonontuminen kyseisen maan kanssa.
Vuonna 2026 viisumivapaus on keskeytetty Vanuatun kansalaisilta sekä Georgian diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin haltijoilta. Vanuatun osalta keskeytyksen syynä on rahaa vastaan myönnetyt ”kultaiset passit” ja niiden aiheuttamat turvallisuusriskit. Georgian osalta kyse on vastalauseesta maan hallituksen tekemiin ihmisoikeusluokkauksiin ja haluttomuudesta yhtenäistää omaa viisumipolitiikkaansa EU:n kanssa aiemmin solmitun viisumivapaussopimuksen mukaisesti.
Myös viisumipakon alaisten maiden kanssa sovittuja viisumihelpotussopimuksia voidaan keskeyttää, jos maa ei noudata sopimuksen ehtoja. Vuonna 2026 viisumihelpotussopimus Venäjän kanssa oli keskeytetty kokonaan ja Valko-Venäjän kanssa keskeytetty osittain.
Katso myös
Viisumitietojärjestelmä (VIS) Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) Rajanylitystietojärjestelmä (EES)
Huomautukset
Lähteet
Aiheesta muualla
Viisumi Suomeen Ulkoministeriö Asetus (EY) 810/2009 (viisumisäännöstö) EUR-Lex Asetus (EU) 2018/1806 (luettelo viisumivapautuksista ja viisumipakoista) EUR-Lex
Viisumipolitiikka Luokka:Euroopan unionin ulkopolitiikka Luokka:Viisumit