Juho Jaakko Matinpoika Sippola eli Sippolan Janne (s. 4. huhtikuuta 1832 Alakylä, Kauhava) oli suomalainen Kauhavalla 1800-luvulla elänyt puukkojunkkari, joka karkotettiin Siperiaan.Martti Raukko : Sippolan-Janne - eteläpohjalainen puukkojunkkari, Kaleva, 21.8.1932, nro 191, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 7.6.2026
Sippola syntyi Kauhavan Alakylässä Ala-Sippolan talossa. Hänen vanhempansa olivat talollinen Matti Jaakonpoika Sippola (s. 1814) ja Albertiina Iisakintytär (s. 1815). Sippolan isän kytövalkeasta pääsi irti "Jaskan Matin valkeana" tunnettu metsäpalo, joka poltti miltei kokonaan neljän talon metsät. Palon johdosta Matti Jaakonpoika Sippola jouti maksamaan niin suuria korvauksia, että niihin meni koko talo ja pian sen jälkeen hän kuoli. Äiti Albertiina Iisakintytär jäi pienelle eläkkeelle eläen melko vanhaksi.
Sippolan Janne polveutui äitinsä puolelta tappelijasuvusta ja jo nuorena hän osoitti näitä taipumuksia ja harrasti myös varastelua. Seitsemäntoistavuotiaana hän pahoinpiteli erään toverinsa Aleksi Yli-Näykin kanssa muuatta Hölsöpakka-nimistä kortesjärveläistä miestä ja he ryöstivät kaiken lisäksi tältä joitakin esineitä. Pojat joutuivat vankeuteen vedelle ja leivälle ja tämä lienee ollut Sippolan Jannen ensimmäinen vankilatuomio. Vankilasta päästyään Sippolan Janne ei osoittanut kiinnostusta maatalon töihin. Kun hän oli ajamassa eloja pellolta, ei hän viitsinyt ajaa kuormallaan sillan kautta ojan yli, vaan heitti niin paljoa elolyhteitä ojaan, että niistä muodostui silta, josta pääsi yli. Kun hänen kuormastaan putoili elolyhteitä ei hän niitä ottanut ylös ja takaisin kuormaan vaan sytytti ne vaikka keskellä tietä tuleen.
Janne hääräsi kaikissa hää- ja tanssitilaisuuksissa puukkoineen ja joka tilaisuudessa hän puukotti jotakuta aiheuttamatta kuitenkaan ensi aikoina suurempia vahinkoja. Hänellä oli aina vakinainen avustajajoukkonsa, jonka johtajana hän esiintyi. Hän oli mukana tappelussa, joka tapahtui tappelutoverinsa Aleksi Näykin ja toisen Sappelutoverinsa sisaren Amailia Eskolan häissä. Iltahämärissä alkoi tappelu, jossa olivat vastakkain Janne ja Pollarin Jussi ja toisen tappeluparina Lapinsaaren liska ja Musta-Jussi. Hääväki ryntäsi pakokauhun vallassa häätuvasta ulos. Musta-Jussi huomattuaan joutuneensa tappelussa alakynteen rikkoi ikkunan ja yritti hypätä ulos mutta saikin hypätessään Lapinsaaren liskan puukosta sellaisen iskun että kaatui kuolleena pihalle. Muutkin tappelijat saivat puukoniskuja, mutta ne eivät olleet kuolettavia.
Syksyllä 1860 syntyi korttiseurassa tappelu ja siellä Sippolan Janne iski tätinsä poikaa lisakki Eskolaa rintaan puukolla niin että keuhkot tulivat ulos. lisakki eli kuitenkin vielä muutaman päivän ja Janne pysytteli piilossa piilopaikkanaan erään talon kaivonkin Kauhavan Lauttamuksen kylässä. Hän joutui lopulta kiinni ja päätyi Vaasan vankilaan. Vuonna 1861 hänelle tuomittiin 40 paria raippoja ja sen jälkeen menettämään oikean kätensä ja lopuksi mestattavaksi ja teilattavaksi. Koska kuolemanrangaistus ei kuitenkaan ollut enää käytössä Suomessa, tuomiot muutettiin karkotukseksi Siperiaan. Sippolan Janne kerrotaan myöhemmin päässeen Siperiasta karkaamaan, mutta tästä ei ole varmaa tietoa.Oskari Nousianen : "Siperian vanki". Kuolemaan tuomittujen kohtalo Siperiassa arkkiveisujen valossa, Uusi Suomi, 18.9.1932, nro 253, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 7.6.2026
Sippolan Jannesta tehtiin myös arkkiveisu: Surullinen Laulu Sippola Jannesta, joka tätinsä pojan murhasta vietiin Siperiaan. Pori 1866 Surullinen laulu Sippola Jannesta, joka tätinsä pojan murhasta wietiin Siperiaan: kaikille nuorukaisille neuwoksi ja waroitukseksi, karttamaan tänkaltaisia hirwiöitä töitä, ja ainoastansa pyrkiä parempaan elämään, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 7.6.2026
Lähteet
Luokka:Puukkojunkkarit Luokka:Suomalaiset tappajat Luokka:Siperiaan karkotetut henkilöt Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan rikoshistoria Luokka:Vuonna 1832 syntyneet Luokka:Kuolinvuosi tuntematon