Kuolismaa (; aik. Lovena tai Luovena) on entinen kylä Suojärven piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kylä sijaitsi Kyläjärven ja Koitajoen välisellä niemellä. Se kuului ennen talvi- ja jatkosotaa Suomen Ilomantsin kuntaan. Alueen asukkaat olivat pääosin ortodokseja.
Nimi Kuolismaa-nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Erään tulkinnan mukaan kylän nimi viittaa sitä piinanneisiin vaino- ja nälkävuosiin. Toisinaan sen ajatellaan tulevan saamelaisperäisistä nimistä muiden seudun paikannimien tavoin. Vanha saamelaissana kuollilusme tarkoittaa kalaisaa joenniskaa.
Historia Kuolismaa asutettiin keskiajalla ja siellä oli vuonna 1500 kolme taloa. Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500 kylä tunnetaan nimellä Lovena, joka kuului Pogostan veronmaksupiiriin. Nimi Kuolismaa esiintyy ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1589 laaditussa verokirjassa.
Kirkonkirjoissa mainitaan vuonna 1618 Ivan Miihkailinpoika Hattu, joka oli kylän rikkain viljelijä. Samana vuonna mainittiin myös muuan Jakush Rodivonov. Vuonna 1631 verollisia olivat Hatun ohella Ontoka ja Isatsko Ulassioff, Jakushka Tarhanoff sekä Saska Pedrojeff. Vuoden 1688 verokirjoissa mainitaan neljä taloa, joista kaksi oli ortodoksien eli ”oikeauskoisten" ja kaksi luterilaisten omistamia.
Vuonna 1696 Kuolismaalle muutti lännempää asukkaita, jotka kuuluivat muun muassa Kettusen, Nevalaisen ja Savolaisen sukuihin. Kylässä oli siten 16 taloa, joista 12 oli luterilaisia ja 4 ortodoksikarjalaisia.
Ilomantsin asukkaat evakuoitiin talvisodassa Iisalmen seudulle. Suuri osa kylien rakennuksista poltettiin lähtiessä, ettei niistä olisi hyötyä Neuvostoliitolle. Kylä luovutettiin vuonna 1940 Neuvostoliitolle. Kuolismaa on nykyään autioitunut, mutta Jakunvaaralla oli 1990-luvun loppuun saakka tutka-asema.
Maantiede Kuolismaa sijaitsi Kyläjärven ja Koitajoen välisellä niemellä. Kylän keskusta oli järven rantavaaralla, mutta sen asukkaita asui muuallakin lähiympäristössä. Muita asuttuja vaaroja olivat ainakin Mikitanvaara, Jakunvaara, Kettulanvaara ja Timoskalanvaara. Alueen laajuuden vuoksi maiden omistussuhteet olivat usein epäselviä. Kuolismaan metsälaitumet olivat asukkaiden yhteistä omaisuutta, mutta eri vaarojen asukkaat laidunsivat karjaansa eri puolilla kylää.
Kuolismaalta oli Möhköön 30 ja Ilomantsin kirkonkylälle 50 kilometriä. Möhkön ja Kuolismaan välinen tie valmistui vuosina 1906–1907. Kylästä matkustettiin ennen Möhköön ja Hattuvaaraan Koitajoen vesitietä pitkin.
Palvelut Kuolismaalla oli 1900-luvun alussa koulu, kyläpoliisi, hautausmaa, kestikievari ja kaksi kauppaa: Hoskosen ja Lahen Iivanan kaupat. Koulun opettajina toimivat pitkään Johannes Pirttilahti ja hänen vaimonsa Outi Pirttilahti. Suomen Punainen Risti perusti 1920-luvulla Kuolismaalle sairasmajan, jonka ensimmäinen sairaanhoitaja oli Hellä Markkula.
Lähteet
Luokka:Suojärven piirin entiset kylät Luokka:Ilomantsin luovutetut kylät