Armenia on uskonnollisesti hyvin homogeeninen maa, jossa kristinuskolla on vahva asema.
Valtio ja uskonnot Armenian perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja pitää valtion ja uskonnon erillään toisistaan. Toisaalta se myös takaa Armenian apostoliselle kirkolle erityisaseman maan kansalliskirkkona.
Sellaiset uskonnolliset yhteisöt, joiden keskuspaikka ei ole Armeniassa, eivät saa ottaa vastaan rahoitusta ulkomailta. Laki kieltää myös pakkokäännytykset ja lähetystyön tekemisen (joskin laki ei määrittele, mikä lasketaan lähetystyöksi).
Koulujen opetus on sekularisoitu, mutta sekä julkiset että yksityiset koulut voivat halutessaan tarjota Armenian apostolisen kirkon arvoja käsittelevän opintokokonaisuudesn osana historian opintoja. Mikäli koulut tarjoavat sen, opintokokonaisuus on pakollinen eikä siitä voi vapautua.
Kristinusko
Kristinusko saapui Armeniaan jo 100-luvulla, ja vuonna 301 Armeniasta tuli ensimmäinen maa maailmassa, joka kääntyi kristinuskoon.
Ylivoimaisesti suurin osa Armenian väestöstä (92,5 %) kuuluu Armenian apostoliseen kirkkoon. Koska Armenian apostolisella kirkolla on perustuslaissa määritelty erityisasema, sillä on monia erityisoikeuksia. Kirkkokunnalla on arviolta 300 käytössä olevaa kirkkoa (Armenian asukasluku on alle 3 miljoonaa). Kirkko on lähtenyt kovaan nousuun Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, mikä näkyy muun muassa kirkkojen kunnostamisella ja pappisseminaarin elvyttämisenä.
Pienempiä kristittyjä ryhmiä ovat muun muassa evankeliset, katolilaiset ja ortodoksit. Katolinen kirkko on kasvava kirkkokunta.
Muut uskonnot Kaikkien kristittyjen jälkeen jesidismi on toiseksi suurin uskonnollinen ryhmä. Jesidit ovat Armenian suurin etninen vähemmistö, joka saapui nykyisen Armenian alueelle 1800- ja 1900 -lukujen aikana paetessaan ottomaanien vainoja. Maailman suurin jesiditemppeli Quba Mere Diwane sijaitsee Armeniassa.
Muslimeita Armenian väestöstä on noin 0,22 %, joista enemmistöä sunneja. Vuoristo-Karabahin konfliktien vuoksi Armenian muslimien määrä on laskenut huomattavasti maastamuuton seurauksena. Huomattava osuus Armenian kurdeista (50 000 – 70 000 henkilöä) on muslimeita.
Juutalaisia on ollut Armeniassa jo ennen kristinuskoa. Toisen maailmansodan loputtua Armenian SNT:ssa oli noin 5000 juutalaista, mutta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen monet muuttivat pois paetessaan alueen konflikteja. Nykyään Armenian juutalaisyhteisön kooksi arvioidaan vain 500, joista käytännössä kaikki asuvat Jerevanissa.
Uskonnottomuus Uskonnottomuus on melko harvinainen ilmiö Armeniassa: agnostikkoja on 2,86 % maan väestöstä ja ateisteja vain 0,7 %.
Lähteet
*