Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on liittovaltio Länsi-Afrikassa. Nigerian naapurimaita ovat Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koillisessa ja Kamerun idässä. Maan pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä.

Nigeria on Afrikan väkirikkain ja maailman seitsemänneksi runsasväkisin valtio. Sen arvioitu väkiluku ylitti 198 miljoonaa vuonna 2018. Vuonna 2022 CIA arvioi sen väkiluvun olevan 225 miljoonaa. YK:n vuoden 2019 väestönkasvuennusteen mukaan Nigeria voi nousta vuoteen 2050 mennessä väestöltään maailman kolmanneksi suurimmaksi maaksi. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat hausa, joruba, igbo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko.

Nigeria on entinen Britannian siirtomaa. Maan tärkein tulonlähde on Niger-joen suistosta saatava öljy, ja 2/3 valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta. Maata raastavat etnisten ryhmien väliset kiistat, jotka ajoittain leimahtavat väkivaltaisuuksiksi. Nigerian pääkaupunki on Abuja, vaikka monet hallintoelimet sijaitsevatkin maan entisessä pääkaupungissa Lagosissa, jonka väestö on maan kaupungeista suurin.

Maantiede pienois|vasen|Nigerian kartta Nigerian pinta-ala on 923 768 neliökilometriä. Sillä on 853 kilometriä rantaviivaa. Korkein kohta on Chappal Waddi 2 419 metrissä.

Nigerian maasto vaihtelee etelärannikon suoalueista trooppisiin metsiin, avoimiin puusavanneihin, ruohikkoihin ja pohjoisen puoliaavikkoihin. Korkeimpia alueita on Josin ylänkö 1 200 – 1 400 metrin korkeudessa ja vuoristot Kamerunin vastaisella rajalla.

Vuodenaikojen vaihtelua säätelee pasaatien kohtaamisvyöhyke, joka kulkee maan poikki säännöllisesti ja aiheuttaa muualla kaksi sadekautta, mutta maan pohjoisosassa vain yhden pitkän sadekauden heinäkuusta syyskuuhun. Kamerunin rajan vuoristossa vuotuinen sademäärä ylittää 2 500 mm, muualla sataa yleensä 1 000 – 1 500 mm ja pohjoisosassa paikoin vain 600 mm vuodessa.

Pasaatien kohtaamisvyöhykkeen pohjoispuolella sää on kuumaa ja kuivaa. Pohjoisosassa kuiva kausi jatkuu lokakuusta huhtikuuhun asti. Sen aikana koillisesta puhaltaa usein harmattan-tuuli, joka tuo mukanaan pölyä.

Nigeriasta on kaksi kohdetta Unescon maailmanperintöluettelossa: Sukurin kulttuurimaisema ja Osun-Osogbon koskematon lehto.

Matkailijoita houkutellaan Nigeriaan hienoilla hiekkarannoilla ja luontokohteilla. Maassa on kahdeksan kansallispuistoa ja kymmenen riistansuojelualuetta.Tourism in Nigeria Nigeria Online (Katso Luettelo Nigerian kansallispuistoista)

Historia

Nykyisen Nigerian alueen historia on pitkä ja värikäs. Nok-kulttuuri vallitsi alueella yli 2 000 vuotta sitten. Hausa-kuninkaat ja Kanem-Bornun valtakunta hallitsivat alueella kauppaa pohjoisten berberiheimojen ja sademetsäalueen heimojen välillä. Beninin kuningaskunta oli vallitseva rannikolla. Täällä myytiin orjia, norsunluuta ja kolapähkinöitä ja vaihdettiin niitä suolaan, lasihelmiin, koralliin, kankaisiin, aseisiin, kupariin ja valuuttana käytettyihin simpukankuoriin.

Ranskalaiset ja englantilaiset tulivat ensiksi alueen satamiin, ja perustivat kauppa-asemia 1800-luvun loppupuolella. Orjakauppa vaihtui siirtomaatavaroiden, etenkin palmuöljyn kauppaan. Britit perustivat alueelle kaksi protektoraattia: Etelä-Nigerian protektoraatin ja Pohjois-Nigerian protektoraatin. Nigeriasta tuli Ison-Britannian siirtomaa vuonna 1914. Tämän siirtomaan nimi oli Nigerian siirtomaa ja protektoraatti.

Nigerian itsehallintoa lisättiin vaiheittain toisesta maailmansodasta alkaen, ja itsenäinen liittovaltio siitä tuli vuonna 1960, jolloin Nigeria antoi itsenäisyyden julistuksensa sekä perustuslakinsa, jonka nojalla nykyinen hallintohierarkia edelleen toimii.Nigeria Timeline BBC News Samana vuonna Nigeria kirjasi puolustusvoimansa perustuslakiin.

Vuonna 1966 kaksi vallankaappausta siirsi maan sotilasjohdon käsiin. Pääosin igbo-kansan asuttama itäinen osavaltio Biafra yritti itsenäistyä 1967–1970, mikä johti sisällissotaan, jossa Biafra kärsi tappion Nigerian puolustusvoimia vastaan. Biafran tapahtumat herättivät laajalti kansainvälistä huomiota, ja sieltä maailmalle levinneet uutiskuvat vahingoittivat vakavasti Nigerian mainetta. Vuoden 1975 veretön vallankaappaus nosti valtaan siviilihallintoa luvanneen Murtala Ramat Mohammedin. Seuraava sotilasvallankaappaus oli 1983, jossa valtaan nousi kenraalimajuri Muhammed Buhari. Vuonna 1985 Ibrahim Babangida kaappasi puolestaan vallan Buharilta toisessa peräkkäisessä verettömässä vallankaappauksessa.

Vuonna 1993 Ibrahim Babangidan johtama sotilashallitus järjesti presidentinvaalit, mutta niiden lopputulos mitätöitiin Moshood Abiolan voitettua ja muutaman kuukauden kuluttua kenraali Sani Abacha otti vallan. Abachan aikana kuoli ja katosi paljon toisinajattelijoita, muun muassa Ken Saro-Wiwa. Abachan kuoltua 1998 hänen seuraajansa Abdulsalami Abubakar järjesti vaalit, jotka voitti Olusegun Obasanjo. Samana vuonna alkoivat yli kaksi vuosikymmentä kestäneet levottomuudet Nigerin suistossa, joissa paikallisten heimojen miliisit tekivät vastarintaa öljyteollisuudelle ja Nigerian hallitukselle.

Vuonna 2007 presidentti Olusegun Obasanjon kaksi perustuslain mukaista kautta olivat ohi, eikä hän onnistunut muuttamaan lakia pysyäkseen enää virassa. Hän nimitti ennestään tuntemattoman Umaru Yar’Aduan johtamansa puolueen presidenttiehdokkaaksi ja nosti korruptiosyytteet kilpailijoitaan vastaan. Yar'Adua valittiin presidentiksi vaaleissa, jossa hän sai 24,6 miljoonaa ääntä ja seuraavaksi tullut kilpailija sai 6,6 miljoonaa. Vaaleja varjostivat raportit äänestyslipukkeiden väärentämisestä ja tyhjien lipukkeiden puutteesta useilla äänestyspaikoilla.

Heinäkuussa 2009 islamistiliike Boko Haram aloitti väkivaltaisuudet levittääkseen šaria-lait koko maahan. Turvallisuusjoukot hyökkäsivät liikkeen tukikohtiin ja surmasivat sen johtajan. Kaikkiaan levottomuuksissa kuoli satoja ihmisiä.

Helmikuussa 2010 presidentti Yar'Adua sairastui vakavasti. Varapresidentti Goodluck Jonathan toimi ensin hänen sijaisenaan ja Yar'Aduan kuoltua toukokuussa Jonathanista tuli presidentti. Jonathan valittiin presidentiksi huhtikuun 2011 vaaleissa. Häntä vastassa oli Muhammadu Buhari. Vaalien tulosten julkistusta seuranneissa levottomuuksissa kuoli parisataa ihmistä.

Vuoden 2012 alussa presidentti Jonathan julisti poikkeustilan neljään osavaltioon, joissa Boko Haram oli tehnyt iskujaan. Maassa alkoivat myös levottomuudet ja lakkoilu valtion peruutettua polttoaineiden tukiaiset, jonka jälkeen bensiinin hinta nousi yli kaksinkertaiseksi.http://www.rfi.fr/afrique/20120109-nigeria-milliers-manifestants-contre-augmentation-prix-essence Vuosina 2013 ja 2014 islamilainen Boko Haram hyökkäili sekä surmasi ja sieppasi ihmisiä ja julisti perustaneensa itsenäisen kalifaatin.

Nigerian presidentti vuodesta 2015 oli Muhammadu Buhari, joka valittiin vuoden 2019 vaaleissa toiselle ja viimeiselle lain mukaiselle kaudelleen. Jälkimmäisissä vaaleissa Buharin merkittävimpänä vastaehdokkaana oli liikemies Atiku Abubakar. Vuoden 2023 vaaleissa presidentiksi valittiin Bola Tinubu.

Maansisäinen pakolaisuus Nigeriassa on kolmanneksi eniten maan sisällä muuttamaan joutuneita henkilöitä, eli maansisäisiä pakolaisia Afrikassa. Vuonna 2020 maan sisäisiä pakolaisia oli 2,7 miljoonaa. Helmikuussa 2023 Nigerian humanitaarisen avun ohjelma raportoi, että Nigeriassa on syvällisiä humanitaarisia tarpeita, kuten väkivallan vuoksi siirtyminen, korkea aliravitsemus ja elintarviketurvan puute, sekä peruspalvelujen ja suojelun puute. Tarpeet koskevat kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Boko Haram ja muut ei-valtiolliset aseelliset ryhmät, sekä paimenten ja maanviljelijöiden väliset yhteenotot olivat karkottaneet noin kolme miljoonaa nigerialaista marraskuuhun 2021 mennessä pois kodeistaan, erityisesti Koillis-Nigeriassa ja maan keskialueilla, mutta yhä enemmän myös Luoteis-Nigeriassa.

Politiikka pienoiskuva|Presidentti Bola Tinubun virallinen muotokuva vuonna 2023.

Nigerian presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa. Pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan neljän vuoden kaudelle yleisillä vaaleilla, ja hän voi hallita maksimissaan kaksi kautta. Parlamentti on kaksikamarinen. Senaatissa on 109 jäsentä (kolme joka osavaltiosta ja yksi Abujasta), edustajainhuoneessa 360 edustajaa. Molempien kausi on nelivuotinen.

Nigeria on Ison-Britannian kolonialismista tapahtuneen itsenäistymisen 1. lokakuuta 1960 jälkeen ollut pitkään poliittisesti epävakaa. Kylmän sodan aikana molemmat, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat kiinnostuneet maasta sen koon, väkiluvun, ja potentiaalisten öljyvarojen takia. Maa oli huonoissa väleissä Yhdysvaltojen kanssa 1960-luvulta alkaen kylmän sodan loppumiseen asti lukuun ottamatta Jimmy Carterin presidenttikautta.

Nigeria on suurelta osin epäonnistunut aiemmilta vuosikymmeniltä tavaksi periytyneen korruption kitkemisessä valtion työntekijöiden ja byrokraattien keskuudessa. Maassa on arvioitu varastetun 400 miljardia dollaria itsenäisyyden jälkeen; summa on sama kuin koko Afrikan samana aikana saama kehitysapu.

Maan poliittisen vakauden on spekuloitu olevan suoraan riippuvainen öljyn hintatasosta, 2/3 valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta. Nigeria toimittaa noin 14 prosenttia Yhdysvaltain tarvitsemasta öljystä. Maan öljyntuotantoalueet Niger-joen suistossa ovat jatkuvassa kriisitilassa ja pääuskontoa edustavien muslimien ja länttä lähellä olevien vähemmistönä olevien kristittyjen välit ovat kireät.Nigeria religious riots 'kill 200' in Jos BBC News 20.1.2010

Helmikuussa 2012 Nigerian senaatti kriminalisoi homoavioliitot.http://ieet.org/index.php/IEET/more/nigeriagaymarriage20120226

Vuoden 2015 presidentinvaaleissa olivat ehdokkaina istuva presidentti, etelän kristitty Goodluck Jonathan ja pohjoisen muslimi, entinen asevoimien päällikkö Muhammadu Buhari. Boko Haramin aiheuttamien levottomuuksien takia vaaleja siirrettiin maaliskuun loppuun. Buhari voitti ja aloitti presidenttinä Jonathanin kauden päätyttyä 29. toukokuuta. Helmikuussa 2019 Buhari voitti myös seuraavat presidentinvaalit ja hänet valittiin uudeksi nelivuotiskaudeksi Nigerian presidentiksi.

Vuoden 2023 presidentinvaalissa ehdokkaita oli yhteensä 18, joista merkittävimmät valtapuolueen, kaikkien progressiivisten kongressin (APC) Bola Ahmed Tinubu, pääoppositiopuolueen, kansojen demokraattisen puolueen (PDP) Atiku Abubakar sekä työväenpuolueen Peter Obi. Vaalien voittajaksi julistettiin APC:n ehdokas Tinubu, joka sai 8,8 miljoonaa ääntä. Toiseksi tullut PDP-puolueen Atiku Abubakar keräsi ääniä 6,9 miljoonaa ja kolmanneksi tullut työväenpuolueen Peter Obi 6,1 miljoonaa.

Tammikuussa 2026 julkaistiin Nigerian asevoimien lausunto, jonka mukaan joukko upseereita joutuu sotilastuomioistuimen eteen syytettynä presidentti Bola Tinubun hallituksen kaatamissuunnitelmasta vuonna 2025. Lokakuussa 2025 pidätettiin kuusitoista upseeria tekojen takia, joita kuvattiin kurittomuuksiksi ja palvelusmääräysten rikkomuksiksi". Armeija kiisti tuolloin huhut vallankaappausyrityksestä, mutta tutkinnan jälkeen viranomaiset ovat myöntäneet, että osa 16:sta pidätetystä joutuu sotilastuomioistuimen eteen.

Vapauksien kehitys