Hietaniemen palvelukeskus ("Hietsu") on Helsingin kaupungin ylläpitämä palvelukeskus asunnottomille Töölössä osoitteessa Hietaniemenkatu 5 b. Palvelukeskus tarjoaa hätä- ja tilapäismajoitusta, ruoka- ja hygieniapalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja vailla yösijaa oleville helsinkiläisille. Se on kaupungin viimesijainen majoituspalvelu asunnottomille ja toimii ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Se avattiin kesäkuussa 2009 peruskorjattuun rakennukseen, joka on alun perin rakennettu vuosina 1907–1909 kunnalliseksi työväenasuntolaksi.
Vuonna 2026 eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Helsingin kaupungille huomautuksen katsottuaan, ettei kaupunki ollut järjestänyt asunnottomien sosiaali- ja terveyspalveluja lain edellyttämällä tavalla. Hän piti haavoittuvimpien asiakkaiden toistuvaa altistumista taloudelliselle hyväksikäytölle ihmisarvoa loukkaavana.
Rakennuksen historia
Hietaniemenkatu 5 b:n rakennus on ainoa säilynyt osa Helsinkin kaupungin kunnallisesta työväenasuntokorttelista, joka rakennettiin vuosina 1907–1909 arkkitehti Albert Nybergin suunnitelmien mukaan. Alkuperäinen kokonaisuus käsitti kaksikerroksisen kivirakennuksen, kahdeksan puutaloa ja kolme pesutupaa. Rakennus toimi alun perin miesten asuntolana.
Vuosina 1949–1951 rakennus korotettiin kolmella kerroksella ja muutettiin muutenkin perusteellisesti arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaan. 1950-luvulla rakennus toimi Marian sairaalan henkilökunnan asuntolana.
1970-luvulta lähtien rakennuksessa on toiminut useita eri tahoja, muun muassa A-klinikkasäätiön nuorisoasema, AIDS-tukikeskus, Hietalinna-yhteisö ja Alvi ja Elvi ry:n asuntola, mutta rakennus on pysynyt koko ajan myös asuntolakäytössä.
Ensimmäisen ja toisen kerroksen peruskorjaus tehtiin vuonna 1979 Helsingin kaupungin rakennusviraston suunnitelmien mukaan. Kolmannen, neljännen ja viidennen kerroksen korjaus toteutettiin vuonna 1985 arkkitehti Veijo Hurmerinnan suunnitelmien mukaan.
Perustaminen
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 31. toukokuuta 2006 asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelman Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolarakennuksen peruskorjaamiseksi. Hankkeen enimmäislaajuus oli 3 500 bruttoneliömetriä ja enimmäishinta 6,1 miljoonaa euroa arvonlisäveroineen. Osa Töölön asukkaista vastusti hanketta, ja päätöksestä tehtiin valitus Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 5. heinäkuuta 2007.
Peruskorjaus toteutettiin vuosina 2008–2009, ja palvelukeskus avattiin kesäkuussa 2009. Palvelukeskuksen perustamisen taustalla oli tarve löytää Herttoniemen asuntolalle ja ensisuojalle sekä Pääskylänrinteen päiväkeskukselle niiden toimintaan paremmin sopivat tilat.
Palvelukeskuksen avaamisen jälkeen osa lähialueen asukkaista arvosteli sen vaikutuksia ympäristöön. Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sanna Perkiö (kok.), joka asui palvelukeskuksen naapurissa, vaati maaliskuussa 2010 palvelukeskuksen pilkkomista pienempiin yksiköihin. Helsingin kaupungin sosiaalipalvelupäällikkö Taru Neumann totesi, ettei vasta remontoidusta rakennuksesta luopuminen olisi taloudellisesti järkevää.
Toiminta
Palvelukeskus kuuluu Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan ja toimii ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Palvelut on tarkoitettu helsinkiläisille täysi-ikäisille asunnottomille miehille ja naisille. Palvelukeskukseen voi tulla päihtyneenä, mutta päihteiden käyttö tiloissa on kielletty.
Hätämajoitus
Palvelukeskuksen ensimmäisessä kerroksessa järjestetään hätämajoitusta, johon voi saada paikan yhdeksi yöksi kerrallaan. Hätämajoitukseen mahtuu 60 henkilöä kymmeneen eri kokoiseen makuusaliin, joissa on 2, 4, 5, 8 ja 10 hengen huoneita. Naisille on varattu 11 paikkaa. Makuusaleissa on kameravalvonta.
Hätämajoitukseen voi tulla kello 17 alkaen. Herätys on aamulla kello 8 ja huoneista on poistuttava kello 9 mennessä, minkä jälkeen tilat siivotaan ja lakanat vaihdetaan. Seuraavan yön paikan voi varata aamulla kello 9 jälkeen, ja varattu paikka on lunastettava kello 20 mennessä. Yöpyminen on maksutonta.
Hätämajoituspaikat ovat toistuvasti täyttyneet kokonaan. Palvelukeskuksen johtajan mukaan paikat ovat täynnä ympäri vuoden, myös kesällä. COVID-19-pandemian aikana keväällä 2021 hätämajoituksen kapasiteettia jouduttiin rajoittamaan. Kaupunki varasi noin 300 varapaikkaa, mukaan lukien hotellihuoneita, mahdollisten liikkumisrajoitusten varalle.
Vuonna 2024 hätämajoituksessa yöpyi 578 asiakasta. Heistä 53:lla oli 51–100 yöpymisvuorokautta ja yli 40:llä yli 100 yöpymisvuorokautta vuodessa. Yli puolet hätämajoituksen asiakkaista (52 prosenttia) yöpyi enintään 10 vuorokautta.
Jos Hietaniemenkadun hätämajoitus on täynnä, asiakkaita voidaan ohjata Lauttasaaren hätämajoitusyksikköön, jonka 40 paikasta 20 on varattu päihteitä käyttäville ja 20 päihteettömille asiakkaille. Vilkkaimpia kuukausia hätämajoituksessa ovat yleensä maalis-, kesä- ja elokuu. Mikäli kummankin yksikön paikat ovat täynnä, ajoittain on syntynyt tilanteita, joissa kaikille ei ole voitu antaa yösijaa. Vuonna 2025 tarkastusajankohtaan mennessä 34 asiakasta oli jäänyt ilman yösijaa, näistä 30 elokuussa 2025.
Tilapäisasuminen
Palvelukeskuksen 3.–5. kerroksissa on 52 tilapäisasumiseen tarkoitettua yhden hengen soluasuntoa. Yksi yhdeksän paikan solu on varattu naisille ja yksi seitsemän paikan solu liikuntarajoitteisille. Jokaisessa asunnossa on oma jääkaappi, ja soluissa on yhteinen keittiö, suihkutilat ja pesukoneet sekä oleskeluhuone tietokoneella. Tilapäisasuminen maksaa enintään 14,60 euroa vuorokaudessa, mutta maksu määräytyy tulojen mukaan.
Tilapäisasumiseen siirrytään yleensä hätämajoituksesta. Asuminen tilapäisasunnossa kestää keskimäärin 1–2 vuotta, mikä johtuu pitkästä jonosta tuetun asumisen palveluihin. Hätämajoituksen ja tilapäisasumisen yhteenlaskettu majoituskapasiteetti on 112 paikkaa.
Palvelukeskuksen sosiaaliohjaajat hallinnoivat yhteensä 165 tilapäisasumisen paikkaa, joista 52 on Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa, 65 Pelastusarmeijan asumispalveluyksikössä ja 50 Vailla vakinaista asuntoa (VVA) ry:n yksiköissä.
Ruoka- ja hygieniapalvelut
Palvelukeskuksen ruokalassa "Hietsun herkku" tarjotaan puuroaamiainen kello 7.30–9.30, lounas kello 11–13 ja päivällinen kello 16.15–17.30. Aamiainen on maksuton palvelukeskuksessa yöpyneille. Lounas ja päivällinen maksavat 1,10 euroa.
Palvelukeskuksessa on sauna, joka on avoinna miehille kello 7.30–11 ja naisille kello 11–13. Pesulassa voi pesettää vaatteet ja sieltä on mahdollisuus saada lahjoitusvaatteita.
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Palvelukeskuksessa työskentelee kaksi sairaanhoitajaa, joiden vastaanotolle voi hakeutua ilman ajanvarausta arkisin kello 8.30–12.00. Lääkäri on paikalla arkisin kolmena päivänä viikossa. Lisäksi jalkaterapeutti käy joka toinen viikko ja suuhygienisti viikoittain. Psykiatrian liikkuvan avohoidon asiantuntijat käyvät palvelukeskuksessa.
Sosiaaliohjaajien vastaanotto on käytettävissä ilman ajanvarausta kello 8–11. Tilapäisasumisen asiakkailla on vastuusosiaalityöntekijä omatyöntekijänä. Hätämajoituksen asiakkaiden sosiaalityö ja omatyöntekijät ovat alueiden aikuissosiaalityössä.
Päivätoiminta
Palvelukeskuksen toisessa kerroksessa on oleskelutila, jossa asiakkaat voivat viettää aikaa myös päiväsaikaan. Asiakkaille järjestetään päiväaikaista toimintaa, kuten tietovisoja, pelaamista ja retkiä. Asiakkaat voivat osallistua työtoimintaan, josta maksetaan ahkeruusrahaa 2 euroa tunnilta.
Henkilöstö
Palvelukeskuksen henkilökuntaan kuuluu johtaja, vastaava ohjaaja, kaksi sosiaaliohjaajaa, kaksi sairaanhoitajaa, sosiaalityöntekijä ja 20 ohjaajaa. Palvelukeskuksessa on vartija paikalla ympäri vuorokauden. Kello 15–23 paikalla on kaksi vartijaa.
Asiakkaat
Vuonna 2024 palvelukeskuksessa majoittui yhteensä 641 asiakasta, kun Helsingissä oli samaan aikaan tilastojen mukaan 786 asunnotonta henkilöä. Hätämajoituksen asiakkaista 80 prosenttia oli miehiä ja 20 prosenttia naisia. Valtaosa asiakkaista on 30–40-vuotiaita miehiä. Yli 65-vuotiaita asiakkaita oli 48. Vieraskielisten asiakkaiden osuus oli 27 prosenttia ja asiakkaat puhuivat 37 eri kieltä. Osa vieraskielisistä odottaa oleskelulupansa käsittelyä. Noin kolmasosa asiakkaista ei käytä päihteitä. Osa asiakkaista on työssäkäyviä, kuten ruokalähetteinä toimivia kevytyrittäjiä. Jotkut asiakkaat viettävät osan vuodesta ulkomailla ja palaavat ajoittain takaisin hätämajoitukseen. Tällaisten asiakkaiden määrä on kasvanut sen jälkeen, kun eläkkeiden maksaminen ulkomaille lopetettiin.
Palvelukeskuksen henkilökunnan mukaan pitkäaikaisasiakkuuden pääasialliset syyt ovat haastava ja väkivaltainen käyttäytyminen, hoitamattomat mielenterveysongelmat sekä se, ettei sopivia asumisyksiköitä ole olemassa. Osa asiakkaista ei muusta syystä halua siirtyä muualle asumaan.
Kritiikki ja valvonta
Turvallisuus
Vuonna 2022 palvelukeskuksesta tehtiin 15 epäkohtailmoitusta aluehallintovirastolle, jotka koskivat työ- ja asiakasturvallisuuden vaarantumista. Ilmoitukset eivät johtaneet toimenpiteisiin. Palvelukeskuksen johtajan mukaan vaara- ja uhkatilanneilmoituksia tehtiin 120 kappaletta vuonna 2024. Henkilökuntaan kohdistuva väkivalta on harvinaista, ja se on enimmäkseen sanallista uhkailua. Useimmiten väkivaltatilanteet ovat asiakkaiden välisiä. Väkivaltatilanteita tapahtuu keskimäärin 1–2 kertaa kuukaudessa ja vartijat joutuvat poistamaan asiakkaita palvelukeskuksesta noin 5–6 kertaa viikossa uhkaavan tai häiritsevän käytöksen vuoksi.
Jos asiakas käyttäytyy väkivaltaisesti, hänet voidaan rajata palvelukeskuksen palveluiden ulkopuolelle. Rajaus kestää usein pari tuntia, mutta se voidaan tehdä myös pidemmäksi aikaa, jolloin asiakas ohjataan Lauttasaaren yksikköön. Jos asiakkaalla on samanaikaisesti rajaus molempiin yksiköihin, hän pääsee silti yöajaksi Hietaniemenkadun hätämajoitukseen, mutta muut palvelut eivät ole hänen käytettävissään. Henkilökunnan mukaan alfa-PVP ja muut muuntohuumeet ovat lisänneet turvattomuutta. Helsingin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtajan Mikko Tammisen mukaan muuntohuumeiden käytön kasvu on lisännyt joidenkin asiakkaiden arvaamatonta käytöstä.
Ylen tammikuussa 2024 julkaiseman reportaasin mukaan palvelukeskuksen hätämajoitustilat ovat ajoittain täysin täynnä, erityisesti kovilla pakkasilla, ja ahtaus on lisännyt velanperintää, tappeluita ja huumeiden käyttöä tiloissa. Helsingin hätämajoituspaikkojen yhteenlaskettu käyttöaste oli vuonna 2024 kuitenkin vain 66 prosenttia. Etsivän lähityön raportin mukaan osa asunnottomista välttää hätämajoituksia, koska yöpyminen koetaan liian rauhattomana tai turvattomana.
Haavoittuvien asiakkaiden hyväksikäyttö
Helmikuussa 2025 Iltalehti uutisoi, että palvelukeskuksen henkilökunta oli nostanut esiin muistisairaiden vanhusten taloudellisen hyväksikäytön. Työntekijöiden mukaan eläkepäivinä muistisairaiden luona käy kuhina ja heidän maksukorttejaan katoaa. Mediakirjoitusten mukaan palvelukeskukseen majoitettiin sairaalasta kotiutettuja muistisairaita vanhuksia, Auroran sairaalasta kotiutettuja skitsofreniaa sairastavia sekä opiskelijoita, joilla ei ollut päihdeongelmaa, ja eri asiakasryhmien pitäminen samassa yksikössä oli johtanut vanhusten hyväksikäyttöön.
Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkinnassa henkilökunta kuvasi taloudellista hyväksikäyttöä tarkemmin: tyypillinen tilanne on, että toinen asiakas tarjoutuu käymään liikuntarajoitteisen henkilön puolesta kaupassa tai pankkiautomaatilla ja ottaa samalla itselleen "palkkion" tai tyhjentää koko pankkitilin. Hyväksikäytön kohteiksi joutuvat erityisesti iäkkäät, muistisairaat ja kognitiivisesti heikentyneet asiakkaat. Henkilökunta koki, ettei sillä ole riittäviä keinoja puuttua asiaan.
Oikeusasiamiehen tarkastus ja ratkaisu