Filonia vastaan, pidemmin Filonia vastaan tutkinnan yhteydessä (, ), on Lysiaan kirjoittama oikeuspuhe, joka on suunnattu erästä Filonia vastaan tämän virkakelpoisuustutkinnan yhteydessä. Puheen numero Lysiaan puheiden joukossa on 31.
Historia
Tätä puhetta voidaan Richard C. Jebbin mukaan pitää Lysiaan puheen Mantitheoksen puolesta vastinparina: tämä puhe on syytepuhe, kun taas Mantitheoksen puolesta on todennäköisesti puolustuspuhe, Ateenan neuvoston edessä pidetyssä tutkinnassa (). Filon – mies, josta ei muuten tiedetä mitään – oli valittu arvalla neuvoston jäseneksi ja oli muiden samaan tehtävään määrättyjen kanssa saapunut tämän elimen eteen läpäistäkseen tutkinnan. Puhuja, itse neuvosmies, astuu esiin vastustaakseen Filonin hyväksymistä. Puheen ajoitusta ei voida täsmällisesti määrittää. Filonia syytetään siitä, että hän oli kiertänyt Attikassa ryöstellen ”kaupungin vanhimpia kansalaisia”, jotka olivat pysytelleet rauhallisesti demoksissaan;Lysias: Filonia vastaan tutkinnan yhteydessä 18. ja jotkut näistä kansalaisista olivat vielä elossa. Näin ollen sen voidaan olettaa ajoittuvan jonnekin vuosien 404 ja 395 eaa. välille.
Sisältö
Puhuja aloittaa vakuuttamalla, ettei häntä aja Filonia vastaan mikään yksityinen vihamielisyys, vaan yksinomaan hänen neuvosmiehenvalansa velvoite. Mikä on kelvollisen neuvosmiehen määritelmä? Sellainen, joka sekä on kansalainen että haluaa olla kansalainen (kohta 5). Kun Ateenan koettelemukset alkoivat (vuonna 405 eaa.), Filon osoitti, kuinka vähän hän arvosti kansalaisoikeuttaan. Hän ei pysynyt kaupungissa kolmenkymmenen tyrannin oligarkkien mukana eikä liittynyt maanpakolaisiin Fylessä, vaan meni Oropokseen, maksoi siellä metoikin veron ja eli suojelijan turvissa. Tämä tullaan todistamaan todistajien avulla (1–14). Jos hän väittää, ettei ollut sotakelpoisen kunnossa, voidaan osoittaa, ettei hänen nimensä esiinny niiden kansalaisten joukossa, jotka henkilökohtaisen palveluksen sijasta maksoivat rahaa tai varustivat oman demoksensa miehiä (15–16). Hän ei myöskään ollut vain passiivinen: hän teki aktiivisesti vääryyttä Ateenan iäkkäille kansalaisille, joita hän kohtasi maaseudulla (17–19). Tämä vastaa hänen saamaansa kohtelua oman äitinsä taholta; tämä siirsi rahojensa hoidon pojaltaan vieraalle (20–23). Miksi sellaisen kuin hän pitäisi olla neuvosmies? Varuskunnan, laivaston tai sotaleirin pettäjä saa rangaistuksen; mutta Filon on pettänyt itse valtion (24–26).
Puhuja jatkaa: ”Hän ei ole rikkonut mitään lakia”, syytetty sanoo. Ei: näin suunnatonta rikosta ei mikään lainsäätäjä ole koskaan nimenomaisesti ottanut huomioon (27–28). Jos muukalaiset, jotka auttoivat Ateenaa sen hädässä, saivat kunniaa, on varmasti oikein, että kansalaiset, jotka sen hylkäsivät, joutuvat häpeään. Ne puolustajat, jotka nyt vaativat Filonille kunniaa, olisivat tehneet paremmin neuvoessaan häntä silloin ansaitsemaan sen (29–33). Kysyköön jokainen neuvosmies itseltään, miksi hänet itse hyväksyttiin tähän arvoon, ja hän näkee, miksi Filon on suljettava sen ulkopuolelle (34).
Arviointia
Jebb huomauttaa, että tämän puheen sävy on vastakohta Euandroksen valintaa vastaan esitetylle vastalauseelle puheessa Euandroksen tutkinnasta: se on ankara ja päättäväinen, mutta ei katkera eikä epäoikeudenmukainen. Luonnetta, joka näyttää olleen todella halveksittava, kuvataan ilman intohimoa, ja jokainen väite tuetaan todistein; puhujan väitettä, että häntä ajoi syytteeseen vain velvollisuudentunto, ei ainakaan kumoa hänen esitystapansa. Jebbin mukaan puheen tyyli on retorinen ja hieman avoimemmin keinotekoinen kuin Lysiaalla yleensä,Kts. erityisesti Lysias: Filonia vastaan tutkinnan yhteydessä 11, 32. mutta siinä on kaikki hänen puheilleen tyypillinen tiiviys ja voima – mistä lyhyt loppuvetoomus on hyvä esimerkki.
Puheestä käy ilmi eräs historiallisesti kiinnostava seikka. Filonia syytetään siitä, ettei hän vuonna 405 eaa. asettunut sen enempää oligarkkien kuin demokraattienkaan puolelle. Hän puolustautuu sanomalla: ”Jos olisi ollut rikos olla poissa tällaisena aikana, siitä olisi säädetty nimenomainen laki.” Vastaus on, että rikoksen käsittämättömän törkeyden vuoksi asiasta ei ole koskaan säädetty lakia.Lysias: Filonia vastaan tutkinnan yhteydessä 27. Niin täydellisesti oli Solonin puolueettomuutta koskeva säädös – johon puhuja olisi voinut vedota suurella retorisella teholla – painunut tuon sukupolven muistista.
Lähteet
Kirjallisuutta
Lysias: Against Philon. Teoksessa
Aiheesta muualla
Λυσίας: Κατά Φίλωνος δοκιμασίας. Wikiaineisto. Lysias: Against Philon. Perseus. Lysias: Against Philon. Perseus. Lysias: Against Philon. ToposText.
Luokka:Lysiaan puheet