Yhdysvaltain 25. presidentti William McKinley murhattiin, kun yhdysvaltalainen anarkisti Leon Czolgosz ampui häntä 6. syyskuuta 1901. Presidentti kuoli kuitenkin vasta 14. syyskuuta. Kinley oli kolmas Yhdysvaltain presidentti, joka salamurhattiin onnistuneesti Abraham Lincolnin (1865) ja James A. Garfieldin (1881) jälkeen.
Tausta Anarkismi ja sen leviäminen olivat aiheuttaneet huolta länsimaissa jo 1870-luvulta lähtien. Yhdysvalloissa anarkistit olivat muun muassa Chicagon vuoden 1886 mellakoiden takana. Pelko siitä, että maan presidentti olisi anarkistien mahdollinen murhayrityksen kohde oli perusteltu, ja Yhdysvaltain salainen palvelu suostui ottamaan epäviralliseksi tehtäväkseen presidentin suojelemisen tarvittaessa. Ympärivuorokautiseen suojeluun ei kuitenkaan haluttu lähteä, sillä sen pelättiin kasvattavan liittovaltion valtaa kohtuuttoman suureksi.
Murha-aseeksi Czolgosz hankki .32-kaliiperisen Iver Johnson -revolverin, jonka hän osti buffalolaisesta Walbridge's -nimisestä rautakaupasta. Tuolloin hänellä ei vielä ollut tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten hän toteuttaisi murhansa.Miller (2011): s. 297–298
McKinley saapui Buffaloon ja hänen oli tarkoitus pitää puhe Pan-Amerikan näyttelyssä. Tätä ennen hän oli ollut kiertämässä Yhdysvaltain länsiosissa.
Tapahtumien kulku McKinley saapui vaimoineen junalla Buffaloon 4. syyskuuta, häntä oli tarkoitus kunnioittaa kunnialaukauksin, mutta tykistö oli laskenut presidentin junan ja tykkien etäisyyden väärin, minkä vuoksi tervehdys keskeytettiin, kun yksi laukauksista rikkoi presidentin junan vaunun ikkunoita, mikä hermostutti erityisesti ensimmäistä naista Ida McKinleya.
Czolgoszin oli McKinleya vastassa jo hänen saapuessan Buffaloon, mutta päästyään presidentin lähelle hän tuli siihen tulokseen, että turvamiehiä oli liikaa.
6. syyskuuta McKinley oli Temple of Music -konserttitalolla ja otti vastaan jonoksi asti kättelemään tulleita ihmisiä. Hän oli jopa sitä mieltä, että salaisen palvelun agentit olivat tässä hänen tiellään. Presidentti oli kuitenkin silminnähden hyvällä tuulella.
Kättelyjonossa ollut Czolgosz veti revolverinsa esiin ja ampui McKinleya kaksi kertaa lähietäisyydeltä kello 16.07. Ensimmäinen luoti kimposi McKinleyn napista, mutta toinen osui hänen vatsaansa. Czolgosz taklattiin maahan, mutta McKinleyn kerrotaan huutaneen ”älkää satuttako häntä” ja sanoneen kyseessä olleen ”joku harhaanjohdettu ihmisparka”.
McKinley saapui sairaalaan noin 20 minuuttia ampumisen jälkeen, mutta siellä ei ollut paikalla yhtäkään pätevää lääkäriä, vaan ainoastaan sairaanhoitajia ja lääkäriharjoittelijoita. Lisäksi sairaalan varustelu oli McKinleyn tilanteeseen nähden puutteellinen, vaikka siellä olikin leikkaussali. Ensimmäinen sairaalaan saapunut lääkäri oli Herman Mynter, jonka McKinley oli tavannut edeltävänä päivänä. Presidentti muisti lääkärin kasvot ja vitsaili, ettei olettanut tapaavansa häntä ammatillisessa yhteydessä.Mille (2011): s. 312–313 Sittemmin sairaalaan saapui kirurgi Matthew D. Mann, joka päätti tehdä leikkauksen poistaakseen luodin McKinleyn vatsasta. Mynter oli jo antanut presidentille morfiinia kivunlievitykseen ja Mann huumasi hänet vielä eteerillä, jolloin McKinleyn kerrotaan mumisseen Isä meidän -rukousta. Sairaalassa McKinleyn odotettiin selviävän. Ampumahaavaan kehittyi kuitenkin kuolio, joka koitui McKinleyn kohtaloksi 14. syyskuuta. Uudeksi presidentiksi nousi Theodore Roosevelt.
Jälkipyykki Aluksi luultiin, että Czolgosz oli osa laajempaa anarkistien salajuonta. Myöhemmin kävi kuitenkin selväksi, että hän toimi yksin. Hänen oikeudenkäyntinsä alkoi jo 23. syyskuuta eikä hän tehnyt yhteistyötä puolustusasianajajansa kanssa. Valamiehistö totesi Czolgoszin syylliseksi vain puolessa tunnissa. Hänet teloitettiin sähkötuolilla 29. lokakuuta 1901.
McKinleyn murhan seurauksena salainen palvelu alkoi suojelemaan hänen seuraajansa Rooseveltia, ja tämän jälkeen kaikkia presidenttejä, kellon ympäri. Aikoinaan myöskin murhatuksi tulleen Abraham Lincolnin perustama salainen palvelu oli tähän asti keskittynyt rahaväärennöksien jäljittämiseen.
Huolimatta siitä, että Czolgosz oli syntyperäinen yhdysvaltalainen, hänen ei-anglosaksisen kuuloisen nimensä perusteella Yhdysvalloissa alettiin syyttää ulkomaalaisia anarkismin levittäjiksi. Yhdysvallat myös tiukensi McKinleyn murhan seurauksena maahanmuuttolakejaan säätäen muun muassa vuonna 1903 lain, jonka nojalla kaikki anarkisteiksi katsotut ulkomaalaiset voitiin joko karkottaa maasta tai heiltä evättiin maahan pääsy kokonaan.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Anarkismi Yhdysvalloissa Luokka:Buffalo (New York) Luokka:Murhat New Yorkin osavaltiossa Luokka:Yhdysvaltain poliittinen historia Luokka:1901 murha