Serbian yleisradion pommitus oli sotilasliitto Naton 23. huhtikuuta 1999 tekemä ilmaisku Radio-televizija Srbijen (RTS) päämajaan Belgradissa, silloisessa Jugoslaviassa. Isku tappoi 16 RTS:n työntekijää. Lisäksi toistakymmentä ihmistä loukkaantui. Yleisradion pommitus oli osa Naton Jugoslaviassa tekemiä pommituksia Kosovon sodan aikana.
Taustaa
Sotilasliitto Nato oli maaliskuussa 1999 aloittanut Jugoslavian pommitukset, joiden tarkoitus oli virallisen kannan mukaan pakottaa Jugoslavia päättämään Kosovon sotaan liittyneet julmuudet. Presidentti Slobodan Miloševićin johtamaa Jugoslaviaa syytettiin veriteoista Kosovon albaaneja vastaan. Pommitusta ei ollut hyväksytty YK:n turvallisuusneuvostossa, ja sen oikeutus oli kiistanalainen.
Nato pommitti aluksi sotilaskohteita, kuten lentokenttiä. Huhtikuussa iskut tuotiin sotilasliiton edustajan mukaan "lähemmäs kotia". Aiemmin samalla viikolla Nato oli pommittanut Miloševićin virka-asuntoa.
Naton pommitusten aikana kuoli yhteensä noin 500 siviiliä. Lisäksi 900 ihmistä loukkaantui.
Tapahtumat ja reaktiot Nato pommitti RTS:n päätoimitaloa Belgradin keskustassa varhain aamulla 23. huhtikuuta 1999. Rakennuksessa työskenteli iskun aikaan eri arvioiden mukaan 150-200 ihmistä. Pommituksessa kuoli 16 RTS:n työntekijää. Kuolonuhrien joukossa oli meikkaaja, kuvaaja, leikkaaja, ohjelmajohtaja, kolme vartijaa ja muita mediatyöntekijöitä. Kaksi ihmistä loukkaantui vakavasti ja 17 lievemmin. Kahden uhrin ruumiita koskaan löydetty.
Televisiolähetykset keskeytyivät kuudeksi tunniksi pommituksen takia.
Samana päivänä pommitettiin myös Belgradin esikaupunkia Krnjacaa, jossa sijaitsi muun muassa hallitusta lähellä olevan Politika-sanomalehden painotalo.
Isku sai osakseen kansainvälistä arvostelua. Kansainvälinen journalistiliitto, useat kansalliset journalistijärjestöt sekä Euroopan yleisradiounioni (EBU) tuomitsivat hyökkäyksen. Myös Italian ulkoministeri Lamberto Dini arvosteli pommitusta. Belgradin pormestari Vojislav Mihajlović kutsui iskua ensimmäiseksi tapaukseksi, jossa "mediasotaa käydään pommein".
Nato perusteli iskua sillä, että RTS oli osa presidentti Slobodan Miloševićin sotakoneistoa ja tuotti propagandaa, minkä vuoksi sitä pidettiin sotilaallisena kohteena.
Oikeudelliset seuraukset Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International katsoi iskun olleen sotarikos, koska televisioasema ei sen mukaan ollut sotilaskohde. Entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin perustama arviointikomitea katsoi, ettei asiassa ollut perusteita rikostutkinnan aloittamiselle.
Joulukuussa 2001 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ettei se voinut tutkia pommitukseen liittynyttä kannetta. Tuomioistuimen mukaan Naton ilmaisku ei kuulunut sen toimivaltaan. Kantajat olivat esittäneet, että Nato oli tietoisesti pommittanut siviilien miehittämää tiedotusvälinettä.
Vuonna 2002 Belgradin piirioikeus tuomitsi RTS:n pommitusten aikaisen pääjohtajan Dragoslav Milanovićin kymmenen vuoden vankeuteen, koska tämä ei ollut määrännyt henkilöstöä evakuoitavaksi ennen iskua, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.
Ketään ei ole tuomittu vastuullisena RTS:n työntekijöiden kuolemista pommituksissa.
Lähteet
Luokka:Belgradin historia Luokka:Naton pommitukset Jugoslaviassa