Rasisminvastaiset mielenosoitukset alkoivat Suomessa yleistyä 2000-luvulla yhdessä ulkomaalaisväestön kasvun kanssa. Vuoden 2015 lopulla pääkaupunkiseudun 25–44 -vuotiaasta aikuisväestöstä jo 20 % oli ulkomaalaistaustaisia, kun vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia koko maassa oli ollut alle 40 000 henkeä. Suurimpia mielenosoituksia rasismia vastaan ovat olleet seuraavat tapahtumat.
Meillä on unelma -mielenosoitukset 2015 pienoiskuva|Meillä on unelma -mielenosoitukset olivat vastalause kansanedustaja Olli Immosen keskiyön Facebook-kirjoitukselle.
Meillä on unelma -mielenosoitukset olivat sarja tapahtumia monikulttuurisuuden puolesta 27. heinäkuuta 2015. Ne kokosivat yhteensä yli 15 000 osallistujaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Porissa. Pelkästään kulkueen saavuttua Helsingin Senaatintorille poliisi arvioi siellä olleen ainakin 15 000, ehkä jopa 20 000 ihmistä. Tapahtuma päättyi sinfoniaorkesterin esittämään Finlandia-hymniin.
Mielenosoitusten herätteenä oli Perussuomalaisiin kuuluvan kansanedustaja Olli Immosen lauantaiyönä 25. heinäkuuta 2015 kello 0.06 tekemä englanninkielinen Facebook-päivitys, jossa hän ilmoitti taistelevansa multikulturalismia vastaan. Kirjoitus kytkeytyi Suomeen vuonna 2015 pääasiassa Ruotsin kautta alkaneeseen turvapaikanhakijoiden muuttoon, joka oli kiihtynyt heinäkuussa ja ylitti 32 000 hakijan rajan vuoden loppuun mennessä. Suomennettuna teksti kuului seuraavasti:Unelmoin vahvasta, rohkeasta kansakunnasta, joka voittaa tämän painajaisen nimeltä monikultturalismi. Ruma kupla, jossa vastustajamme elävät, tulee varsin pian halkeamaan miljooniksi pieniksi palasiksi. Elämämme kietoutuvat yhteen hyvin ankarina aikoina. Nämä päivät jättävät ikuisesti jäljen kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on voimakas usko kanssataistelijoihini. Taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden aidon Suomen kansan puolesta. Voitto on meidän."Meillä on unelma" -mielenosoitukset kutsuttiin kokoon Facebookissa. "Painajaisen sijaan meillä on unelma kaikille avoimesta Suomesta. Suomesta, joka ei sulje ketään pois", kirjoitettiin mielenosoituksen Facebook-sivulla. Helsingin Sanomat julkaisi 28. heinäkuuta aiheesta pääkirjoituksen. Sen mukaan Immosen "rasistinen ja kansallismielinen teksti, jossa suomalaisia jaetaan vihollisiin ja kanssataistelijoihin, on sanankäytöltään häiritsevän lähellä norjalaisen joukkomurhaajan Anders Behring Breivikin kirjoituksia." Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) kommentoi tapahtumaa sanomalla, että "valtaosa suomalaisista ymmärtää, mitä monikulttuurisuus, avoimuus ja suvaitsevaisuus tarkoittavat ja miksi se on välttämätöntä".
Peli poikki! -mielenosoitus 2016 pienoiskuva|Uhrin muistolle tuotuja kukkia ja kynttilöitä Helsingin rautatieaseman edustalla.
Helsingissä järjestettiin fasismia ja rasismia vastustava "Peli poikki – rikotaan hiljaisuus" -mielenosoitus poliittista väkivaltaa vastaan 24. syyskuuta 2016. Puhujana oli myös presidentti Tarja Halonen. Mielenosoitukseen osallistui noin 15 000 ihmistä. Koska tarkoitus oli viheltää peli poikki, oli mielenilmaisuun osallistuvilla mukanaan pillejä. Suomen ulkopuolella mielenosoituksesta uutisoivat ainakin Dagens Nyheter, Bloomberg ja The Guardian. Muualla Suomessa oli samaan aikaan mielenosoituksia Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa. Näissä mielenosoituksissa oli 50–500 ihmistä kussakin. Kuopion tapahtumassa vieraili pääministeri Juha Sipilä.
Mielenosoitusten sytykkeenä oli Helsingin Asema-aukion pahoinpitely 10. syyskuuta 2016. Suomen vastarintaliikkeen jäsen oli potkaissut liikkeen mielenosoittajia kohti sylkenyttä ohikulkijaa, joka sai aivoverenvuodon, joutui sairaalaan, poistui sieltä vastoin ohjeita ja menehtyi 16. syyskuuta. Oikeus ei katsonut toteen näytetyksi, että kuoleman ja potkun välillä olisi ollut yhteys, mutta tekijä tuomittiin vankeuteen kahdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi. Rasistinen motiivi lisäsi tuomion ankaruutta.
Black Lives Matter -mielenosoitukset 2020 pienoiskuva|Yhdysvalloissa BLM-mielenosoitukset levisivät mellakoiksi, jollaisia Suomessa ei kuitenkaan nähty. Mustaihoisen Georg Floydin kuolema pidätystilanteessa toukokuussa 2020 synnytti maailmanlaajuisia mielenosoituksia Yhdysvaltojen poliisiväkivaltaa ja poliisin harjoittamaa rasismia vastaan. Helsingissä mielenosoitus kokosi Senaatintorille 3 000 henkilöä. Mielenosoittajat vaativat oikeustoimia pidätyspaikalla olleita poliiseja kohtaan. BLM-mielenosoituksia yhdysvaltalaisten poliisin rasismia vastaan järjestettiin myös Oulussa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa ja muuallakin. Mielenosoituksissa nähtiin uusia muotoja, kuten polvistumista tai heittäytymistä maahan (die-in) tai Jyväskylässä koettu kahdeksan minuutin ja 46 sekunnin hiljainen hetki.
BLM-mielenosoitusten vastaanottoa mediassa tutkinut Aino Sinikka Nevalainen katsoi, että vaikka valtamedian uutiset vahvistivat ja legitimoivat antirasistisia tulkintakehyksiä, media pyrki rajaamaan asiaa hyväksyttävinä pidettyihin rajoihin, joihin sisältyi anti-woke -ajattelua ja koloniaalisen historian kieltämistä. Uutisointi pyrki vaimentamaan radikaalia kritiikkiä ja lieventämään Black Lives Matter -liikkeen sanomaa korostamalla Suomen poliisin maltillisuutta ja vaikutelmaa laajasta yhteisymmärryksestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Suomalaisen median mukaan BLM-mielenosoitukset sujuivat Suomessa rauhallisesti eivätkä siten johtaneet anglosaksisessa maailmassa nähtyyn kauppojen polttamiseen ja ryöstelyyn tai rasisteiksi leimattujen historian henkilöiden muistomerkkien hävitykseen.
Me emme vaikene -mielenosoitus 2023 pienoiskuva|Kulttuurivihkot näki Me emme vaikene -mielenosoituksissa lähtömerkkejä antirasistisen kansanliikkeen syntyyn (Kuva: Leipzig, 2019). Helsingissä 3. syyskuuta 2023 järjestettiin Me emme vaikene -mielenosoitus rasismia sekä fasismia vastaan. Mielenosoitus oli järjestäjien mukaan rauhanomainen ja päihteetön koko perheen tapahtuma ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Järjestäjien mukaan "Tarkoitus osoittaa kesätauolta palaavalle eduskunnalle, että ihmisoikeuksia loukkaava, demokratiaa horjuttava sekä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten turvallisuuden tunnetta heikentävä rasismi ei kuulu Suomeen eikä Suomen hallitukseen".
Samanaikaisia rinnakkaisia tapahtumia järjestettiin ainakin Joensuussa. Järjestäjiin kuului poliittisesti sitoutumattomia, ”sivistysporvareita”, vihreitä ja punavihreitä, ja siihen osallistui järjestäjien mukaan yli 20 000 ihmistä. Kulttuurivihkot näki tapahtumassa alun historialliselle antirasistiselle kansanliikkeelle, joka syntyisi kansalaisten halusta näyttää tyytymättömyytensä hallituksen rasisminvastaisiin toimiin ennen eduskunnassa 8. syyskuuta 2023 järjestettävää hallituksen luottamusäänestystä. Eräs mielenosoituksen puhujista, antirasismin asiantuntija Paco Diop totesi, että ”Suuri osa suomalaisista ei voi yksinkertaisesti hyväksyä toistuvasti äärimmäisen rasistisia näkemyksiä levittäneitä henkilöitä ministereinä. Varsinkaan, kun he eivät näytä kykenevän selväsanaisesti irtisanoutumaan rasismista.”
Mielenosoituksessa kannetut kyltit ja tunnukset aiheuttivat Ilta-Sanomien ja Iltalehden mukaan kuohuntaa, sillä joissakin vaadittiin pään irti leikkaamista ministereiltä. Järjestäjiin kuulunut Sanna Valtonen kertoi, etteivät järjestäjät huomanneet lakanaa marssin lähtiessä liikkeelle, ja että kukaan heistä ei hyväksy lakanan sanomaa: ”Meillä oli etukäteisohje, että emme toivo, että tuodaan mitään syrjiviä tai loukkaavia tai väkivaltaisia kylttejä. Ja ohjeena oli, että ei tuoda mitään poliittisia tunnuksia.” Lakanan johdosta Suomen Koripalloliitto irtautui mielenosoituksen tukijoiden joukosta. Poliittisia tunnuksia oli protestissa muitakin, sillä maolaiset heiluttivat sirppi ja vasara -lippuja ja anarkistien banderolleissa murskattiin järjestysvallan symboleita.
Katso myös
Rasismi Suomessa
Lähteet
Luokka:Mielenosoitukset ja levottomuudet Suomessa Luokka:Rasisminvastaisuus