Pohjois-Makedonian helluntailiike on alueen nuorimmista ja pienimmistä. Maa itsenäistyi Jugoslaviasta syyskuussa 1991 suurilta osin rauhanomaisesti, toisin kuin monet naapurimaat. Helluntailiike on kehittynyt pääosin Serbian ja ulkomaisten lähetystyöntekijöiden tuoman vaikutuksen kautta, ja se on kasvanut erityisesti nuorten ja romanivähemmistön parissa.Krasniqi 2011, s. 205–222
Historia Alkuvaiheet Helluntailaisia tiedetään olleen Pohjois-Makedoniassa jo vuodesta 1958 lähtien; heitä kävivät tapaamassa tuolloin Ludwig Üllen ja myöhemmin Dragutin Volf. Ensimmäiset Pohjois-Makedoniaan asettuneet helluntailaiset olivat serbialainen pariskunta Budimir ja Asterija Jakić, jotka jättivät Belgradin 1986 Jumalan kutsumuksen ohjaamina ja pioneeroivat seurakunnan länsimakedonialaiseen Štipin kaupunkiin. Heitä seurasi pian Novi Sadista kotoisin oleva Dimitrije Papadić, joka asettui Skopjeen.
Papadić aloitti työn virallisesti 1989, mutta kohtasi heti käytännön esteen: viranomaiset eivät suostuneet rekisteröimään uutta uskonnollista järjestöä. Hän joutui käyttämään rekisteröinnissä jo olemassa olevaa nimeä, mikä kuitenkin antoi hänelle oikeuden asua ja työskennellä vapaasti Makedoniassa. Tuona aikana Papadić alkoi kerätä varoja kahden ensimmäisen helluntaiseurakunnan rakennushankkeisiin Skopjessa ja Štipissä; nämä olivat ensimmäiset makedonialaisten helluntaisten omistuksessa olevat kirkkorakennukset, ja ne osoittautuivat ratkaiseviksi kirkon rekisteröinnin kannalta.
Itsenäistymisen jälkeinen järjestäytyminen Makedonian itsenäistyttyä uusi lainsäädäntö uskonnollisten yhteisöjen rekisteröimisestä asetti kirkolle kaksi päähaastetta: Jugoslavia ei enää ollut olemassa, joten vanhoihin jugoslavialaisiin rekisteröinteihin ei voitu enää nojata, eikä käsite "helluntailainen" kuulunut makedonian kielen arkisanastoon. Ratkaisuksi kirkko päätti rekisteröityä nimellä Evangelska Crkva (suom. Evankelinen kirkko) säilyttäen samalla helluntailaisen oppinsa.
Nykyisin Makedoniassa arvioidaan olevan noin 23 helluntaisseurakuntaa ja noin 1 300 helluntailaista, joista osa toimii Evangelska Crkvan rakenteen ulkopuolella erillisissä seurakunnissa. Lisäksi Pohjois-Makedoniassa toimii lähetystä painottava Christian Center Macedonia, jolla on 10 seurakuntaa.
Erityispiirteitä Makedonian helluntailaisuudella on muutamia huomionarvoisia erityispiirteitä. Liike on poikkeuksellisen nuorisopainotteinen: yhteiskuntatieteilijä R. Cacanoska toteaa helluntailaisuuden kehittyvän alueella ja sen yhteisöjen koostuvan pääosin nuorista. Romanivähemmistöllä on merkittävä rooli helluntailaisissa yhteisöissä, ja lähes kaikki seurakunnat ovat perustaneet romaniyhteisöjen pariin omia solujaan.
Lähetystyöhenkisyys on myös leimallista: seurakunnat ovat tukeneet taloudellisesti evankelioimistyötä kaikkien maan etnisten ryhmien parissa. Makedonian helluntailaisten visiona on perustaa seurakuntia myös albanialaisväestön keskuuteen.
Pohjois-Makedonian etnisten ryhmien ja uskontojen epävakaa sekoitus tekee helluntailaisten evankelioinnin vaikeaksi ja toisinaan vaaralliseksi. Kosovon sodan aikana vuosina 1998–1999 Assemblies of God toimi alueella. AGWM:n lähetyssaarnaajat Pohjois-Makedoniassa auttavat kirkkojen perustamisessa, lasten työssä ja johtajuuskoulutuksessa.
Katso myös Kristinusko Pohjois-Makedoniassa Helluntaiherätys
Lähteet
Viitteet
Luokka:Kristinusko Pohjois-Makedoniassa Pohjois-Makedonia