pienoiskuva|Mielenosoitus pakolaisten puolesta Helsingissä maaliskuussa 2016. Suomi sanoo tervetuloa tai #suomisayswelcome oli osa Euroopan laajuista #europesayswelcome -liikettä, joka järjesti 12. syyskuuta piknik-tapahtumia Euroopan suurkaupungeissa. Suomessa kampanjaan liittyviin tempauksiin kuului piknik Helsingin kansalaistorilla ja muillakin paikkakunnilla kuten Jyväskylässä, Tampereella ja Mikkelissä. Kymmenet tuhannet ihmiset ympäri Eurooppaa kokoontuivat liikkeen kutsumina 12. syyskuuta 2015 toivottamaan pakolaiset tervetulleiksi. Kampanjakutsu oli sukua saksalaisella kielialueella syntyneeseen tervetulokulttuuriin (), joka kuitenkin pian tyrehtyi mielipideilmaston muutettua suuntaansa.

Piknikit Suomessa "Suomi sanoo tervetuloa" -kansalaispiknik järjestettiin 12.9.2015 Helsingissä osoittamaan solidaarisuutta pakolaisille ja vastustamaan pelkoa ja vihaa. Järjestäjien mukaan Helsingissä kokoontui noin 3 500 ihmistä. Kansalaispiknikejä järjestettiin samaan aikaan 11 muussakin suomalaiskaupungissa. Sadat ihmiset kokoontuivat Tampereella, Turussa, Espoossa, Jyväskylässä, Vaasassa, Järvenpäässä, Mikkelissä, Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä. Piknikin viestinä Suomessa oli:Haluamme maailman tietävän, että olemme valmiita ottamaan pakolaisia vastaan. Haluamme, että heille taataan turvallinen reitti turvaan sekä ihmisarvoinen kohtelu. Suomi, jossa haluamme elää, avaa rajansa niille, joilla hätä on. Meillä on tilaa, meillä on varaa ja ennen kaikkea meillä on halu auttaa.Tapahtuman tukijoina olivat muun muassa ministeri Elisabeth Rehn (rkp), arkkipiispa Kari Mäkinen sekä viihdetaiteilija Aira Samulin. Helsingissä yleisölle puhui suomensyyrialainen Rami Adham (sd), joka painotti työnteon merkitystä turvapaikanhakijoiden kotoutumisessa. Tunnetut muusikot esiintyivät tilaisuudessa, ja yrityksistä mukana olivat muun muassa Marimekko, Elisa, Aller, Finlayson, Rovio, Lundia ja Moomin Characters.

Kampanjan viesti oli suunnattu sisäministeri Petteri Orpolle (kok), joka osallistui 14.9. Euroopan päättäjien kokoukseen pakolaiskriisistä. Kampanjan aineistoissa julistettiin "Tervetuloa" ja "Meillä on tilaa" paitsi suomeksi myös englanniksi ja arabiaksi. Meillä on tilaa -iskulause oli jatkoa Ruotsin humanitaarista linjaa edustaneen kokoomuslaisen pääministeri Fredrik Reinfeldtin puheille. Vuonna 2014 hän pakolaiskriisiin viitaten oli sanonut: "Vetoan Ruotsin kansaan, että se avaisi sydämensä niille erittäin vaikeassa asemassa oleville ihmisille, joita näemme nyt eri puolilla maailmaa." Joulukuussa 2014 Reinfeldt torjui väitteen, että Ruotsista olisi tila loppumassa: "Lennän usein Ruotsin maaseudun yllä, ja suosittelen sitä muillekin. Siellä on loputtomasti peltoja ja metsiä. Tilaa on enemmän kuin ehkä kuvittelisi. Niiden, jotka väittävät maan olevan täynnä, pitäisi osoittaa, missä se muka on täynnä."

Tervetulokulttuurin nousu Syksyllä 2015 Suomen mielipideilmasto täyttyi innostuksesta ottaa vastaan Eurooppaan saapuneita turvapaikanhakijoita. Helsingin Sanomien kolumnissa 10. syyskuuta toimittaja Taneli Heikka kuvasi pakolaisia "uudeksi Nokiaksi" ja piti lottovoittona saada Suomeen lisää synnyttäjiä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) lupasi 5. syyskuuta luovuttaa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoille ja rohkaisi jokaista suomalaista samaan. Toivottavasti tästä tulee jonkinlainen kansanliike, joka vapaaehtoisesti kantaa taakan turvapaikanhakijoiden sijoituksissa, Sipilä totesi. Sipilä sai tarjouksestaan kiittävää palautetta tutkijoilta ja poliitikoilta, kuten ”Upea esimerkki” (Mika Maliranta, sd), ”Eihän tätä voi kuin ihailla” (Erkka Railo), "Nyt pointsit saa Juha Sipilä" (Liisa Jaakonsaari, sd), ”Pääministeri näyttää kansakunnalle moraalista esimerkkiä” (Petri Sarvamaa, kok) tai "Juha Sipilältä voimakas viesti – myös perussuomalaisille" (Uuden Suomen päätoimittaja Jenni Tamminen)

Lupaus julkaistiin maailmalla useilla arabiankielisillä uutiskanavilla. Seuraavien viiden viikon aikana etenkin Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä kohosi koko vuoden huippulukuihin, viikoittaisten lukujen ollessa kahdesta neljään tuhanteen. Kampanjan jälkeen Tervetuloliikkeen näkyvänä tuloksena oli vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen maahanmuuttajien parissa. Kirkon Ulkomaanapu, Opettajat ilman rajoja ja Helsingin yliopisto perustivat "Suomen kieli sanoo tervetuloa" -projektin, jossa koulutettiin vapaaehtoisia opettamaan suomea vastaanottokeskuksissa.

Poliittinen kehitys johti kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Taneli Heikka totesi syyskuussa 2015 olleen historian ironiaa, että tulijoille sympatiaa osoittava kansanliike syntyi juuri silloin, kun perussuomalaisten rasistisiipi oli hallitusvallassa ensimmäisiä kuukausiaan. Hallitus hyväksyikin joulukuussa 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman, joka kiristi turvapaikan saamisen mahdollisuuksia. Muutoksiin kuului esimerkiksi turvapaikan ja perheenyhdistämisen vaatimusten tiukentaminen, palautusten nopeuttaminen ja laittoman oleskelun vaikeuttaminen.

Vuonna 2019 Sipilä arvioi, että oman kodin tarjoaminen turvapaikanhakijoille oli virhe:Jälkikäteen turvallisuuden näkökulmasta katsoen oli virhe, kun puhuin valmistautumattomana suorassa tv-lähetyksessä turvapaikan tarjoamisesta. En osaa sanoa, oliko se lopulta impulssi pakolaisten tulolle. Ehkä siitä syntyi käsitys Suomesta houkuttelevana maana. Viesti meni väärään osoitteeseen, kun Irakista saapui pakolaisia, joilla ei ollut mitään edellytyksiä saada turvapaikkaa. Tervetulokulttuurin myöhempää tyrehtymistä osoitti itärajan esteaidan vuonna 2022 saama laaja kannatus yli puoluerajojen. Aitahankkeen pani alulle Sanna Marinin hallitus

Katso myös

Rasisminvastaiset mielenosoitukset Suomessa

Lähteet

Luokka:Pakolaispolitiikka Luokka:Rasisminvastaisuus Luokka:Kansalaisliikkeet Luokka:Siirtolaisuus