thumb|Kollyridianismista kirjoittanutta Epifaniosta esittävä fresko kosovolaisessa luostarissa. Kollyridianismi (< , ’simit-leipä’) oli kristillinen harhaoppinen liike, jonka on väitetty palvonneen Neitsyt Mariaa jumalattarena ja kolminaisuuden persoonana. Liikkeen olemassaolo ei ole varmaa eikä sen teologiasta tai johtajista ole kirjoitettu paljoakaan. Perinteisesti kollyridianismin katsotaan vaikuttaneen Arabian niemimaalla noin vuosina 350–450.
Epifanios Salamislainen mainitsee kollyridianistit harhaoppeja käsittelevässä teoksessaan Panarion (374–375). Epifanios kuvailee heidän koristelleen tuolin ja levittäneen sen päälle pellavaliinan seremoniaa varten, jossa Neitsyt Marialle uhrataan leipiä. Kollyridianistit olivat Epifanioksen mukaan pääosin naisia, jotka harjoittivat kristinuskoa ja jumalattarellista pakanallisuutta yhdistävää synkretismiä.
Kollyridianismin on katsottu esiintyneen myös islamin pyhässä kirjassa Koraanissa. Koraanin 5. suuran 116. jakeessa lukee, että tuomiopäivänä Jumala kysyy Jeesukselta, pyysikö hän ihmisiä palvomaan häntä ja hänen äitiään Jumalan ohella. Koska profeetta Muhammed keskusteli monien kristinuskon suuntausten edustajien kanssa, on kollyridianismin katsottu vaikuttaneen hänen käsitykseensä kristillisestä kolminaisuusopista.
Lähteet
Luokka:Antiikin kristillisyys Luokka:Kristilliset käsitteet Luokka:Pakanuus Luokka:Marian kunnioittaminen