Serge Voronov (myös Voronoff, ; 10. heinäkuuta 1866 Voronež, Venäjän keisarikunta – 3. syyskuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli venäläissyntyinen Ranskassa vaikuttanut kirurgi ja fysiologi. Hän tuli tunnetuksi 1920-luvulla tehdessään ihmisille nuorennusleikkauksia siirtämällä simpanssien ja paviaanien kiveskudoksia ihmisten kiveksiin.Apinan kivekset olivat sata vuotta sitten kovaa valuuttaa – Venäläissyntyinen tiedemies hoiti siirrännäisillä rikkaiden miesten potenssiongelmia, Seura-lehden artikkeliVoronov - "Pariisin noita", Iltalehti, 17.8.1926, nro 187, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.8.2026 "Elämänjatkaja" kuoli itse jo 85-vuotiaana. Sukupuolirauhasten siirtäminen apinasta ihmiseen hänen oppiensa perustana, Laatokka, 4.9.1951, nro 198, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.8.2026
Voronov syntyi Venäjällä vodkantislaajan monilapsiseen perheeseen. Hän muutti jo nuorena Pariisiin opiskelemaan lääketiedettä ja toimi sitten ranskalaisen lääkärin Charles Édouard Brown-Séquardin laboratorioapulaisena ja kirurgi Alexis Carrelin oppilaana. Brown-Séquard pyrki kokeissaan pysäyttämään ihmisruumiin ikääntymismuutoksia ruiskuttamalla itseensä marsujen ja koirien kiveksistä eristettyä uutetta. Voronov siirtyi 1896 Kairoon Egyptiin ja toimi siellä kirurgina Egyptin hallitsijan hovissa aina vuoteen 1910 saakka. Tarkkailtuaan siellä hovin eunukkeja Voronov päätteli että eunukkien velttous johtui vähentyneen hormonituotannon nopeuttamasta vanhenemisprosessista. Tätä rappeutumista olisi voitu hänen mukaansa pysäyttää tai ainakin hidastaa kiihdyttämällä jollain tavoin hormonitoimintaa. Voronov aloitti kokeet vuohilla, lampailla ja härillä siirtämällä nuorten eläinten kiveskudosta vanhempiin ja hänen havaintojensa mukaan vanhat eläimet muuttuivat huomattavasti energisemmiksi.
Vuonna 1917 Voronovin eläinkokeita alkoi tukea taloudellisesti amerikkalainen seurapiirinainen Evelyn Bostwick, jonka isä Jabez A. Bostwick oli yksi Standard Oil Companyn perustajista. He menivät naimisiin 1920. Bostwick toimi myös Voronovin apulaisena laboratoriossa.
Palattuaan Ranskaan vuonna 1920 Voronov teki ensimmäisen virallisen ihmiskokeensa apinoiden kiveskudoksella istuttamalla paviaanin kiveksien paloja 74-vuotiaan miehen kivespusseihin. Siirto-operaatio onnistui ja kuuluisaksi tullut Voronov teki sen jälkeen satoja vastaavia leikkauksia Ranskassa. Hänen esimerkkiään noudattaen myös muut lääkärit tekivät vastaavia operaatioita ympäri maailmaa. Tunnetuihin potilaisiin kuului muun muassa International Harvester Companyn johtokunnan puheenjohtaja Harold Fowler McCormick. Voronov toimi 1920-luvulla College de Francen kirurgisen laboratorion johtajana.
Voronovin mukaan ihmisen olisi ollut mahdollista saavuttaa 140 vuoden ikä. Kun ihmisen elinikä jäi kuitenkin huomattavasti lyhyemmäksi tämä johtui hänen mukaansa lukuisista epäedullisista seikoista, joiden vaikutuksen alaisena ihminen joutui elämässään. Vanhuus heikensi vastustuskykyä, ja vanhus sortuu pian tauteihin, joita hänen heikentynyt elimistönsä ei kyennyt vastustamaan. Voronovin nuorentamismenetelmän kautta lisääntyi vastustuskyky suunnattomasti vieläpä korkea verenpaine ja pitkälle kehittynyt verisuonten kalkkiutumakin katosivat. Nuorentamisleikkauksen vaikutus kesti Voronovin mukaan viisi tai kuusi vuotta mutta leikkaus voitiin kuitenkin uusia useita kertoja ja tällä tavoin saada ihmisen elinikä pidennetyksi "luonnolliseen" pituuteensa 140 vuodeksi. Voronov piti 60-70 vuoden välistä aikaa miehille kriitillisenä koska rauhaset alkavat tällöin olla loppuunkuluneita. Hänen mukaansa ainoa parannuskeino tähän oli uusien rauhasten siirtäminen ihmiseen. Naiselle taas oli hänen mukaansa 45 vuoden ikä otollinen hetki alistua leikkaukseen ja saada takaisin nuoruuden viehätyksensä. Vuonna 1933 Voronov suoritti itselleen nuorennusleikkauksen palauttaakseen enlsen tarmonsa.
Voronovista tuli 1920-luvulla kansainvälinen kuuluisuus ja hänen apinaterapiansa tuli laajalti tunnetuksi. Voronovin potilaiksi tuli varakkaita miehiä, hän rikastui ja vietti sihteerien ja palvelijoiden ympäröimänä loisteliasta elämää. Voronov alkoi tehdä vastaavia leikkauksia myös vaihdevuosi-ikäisille naisille ja siirsi ainakin yhdelle naiselle apinan munasarjat. Hän kokeili myös siirtää naarassimpanssiin ihmisnaisen munasarjat ja yritti hedelmöittää simpanssin ihmisen spermalla. Voronov ilmoitti ennen toista maailmansotaa kouluttaneensa 300 apulaista ja perustaneensa klinikoita Ranskaan, Italiaan, Tunisiaan, Senegaliin, Palestiinaan ja Brasiliaan.
Voronovin tekemät leikkaukset tulivat niin suosituiksi että apinoiden kiveskudoksesta alkoi tulla pulaa ja apinoiden hankkiminen Afrikasta osoittautui kalliiksi ja hitaaksi. Tämän vuoksi Voronov perusti oman eläintarhan Ventimigliasta Italian Rivieralta hankkimansa linnan puutarhaan. Eläintarhan paviaanien ja simpanssien hoitajana toimi sirkuksen entinen eläintenkesyttäjä.
Voronovin leikkauksien tehoa alettiin kuitenkin epäillä jo 1920-luvulla hyödyttömiksi ja jopa vaarallisiksi potilaiden elimistön hylkiessä siirrännäisiä. Häntä syytettiin myös eläinrääkkäyksestä. Vorovin apinaterapiaan alettiin myös suhtautua pilkallisesti romaaneissa, pilapiirroksissa ja elokuvissa. Voronovin oman ulkonäön ja kävelytyylin väitettiin myös alkaneen muuttua apinamaiseksi. Vuonna 1935 löydettiin testosteroni ja alettiin tutkia sen vaikutuksia ihmiskehon toimintoihin. Voronovin apinaterapiaa alettiin pitää jo puoskarointina.
Serge Voronov oli viimeksi naimisissa vuodesta 1931 Gerti Schwartzin kanssa, jonka väitettiin olleen Romanian kuninkaan Carol II:n avioton tytär. Voronov kuoli 85-vuotiaana Sveisissä syksyllä 1951 varakkaana mutta jo lähes täysin unohdettuna. Voronov on haudattu Nizzan venäläis-ortodoksiselle hautausmaalle.
Arthur Conan Doylen 1923 julkaisemassa Sherlock Holmes-kertomuksessa The Adventure of the Creeping Man 61-vuotias professori Presbury alkaa ottaa apinaseerumiruiskeita tehdäkseen vaikutuksen paljon nuorempaan morsiameensa. Ruiskeiden vaikutuksesta professori muuttuu kuitankin puissa kiipeileväksi apinaksi. Voronov oli myös kirurgi Preobraženskin esikuvana neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin vuonna 1925 ilmestyneessä satiirissa Koiran sydän.
Lähteet
Aiheesta muualla Serge Voronovin teoksia Internet Archivessa Apinat syöpätutkimuksen välineinä, Kansan lukemisto, 6.3.1936, nro 6, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Ikuinen nuoruus lääketieteen ongelmana, Suomen Kuvalehti, 17.10.1936, nro 42, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Professori Voronoffin taistelu vanhentumista vastaan, Seura, 15.3.1939, nro 11, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Ranskalaiset kirurgit Luokka:Venäläiset lääkärit Luokka:Vuonna 1866 syntyneet Luokka:Vuonna 1951 kuolleet