Jalokaijat on papukaijojen suku, jonka suomenkielinen nimi oli aiemmin avoparikaijat. Uuden nimen jalokaijat se sai elokuussa 2026 julkaistussa suomenkielisten lintujen lajinimiluettelon uudistuksessa. Lajin nimistön laati BirdLife Suomi. Lista pohjaa Avilistin lajiluetteloon, jossa jalokaijoja tunnetaan neljä elossa olevaa lajia ja yksi sukupuuttoon kuollut laji.

Lajit Aiemmin yhdeksi lajiksi nimelle avoparikaija luettu lintu on nykyään jaettu neljään lajiin:

molukkienjalokaija, Moluccan Eclectus (Eclectus roratus) mukaan lukien alalajit E. r. roratus E. r. voesmaeri E. r. westermani melanesianjalokaija, Papuan Eclectus (Eclectus polychloros) - mukaan lukien alalajit E. p. polychloros, E. p. solomonensis E. p. macgillivrayi sumbanjalokaija, Sumba Eclectus (Eclectus cornelia) tanimbarinjalokaija,Tanimbar Eclectus (Eclectus riedeli)

Lisäksi tunnetaan tyynenmerenjalokaija (Eclectus infectus, entiseltä nimeltään tongankaija) joka on kuollut sukupuuttoon.

Suvun lajit muistuttavat runsaasti toisiaan, ja lajien tai alalajien jako on vaihdellut lähteiden mukaan. Aiemmin laji nimeltä avoparikaija, nykyinen molukkienjalokaija, jaettiin esimerkiksi seuraavasti kahdeksaan alalajiin:

Eclectus roratus roratus E. r. macgillivrayi E. r. polychloros ("uudenguineanavoparikaija") E. r. riedeli E. r. roratus E. r. solomonensis E. r. vosmaeri ("halmaheranavoparikaija") E. r. westermani

Joissain lähteissä alalajeiksi luetaan myös:

E. r. aruensis E. r. biaki E. r. cornelia.

Ulkonäkö Jalokaijat ovat noin 35 cm pitkiä nokasta keskipitkän pyrstön kärkeen ja painavat noin 450-600 g.

Kaikilla jalokaijalajeilla on huomattava ero naaraan ja koiraan värityksessä: koiraat ovat kirkkaan vihreitä, ja naaraat taas punavoittoisia. Sukupuolet ovat niin eri näköisiä, että niiden aikanaan ajateltiin olevan eri lajeja. Etenkin koirailla tarkan lajin ja alalajin erottaminen voi olla haastavaa. Naaraissa esiintyy enemmän variaatioita esimerkiksi vatsan ja pyrstön väreissä.

Elintavat Luonnossa lajit ruokailevat kasvipainotteisella ravinnolla, joka sisältää esimerkiksi hedelmiä, siemeniä, pähkinöitä, silmuja, nektaria ja kukkia. Ne voivat ruokailla myös viljelmillä, hyödyntäen maissia ja viljeltyjä hedelmiä.

Yksi teoria sukupuolten suurelle värierolle tulee sukupuolten toisistaan eroavista elintavoista. Jalokaijat eivät pariinnu vakituisesti, vaan yhtä pesäkolossa pesivää naarasta ruokkii useampi koiras (jopa seitsemän koirasta yhdellä naaraalla) ja koiraallakin on useampi naaras huollettavanaan. Tämä papukaijalintujen maailmassa erikoinen pariutumisjärjestelmä saattaa johtua pesäkolojen vähyydestä. Koiraan vihreät värit ovat hyvä suojaväri, kun koiras etsii ruokaa naaraalle ja poikasille metsäisiltä alueilta, kun taas naaraan punaiset ja siniset värit ovat kuin huomioväri, jolla naaras ilmoittaa pesäkolon olevan varattu. Luonnossa naaraat saattavat viettää pesäkolossa jopa 11 kuukautta vuodessa, jopa tappaen toisen naaraan kiistatilanteessa. Samaa pesää pidetään hallussa yleensä pitkään, monta vuotta putkeen.

Eräässä 10-vuotisessa tutkimuksessa selvisi, että yleensä yhden poikueen poikasilla on yleensä sama isä, naaraan useista kumppaneista huolimatta. Jokin kumppaneista saattoi siittää jälkeläisiä sitten toisessa pesinnässä. Pesiessään jalokaijanaaras saattaa tappaa oman koiraspoikasensa edistääkseen naaraspoikasen selviytymistä, jos pesimisolot (pesäpaikka, ravintotilanne) ovat ideaalia kehnommat. Yllättävän usein jalokaijat tuottavat samaan poikueeseen vain samaa sukupuolta olevia poikasia, joskin poikasten tappamisella sukupuolen perusteella voi olla myös osansa tässä. Esimerkiksi eräs vankeudessa elänyt jalokaijanaaras tuotti 20 koiraspoikasta peräjälkeen, ennen kuin se alkoi tuottaa tyttäriä. Jalokaijat munivat yleensä 2 munaa, mutta luonnossa usein vain yksi poikanen selviää per pesintä.

Jalokaijat lemmikkinä alt=Vihreä koiras avoparikaija ihmisen kädellä.|pienoiskuva|Nuori koiras jalokaija. Jalokaijat ovat lemmikkinä melko samanlainen kuin muutkin papukaijalinnut: ne ovat perinteisiin lemmikeihin verrattuna äänekkäitä, sotkuisia, tuhoisia ja muutenkin vaativia. Ne vaativat paljon tilaa sekä omistajaltaan aikaa ja omistautumista. Jalokaijan hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee lajitoverin seuraa, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.

Jalokaijat eivät yleensä ole yhden ihmisen lintuja, vaan hyväksyvät yleensä kaikki perheenjäsenet. Ne eivät kuitenkaan erityisemmin pidä rapsuttelusta. Jalokaijan kanssa on noudatettava erityistä varovaisuutta koulutuksen ja käsittelyn suhteen, sillä jalokaijat eivät välttämättä ilmennä esimerkiksi pelkoa elekielellään tai pakenemalla, vaan jähmettymällä eleettömästi paikoilleen. Esimerkiksi lintu, joka ei nauti silityksistä tai rapsutuksista saattaa silti näennäisesti jännityksestä tai pelosta jähmettyneenä sietää niitä.

Jalokaijat pitävät yleensä suihkuttelusta sumutepullolla tai itsenäisestä kylvystä sopivassa kylpyastiassa. Kosteus ja märäksi asti kastuminen sekä luonnollinen kuivaus ilman hiustenkuivaajaa on tärkeää sulkien hyvinvoinnille.

Lemmikkinä suvun pääasiallisia ravinnonlähteitä ovat vihannekset (erityisesti ravinteikkaat salaattilajikkeet), juurekset, pähkinät, marjat ja hedelmät. Siemeniä saa antaa pienissä määrin, mutta pelletit eivät ole terveellisiä. Jalokaijan erityisen luonnollisen ruokavalion ja täten erikoisen ruoansulatusjärjestelmän vuoksi pelletit tai siemenet ruokavalion pääpilarina voivat olla niille jopa vaarallisia. Suvun ruokavalio vaatii omistajalta omistautumista sekä tutkimustyössä että päivittäisessä toteutuksessa. Suvun edustajat eivät yleensä ole nirsoja ruoan suhteen.

Lajit kuuluvat CITES II/B-liitteeseen, jonka vuoksi lajeilla kauppaa käytäessä on yksilöllä oltava vähintään lintuun liitettävä alkuperätodistus. Myös lajeja pesittäessä on molemmilla vanhemmilla oltava alkuperätodistukset.

Lähteet:

Nokkavat - Avoparikaijoista, 19.2.2013, E. Eksten, J. Manninen World Parrot Trust: Moluccan eclectus World Parrot Trust: Tanimbar eclectus World Parrot Trust: Papuan eclectus World Parrot Trust: Sumba eclectus World Parrot Trust: Oceanic Eclectus

Luokka:Papukaijat