AIPA eli aineistopankki on Syyttäjälaitoksen ja Suomen yleisten tuomioistuinten yhteinen sähköinen asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä. Järjestelmää rakennettiin oikeusministeriön vuonna 2010 käynnistämässä kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena oli siirtää lainkäyttöasioiden käsittely kokonaan sähköiseksi asian vireilletulosta ratkaisuun ja arkistointiin saakka. Käyttöönotot tehtiin vaiheittain vuodesta 2016 lähtien, ja järjestelmällä oli vuonna 2026 noin 4 000 käyttäjää. Hanke myöhästyi alkuperäisestä aikataulustaan noin kahdeksan vuotta, ja sen kustannukset olivat vuoden 2023 lopussa noin kaksinkertaiset alkuperäiseen arvioon nähden. Järjestelmän Historia
Järjestelmän suunnittelu käynnistyi vuonna 2010, ja toteutusta varten perustettiin joulukuussa 2012 oma hanketoimisto. Hanke toimi oikeusministeriön osana vuoteen 2020, jolloin se siirtyi vastaperustettuun Tuomioistuinvirastoon.
Hankkeella tavoiteltiin asian- ja dokumentinhallinnan prosesseja yhtenäistävää ja tehostavaa tietojärjestelmäkokonaisuutta. Siihen oli määrä kuulua rikosasioiden sähköinen käsittelyjärjestelmä, joka kattaisi myös Syyttäjälaitoksen ja olisi yhteensopiva sisäministeriössä samaan aikaan kehitetyn poliisin VITJA-tietojärjestelmän kanssa. Lisäksi oli tarkoitus rakentaa oikeudenkäyntiaineiston käsittelyyn tarkoitettu aineistopankki, sähköinen arkistointijärjestelmä sekä tietovarasto, josta olisi saatavissa tilastotietoa syyttäjien ja tuomioistuinten toiminnasta.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeen piti valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2016 ja palvella noin 3 100 käyttäjää. Valmistumisajankohtaa siirrettiin ensin vuoteen 2018. Vastatessaan vuonna 2017 kansanedustajien Ville Skinnarin ja Johanna Ojala-Niemelän kirjalliseen kysymykseen hankkeen tilanteesta oikeus- ja työministeri Jari Lindström ilmoitti tavoitteeksi, että koko järjestelmä olisi käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä. Saman vuoden lokakuussa uudeksi valmistumisajaksi ilmoitettiin marraskuun 2021 loppu, ja lopulliseksi määräajaksi tuli kesäkuun 2024 loppu.
AIPA oli tietojärjestelmähankkeen ohella toiminnan kehittämisen hanke, jonka päätavoitteisiin kuului siirtyminen paperittomaan digitaaliseen työskentelyyn lainkäyttöasioissa. Virastojen henkilöstöstä kootut muutosjohtamisverkostot edistivät hanketoimiston koordinoimina sähköisen työtavan kokeiluja, ja Valtiokonttori palkitsi hankkeen tästä työstä Kaiku-palkinnolla vuonna 2017.
Kehitystyö käynnistyi vuonna 2014, ja se tehtiin "pääosin ketterän ohjelmistokehityksen periaattein". Hankkeen johtoryhmä linjasi vuonna 2017 toteutuksen toimintamallin muutettavaksi ketterän kehityksen mukaiseksi. Tuoteomistajina toimivat syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten lainkäytön ammattilaiset, jotka arvioivat rakennettavia toimintoja suhteessa niistä saatavaan hyötyyn, kiireellisyyteen ja kustannuksiin ennen työn antamista ohjelmistosuunnittelijoille. Vuonna 2017 hankkeessa siirryttiin uuteen projektinhallintamalliin, jossa käyttöönotettavat julkaisut sisälsivät ensimmäistä osuutta lukuun ottamatta vain vähimmäistoiminnallisuudet, joita oli tarkoitus kehittää edelleen käyttöönoton jälkeen.
Ensimmäisenä otettiin käyttöön syyttäjien summaarisiin sakkoasioihin tarkoitettu osuus, jonka pilotointi alkoi loppuvuodesta 2016. Accenturen toimittama sakkosovellus otettiin valtakunnalliseen käyttöön syyttäjänvirastoissa alkuvuodesta 2017. Syyskuussa 2017 hankkeeseen tuli uutena toimittajana CGI Suomi, joka toteutti käräjäoikeuksien salaisten pakkokeinoasioiden sähköisen käsittelyn, ja marraskuussa 2017 Tieto Finland aloitti riita-, hakemus- ja rikosasioiden toiminnallisuuksien rakentamisen. Seuraavissa vaiheissa käyttö ulottui käräjäoikeuksissa hakemusasioihin, riita-asioihin ja osaan pakkokeinoasioista.
Hankkeen pitkittyessä alkuperäistä vaatimusmäärittelyä arvioitiin uudelleen ja suunnitelluista ominaisuuksista jouduttiin luopumaan. Kokonaan rajattiin ulkopuolelle tapausmäärältään suurin asiaryhmä eli summaariset riita-asiat sekä asiakkaiden käyttöön suunniteltu sähköinen asiointiportaali.
Järjestelmän toiminta
AIPA-järjestelmässä hoidetaan muun muassa asian vireillepano, syytteen nostaminen, haastaminen ja tuomion antaminen. Vuoden 2024 tarkastuksen aikaan sillä voitiin käsitellä ja ratkaista Syyttäjälaitoksen summaariset sakkoasiat sekä käräjäoikeuksissa salaiset pakkokeinoasiat, hakemusasiat insolvenssiasioita lukuun ottamatta ja laajat riita- ja turvaamistoimiasiat. Tuomioistuinviraston mukaan valtakunnallinen käyttö oli tuolloin ollut jo pidempään mahdollista käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasioissa, kun taas rikosasioissa ja muutoksenhakuasteiden toiminnoissa se ei vielä ollut mahdollista. Asian- ja dokumentinhallintaa hoidettiin tuolloin sekä AIPAlla että useilla elinkaarensa päähän tulleilla perinnejärjestelmillä, koska rikosasioiden osuus oli vielä osin käyttöönottamatta ja tietomigraatiot vanhoista järjestelmistä olivat kesken tai vasta suunnitteilla.
Järjestelmällä arvioitiin hankkeen aikana olevan noin 3 000 tuomari-, syyttäjä- ja assistenttitaustaista käyttäjää. Elokuussa 2026 Tuomioistuinvirasto ilmoitti käyttäjämääräksi noin 4 000 virkamiestä.
Toteuttajat ja ylläpito
Hankkeen aikana kehitystyötä tekivät Accenture, CGI Suomi, Consultor Finland, Gofore, Tieto Finland ja Visma Consulting. Ylläpidosta vastaa Oikeusrekisterikeskus, joka on tehnyt siitä sopimuksen TietoEVRYn kanssa, ja jatkokehitystyötä ostetaan Solitalta.
Oikeusrekisterikeskus valitsi TietoEVRYn aineistopankkijärjestelmän ylläpito- ja kehityspalvelujen toimittajaksi syyskuussa 2021. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen kokonaisarvoksi ilmoitettiin noin 14 miljoonaa euroa, ja hankinnan ennakoitu arvo laskettiin kuuden vuoden mukaan.
Hankkeen Kustannukset
Hankkeen budjetti oli 34,4 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kehitysvaihetta edeltäneeseen valmisteluun oli saatu miljoonan euron rahoitus. Vuoden 2016 loppuun mennessä valmistelu- ja kehitysvaiheiden kustannukset olivat yhteensä noin 16,4 miljoonaa euroa, ja hanketoimisto arvioi tietojärjestelmän valmiusasteeksi tuolloin 30 prosenttia. Vuoden 2023 loppuun mennessä toteutuneet kustannukset olivat noin 66,7 miljoonaa euroa eli 195 prosenttia suunnitellusta. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti AIPAn yhdessä poliisin VITJA-hankkeen ja Rikosseuraamuslaitoksen Roti-hankkeen kanssa. Kolmen hankkeen yhteenlasketut kustannukset olivat vuosina 2010–2023 noin 208 miljoonaa euroa, mistä AIPAn osuus oli 67 miljoonaa, VITJAn 98 miljoonaa ja Rotin 42 miljoonaa euroa.
Noin 85 prosenttia AIPAn kustannuksista muodostui palvelujen ostoista ja noin 15 prosenttia viraston omista henkilöstökustannuksista. Viraston oman työn osuus kasvoi vuosien mittaan selvästi. Valtiovarainministeriö myönsi hankkeelle tuottavuuden edistämisen määrärahaa noin 31 miljoonaa euroa, mikä kattoi vajaan puolet kokonaiskustannuksista mutta yli kaksi kolmannesta alun perin suunnitelluista kustannuksista.
Juristiliiton Juristimedian mukaan järjestelmä oli syyskuuhun 2026 mennessä tullut valtiolle maksamaan noin 87 miljoonaa euroa. Katso myös
VITJA Tuomioistuinvirasto Oikeusrekisterikeskus Asianhallintajärjestelmä
Lähteet
Aiheesta muualla
Poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmähankkeet – Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 5/2024 Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) jatkotoimikausi 1.12.2021–31.12.2022 – oikeusministeriön hankesivu
Luokka:Tietojärjestelmät Luokka:Suomen oikeusministeriö Luokka:Suomen tuomioistuimet