Esitutkintalaki (805/2011) on Suomen laki, jossa säädetään rikoksen esitutkinnasta. Laki annettiin 22. heinäkuuta 2011 ja tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Sillä kumottiin vuoden 1987 esitutkintalaki (449/1987).Esitutkintalaki 805/2011, 11 luku 11 §. Finlex.
Esitutkintalakia sovelletaan rikoksen esitutkintaan, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Laissa säädetään muun muassa esitutkinnassa selvitettävistä asioista, esitutkintaviranomaisista, esitutkinnan aloittamisesta ja toimittamisesta, esitutkintaperiaatteista, kuulusteluista, esitutkinta-aineistosta sekä esitutkinnan päättämisestä. Pakkokeinojen käyttämisestä ja esitutkintaviranomaisen tiedonhankinnasta säädetään erikseen.Esitutkintalaki 805/2011, 1 luku 1 §. Finlex.
Soveltamisala ja keskeinen sisältö Esitutkinnassa selvitetään asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos ja sen teko-olosuhteet, rikoksella aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseen sekä rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanoon.Esitutkintalaki 805/2011, 1 luku 2 §. Finlex.
Jos asianomistaja on pyytänyt syyttäjää ajamaan yksityisoikeudellista vaatimustaan, hänelle varataan esitutkinnassa tilaisuus esittää vaatimus kohtuullisessa ajassa. Vaatimusta ei tarvitse selvittää tällä tavoin, jos syyttäjä ilmoittaa, ettei ota sitä ajaakseen. Esitutkinnassa selvitetään lisäksi laissa säädetyin edellytyksin asianosaisten suhtautuminen asian käsittelemiseen käräjäoikeuden kirjallisessa menettelyssä.
Asia on valmisteltava esitutkinnassa siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.
Esitutkintaviranomaiset ja syyttäjä Esitutkinnan toimittaa muu poliisi kuin Suojelupoliisi. Poliisin lisäksi esitutkintaviranomaisia ovat rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset niiden toimivallasta erikseen säädetyllä tavalla. Esitutkintaan osallistuu myös syyttäjä.Esitutkintalaki 805/2011, 2 luku 1 §. Finlex.
Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jona toimii lähtökohtaisesti pakkokeinolaissa tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Laissa säädetyissä tilanteissa tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa esimerkiksi silloin, kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä.Esitutkintalaki 805/2011, 2 luku 2 ja 4 §. Finlex.
Esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän on tehtävä yhteistyötä esitutkinnan aikana. Jos tutkittavaksi tullut rikos on ilmoitettu syyttäjälle, tutkinnanjohtajan on neuvoteltava syyttäjän kanssa siitä, mitä asian valmisteleminen syyteharkintaa ja oikeudenkäyntiä varten edellyttää. Yhteistyö koskee tarvittaessa myös esitutkinnan riittävyyttä, loppulausuntomenettelyä ja esitutkinnan täydentämistä.Esitutkintalaki 805/2011, 5 luku 3 §. Finlex.
Esitutkintaviranomaisen on syyttäjän pyynnöstä toimitettava esitutkinta tai suoritettava esitutkintatoimenpide. Sen on myös noudatettava syyttäjän määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan asian selvittäminen.Esitutkintalaki 805/2011, 5 luku 2 §. Finlex.
Esitutkintaperiaatteet Esitutkintalain 4 luvussa säädetään esitutkintaa ohjaavista periaatteista ja esitutkintaan osallistuvien oikeuksista.
Tasapuolisuusperiaatteen mukaan esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet.Esitutkintalaki 805/2011, 4 luku 1–6 §. Finlex.
Syyttömyysolettaman mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Epäillyllä on myös oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.
Suhteellisuusperiaatteen mukaan esitutkintatoimenpiteen ja siitä aiheutuvan henkilön oikeuksiin puuttumisen on oltava puolustettavissa suhteessa muun muassa selvitettävään rikokseen, asian selvittämistarpeeseen sekä toimenpiteen kohteena olevan henkilön ikään, terveyteen ja muihin häneen liittyviin seikkoihin.
Vähimmän haitan periaatteen mukaan kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua enempää kuin esitutkinnan tarkoituksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, eikä esitutkintatoimenpiteellä saa aiheuttaa tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa. Hienotunteisuusperiaate puolestaan edellyttää esitutkinnan asianosaisten ja muiden siihen osallistuvien hienotunteista kohtelua.
Esitutkintalain 4 luvussa säädetään lisäksi muun muassa alle 18-vuotiaiden kohtelusta esitutkinnassa, oikeudesta käyttää avustajaa, epäillyn yhteydenpidosta avustajaansa, esitutkinnan käsittelykielestä, asiakirjojen kääntämisestä sekä asianosaisten tiedonsaantioikeudesta.
Esitutkinnan toimittaminen
Esitutkinnan aloittaminen Kun esitutkintaviranomaiselle ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja epäilee rikokseksi, ilmoitus on kirjattava viipymättä. Ilmoituksen tiedot voidaan laissa säädetyin edellytyksin myös liittää samaa rikosta koskevaan aikaisempaan rikosilmoitukseen. Jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoittajaa on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä.Esitutkintalaki 805/2011, 3 luku 1 §. Finlex.
Ilmoitusta ei kirjata rikosilmoituksena, jos täsmentämis- tai täydentämiskehotusta ei noudateta ja ilmoitus on asian laatu huomioon ottaen olennaisesti puutteellinen tai jos on ilmeistä, ettei rikosta ole tehty.Esitutkintalaki 805/2011, 3 luku 1 §. Finlex.
Esitutkinta on toimitettava, kun esitutkintaviranomaiselle tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomainen voi tarvittaessa selvittää rikosepäilyyn liittyviä seikkoja muun muassa sen varmistamiseksi, ettei ketään aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan.Esitutkintalaki 805/2011, 3 luku 3 §. Finlex.
Laissa säädetään myös tilanteista, joissa esitutkinta voidaan jättää toimittamatta, lopettaa, rajoittaa tai keskeyttää.Esitutkintalaki 805/2011, 3 luku 9–13 §. Finlex. Yksinkertaisessa ja selvässä asiassa voidaan toimittaa suppea esitutkinta, jos teosta ei yleisen rangaistuskäytännön mukaan ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta.Esitutkintalaki 805/2011, 3 luku 14 §. Finlex.
Kuulustelut ja esitutkinta-aineisto Esitutkintalain 7 luvussa säädetään kuulusteluista. Siinä säädetään muun muassa kuulusteltavan kohtelusta, ennen kuulustelua tehtävistä ilmoituksista, kuulustelutodistajasta sekä asianosaisten ja avustajien läsnäolosta kuulustelussa.Esitutkintalaki 805/2011, 7 luku. Finlex.
Kuulusteltavaa on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Tunnustuksen tai tietynsuuntaisen lausuman saamiseksi ei saa käyttää esimerkiksi tietoisesti vääriä tietoja, uhkailua, pakkoa tai muita kuulusteltavan ratkaisuvapautta heikentäviä sopimattomia keinoja.Esitutkintalaki 805/2011, 7 luku 5 §. Finlex.
Kuulustelusta laaditaan kuulustelupöytäkirja, joka annetaan kuulustelun jälkeen kuulustellun tarkastettavaksi. Kuulustelutilaisuus voidaan laissa säädetyin edellytyksin ottaa kokonaan tai osittain ääni- ja kuvatallenteeseen.Esitutkintalaki 805/2011, 9 luku 1–3 §. Finlex.
Esitutkinnassa kertyneestä aineistosta laaditaan esitutkinnan päätyttyä esitutkintapöytäkirja, jos sitä tarvitaan asian jatkokäsittelyä varten. Pöytäkirjaan otetaan muun muassa kuulustelupöytäkirjat ja selostukset tutkintatoimenpiteistä sekä liitetään asian kannalta merkitykselliset asiakirjat, tallenteet ja valokuvat.Esitutkintalaki 805/2011, 9 luku 6 §. Finlex. Esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta säädetään erikseen julkisuuslaissa.Esitutkintalaki 805/2011, 9 luku 7 §. Finlex.
Esitutkinnan päättäminen Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus antaa loppulausunto muun muassa esitutkinta-aineiston riittävyydestä, näytön arvioinnista ja oikeuskysymyksistä, jollei lausunnon pyytäminen ole asian laatu ja laajuus, rikoksen vähäisyys tai muut vastaavat seikat huomioon ottaen ilmeisen tarpeetonta.Esitutkintalaki 805/2011, 10 luku 1 §. Finlex.
Loppulausuntopyyntö on yksilöitävä. Tutkinnanjohtaja päättää yhteistyössä syyttäjän kanssa loppulausunnon pyytämisestä ja sen mahdollisesti edellyttämistä toimenpiteistä.
Esitutkinnan valmistuttua asia toimitetaan pääsääntöisesti syyttäjälle syyteharkintaa taikka sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa tarkoitetun määräyksen tai vaatimuksen antamista varten. Esitutkinta päätetään kuitenkin saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi esimerkiksi silloin, kun tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty tai ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaatimusta.Esitutkintalaki 805/2011, 10 luku 2 §. Finlex.
Historia Ennen nykyistä esitutkintalakia esitutkinnasta säädettiin vuoden 1987 esitutkintalaissa (449/1987). Laki annettiin 30. huhtikuuta 1987 ja tuli voimaan 1. tammikuuta 1989.Esitutkintalaki 449/1987. Finlex.
Nykyinen esitutkintalaki säädettiin osana laajaa esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallitus antoi vuonna 2010 eduskunnalle esityksen uudeksi esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännöksi. Uudistuksessa säädettiin uusi esitutkintalaki (805/2011) ja uusi pakkokeinolaki (806/2011).HE 222/2010 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. Finlex.
Uudistuksen tavoitteena oli muun muassa säännellä esitutkintaviranomaisten ja pakkokeinojen käyttäjien toimivaltuuksia aikaisempaa täsmällisemmin ja kattavammin. Uudistuksessa pyrittiin samalla ottamaan huomioon sekä rikostorjunnan tarpeet että perus- ja ihmisoikeuksien suoja.
Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistus liittyi samanaikaisesti toteutettuun poliisilain kokonaisuudistukseen. Uudesta poliisilaista annettiin erillinen hallituksen esitys HE 224/2010 vp.HE 224/2010 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Finlex. Uusi poliisilaki (872/2011), esitutkintalaki ja pakkokeinolaki tulivat voimaan 1. tammikuuta 2014.
Esitutkintalakia on sen säätämisen jälkeen muutettu useita kertoja. Vuonna 2019 lakia muutettiin siten, että Suojelupoliisi ei enää ole esitutkintaviranomainen.Laki esitutkintalain 2 luvun 1 §:n ja 9 luvun 6 §:n muuttamisesta 585/2019. Finlex.
Vuonna 2026 esitutkintalakia muutettiin useita kertoja. Kesäkuussa voimaan tulleilla muutoksilla uudistettiin muun muassa rikosilmoitusten kirjaamista, asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen selvittämistä, esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyötä sekä loppulausuntomenettelyä.Laki esitutkintalain muuttamisesta 269/2026. Finlex. Syyskuussa 2026 voimaan tulleella muutoksella muutettiin esitutkintalakia osana syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskenutta lainsäädäntöuudistusta.Laki esitutkintalain muuttamisesta 541/2026. Finlex.HE 187/2025 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi. Finlex.
Lähteet
Kirjallisuutta
Fredman, Markku – Rautio, Lauri – Tolvanen, Matti – Viitanen, Marko: Esitutkinta ja pakkokeinot. 7., uudistettu painos. Helsinki: Alma Insights, 2025. ISBN 978-952-14-4931-4.
Aiheesta muualla
Esitutkintalaki 805/2011 Finlexissä HE 222/2010 vp – Hallituksen esitys Eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi Finlexissä
Luokka:Suomen laki Luokka:Prosessioikeus Luokka:Rikosoikeus Luokka:Poliisitoimi