Serjodka () on kylä Pihkovan alueen Pihkovan piirissä Venäjällä. Ennen vuotta 2025 se oli Serjodkan maalaiskunnan keskus; nykyisin Pihkovan piiri ei jakaudu kuntiin. Kylässä oli 1 818 ja kunnassa 3 258 asukasta vuoden 2021 väestönlaskennan aikana.
Maantiede Serjodkan kylä sijaitsee Pihkovanjärveen laskevan Lipenkan latvavesillä.
Ennen vuotta 2025 kylä oli Serjodkan maalaiskunnan hallinnollinen keskus. Serjodkan kylän ohella kuntaan kuului 142 kylää (Vetrovon kylä lakkautettiin vuonna 2014).
Historiaa Nykyisen Serjodkan alueella sijainnut Maslogostitsyn (myös Myslogostitsy) pogosta mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvulla. 1580-luvulla pogosta oli Kobyljen ujestiin kuuluneen, Lipenka- ja Mišokol-jokien ympäristön kattaneen hallintoalueen (guba) keskus.
Vuonna 1838 Serjodkassa oli 69 asukasta, jotka olivat valtion talonpoikia. Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 Serjodkan volostissa asui yhteensä 1 870 ortodoksista virolaista 35 kylässä. Serjodkan kyläkuntaan näistä kuului 15 kylää, joissa oli yhteensä 818 asukasta. He olivat tuolloin jo venäläistyneet suurelta osin, mutta puhuivat kuitenkin vielä omaa kieltään. Von Köppenin mukaan suuri osa seudulle asettuneista virolaisista oli alun perin luterilaisia. Osa asukkaista saattoi olla myös valmiiksi ortodoksisia setukaisia, sillä heidän aineellisessa kulttuurissaan oli setukaisia piirteitä ja heidän mainitaan käyneen pyhiinvaelluksilla Petserin luostarilla. Vuonna 1862 Serjodkan kylässä oli 70 ja Maslogostitsyn pogostalla 28 asukasta.
Vuonna 1885 Maslogostitsyn ortodoksiseen seurakuntaan kuului 30 kylää ja 3 168 jäsentä; seurakunnan alueella asui myös 29 vanhauskoista. Seitsemässä kylässä puhuttiin tuolloin vielä viroa. Aivan Maslogostitsyn pogostan vieressä sijainneessa Serjodkan kylässä oli semstvon koulu. Seurakuntaan kuuluneeseen Borovikin kylään valmistui oma kirkko vuonna 1897.
Maailmansotien välisenä aikana Pihkovan ja Outovan välinen rautatie kulki Serjodkan kautta. Rata tuhoutui toisen maailmansodan aikana vuonna 1944, eikä sitä rakennettu uudelleen.
Neuvostoajan alussa vuonna 1924 Serjodkan volostiin perustettiin kymmenen kyläneuvostoa, joista yksi oli Serjodkan kyläneuvosto. Kihlakuntien ja volostien lakkauttamisen jälkeen vuonna 1927 Serjodkasta tuli piirin keskus. Vuonna 1933 kyläneuvosto koostui 14 kylästä, joissa oli yhteensä 1 423 asukasta. Serjodkan piiri lakkautettiin vuonna 1958 ja sen alue jaettiin Pihkovan ja Outovan piirien välillä; Serjodkan kyläneuvosto siirrettiin edelliseen. Siihen liitettiin Melnitsyn kyläneuvosto vuonna 1965.
Serjodkan kuntaan liitettiin vuonna 2005 Terebištšen kunta sekä vuonna 2009 Gverzdonin ja Verholinon kunnat. Ennen liitoksia kuntaan kuului 38 kylää.
Talous Vuoden 2003 tietojen mukaan kunnan elinkeinoja olivat maatalous sekä puu- ja metalliteollisuus. 1990-luvun keskivaiheille saakka kunnassa toimi myös muun muassa huonekalutehdas sekä pellavatehdas. Kylässä on myös turvetuotantoa ja sinne perustettiin turvebrikettitehdas vuonna 2012.
Kirkot Maslogostitsyn pogostalla on ollut kirkko luultavasti jo 1500-luvulla Iivana Julman aikana. Vuonna 1615 sinne rakennettiin uusi puinen Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko, johon lisättiin kellotorni 1700-luvun loppupuolella. Se tuhoutui vuonna 1856 ja sen tilalle valmistui kivikirkko vuonna 1858. Kirkko suljettiin ja purettiin neuvostoaikana.
Nykyisin Serjodkassa on kaksi kirkkoa: vuonna 2006 valmistunut pieni kirkko sekä vuonna 2014 valmistunut isompi kirkko.
Lähteet
Luokka:Pihkovan alueen kylät ja taajamat Luokka:Pihkovan piiri