Nakkila

Nakkila (vanh. ) on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella, noin 20 kilometrin päässä Porista. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on  km2, josta  km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.

Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosi Ulvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta (Lattomeri) liitettiin Poriin. Nakkilan naapurikunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Ulvila. Entisiä naapurikuntia ovat Kiukainen, Kullaa ja Luvia.

Nakkilan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Otava 1979, Helsinki.

Historia Lammaisten kosket nousivat maankohoamisen seurauksena merestä 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. Nakkilan keskustan seutu oli kuivaa maata jo ajanlaskun alussa, jolloin joenranta-asutus kävi mahdolliseksi.Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, 1946

Nakkilan Kalomäeltä löydettiin harvinainen arkeologinen hautakokonaisuus, joka ajoittuu vanhemmalle roomalaiselle rautakaudelle (0–200 jaa.). Löydön tekivät metallinetsinharrastajat, jotka ilmoittivat asiasta museolle. Kaivauksissa paljastui muun muassa torvipäinen kaularengas, solki, puukko ja nuolenkärki. Esineet viittaavat laajoihin kauppayhteyksiin itäbalttien ja Keski-Euroopan suuntaan. Hautapaikalta löytyi myös palaneita luunpalasia, joiden radiohiiliajoitus voi antaa lisätietoa vainajasta ja esineiden liikkeistä.

Paikalla on pitkä historia erityisenä paikkana: vanhat kertomukset viittaavat Kalomäkeen pyhänä alueena, jonne on haudattu sotapäällikkö. Kalomäen nimi saattaa liittyä kuolemaan. Löytö on merkittävä, sillä se löytyi metsästä, ei pellolta — näin esineet ovat säilyneet paremmin. Alueella sijaitsevat myös kaksi muuta hautaröykkiötä, joita aiotaan tutkia tulevaisuudessa. Löydöt konservoidaan ja asetetaan näytteille Satakunnan museoon syksyllä.

Nykyisen Nakkilan vaiheilla Kokemäenjoen varrella asuttiin varmasti jo 1300-luvulla. Talon nimi Nakkla, josta kuntakin on nimensä saanut, esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla jo muodossa Nakkila eli ruotsiksi Nackeby. Nimen alkujuurta ei tiedetä varmuudella. Ruotsiin perustuva selitys nojaa nimiin Nacke tai Nackböle, joita esiintyy ruotsalaisilla alueilla. Jos nimen taustalla on suomalainen sana, voidaan käyttää selityksenä sanaa nakka, jolla on tekemistä sepäntöiden kanssa. Nakka tarkoitti vasaraa tai pulttia. 1400-luvuilla esiintyy Vehmaalla ja Paimiossa nimi Nakka, jossa Paimiossa sepäntöitä teki seppä Olli. Satakunnassa talon nimi kirjoitettiin myös muodossa Nakkala.Jaakkola, Jalmari: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926

Toinen maailmansota Jatkosodan alkuaikoina Järvikylä joutui oudon pommituksen kohteeksi, kun Neuvostoliiton pommikoneet toteuttivat täällä ainoan Satakunnan alueelle kohdistuneen ilmapommituksen. Pommituksen syyksi epäiltiin erehdystä.

Aluerakenne Kylät thumb|Nakkilaa ilmakuvassa. Kylän nimen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa, milloin kylästä tai talosta tunnetaan ensimmäisen asiakirjamerkintä.Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926

Arantila, Anola (1410, 1412), Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja (1354, 1412), Lammainen (1348, 1414), Leistilä (1441), Masia, Matomäki, Pakkala, Punapakka, Penttala, Pyssykangas, Ruhade, Ruskila, Soinila, Tattara (1441), Tervasmäki, Uotinmäki, Viikkala, Villilä (1451), Vuohimäki, Hohtari.

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Nakkilassa oli 5 521 asukasta, joista 4 080 asui taajamassa, 1 392 haja-asutusalueilla ja 49:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nakkilan taajama-aste on 74,6 %. Nakkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan. Nakkilan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Porin keskustaajamaa, joka ulottuu Nakkilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 4 080 asukasta. Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka Ystävyyskaupungit Boksitogorsk, Venäjä Hudiksvall, Ruotsi

Talous ja elinkeinot Teollisuus Nakkilan merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ovat Nakkila Worksin konepaja sekä Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos. Pienimuotoisempaa teollista toimintaa on edustanut puusepänteollisuus, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat olleet keinutuolit. Myös Suominen-yhtymän kuitukangastehdasSuominen.fi (ent. Suomisen nahkatehdasJ.W. Suominen Oy:n historiaa Museoviraston sivulla) on ollut merkittävä työllistäjä, mutta suuri osa tuotannosta on ajettu alas vuoden 2012 loppuun mennessä.

Palvelut ja koulutus Nakkilassa toimivia kouluja ovat Kirkonseudun koulu, Nakkilan yhteiskoulu ja lukio, ja Viikkalan koulu.

Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|oikea|280px|Porintie Nakkilan keskustassa. Nakkilan tärkein liikenneväylä on Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Myös Tampereen–Porin-rautatie kulkee Nakkilan kautta.

Nakkilan rautatieasema kuuluu vuonna 1895 liikenteelle avatun Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin ja se perustettiin Nakkilan kirkon tuntumaan, Kokemäenjokea seuranneen maantien ja Eurajoen maantien risteykseen. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan naapurinsa Harjavallan (myöhemmin Merstolan) aseman tavoin ja sitä laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen. Henkilöliikenne Nakkilan asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1999, jolloin myös valmistui uusi Nakkilan junakohtauspaikka kolme kilometriä asemalta Porin suuntaan.Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 127. Helsinki: Karttakeskus, 2010. .

Etäisyyksiä Nakkilasta Pori 18 km Helsinki 220 km Rauma 45 km Tampere 110 km Turku 135 km

Kulttuuri Murre Nakkilan alueella puhutun kielen perustana on Porin murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Nakkilan murre kuuluu Porin ryhmän alasatakuntalaiseen eteläpuoliskoon. Nakkilan murteelle tyypillistä on yleisgeminaation ja k:n heikon asteen edustus.

Nähtävyyksiä Nakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko, sekä Villilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä ”Suomen Hollywood”. Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvista Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius ja FC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myös nahkiaispitäjänä. Nakkilan kirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla ”siin Nakkila kirko vaiheil”. Nakkilan alueella on myös runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovat Kiukaisten kulttuurin alue Uotinmäessä, pronssikautiset Selkäkankaan hautaröykkiöt Viikkalassa sekä Rieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikka Kivialhossa. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Kotiseutumuseo Juustomeijerimuseo Pyssykankaan koulumuseo.

Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nakkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Nakkilan seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Nakkilassa toimii Nakkilan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nakkilan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu Kokemäenjoessa on Nakkilan alueella useita suosittuja kalastuspaikkoja, mm. Arantilankoski.Kalastussivusto Salomonkallio on Kivialhon kylässä sijaitseva talviurheilu- ja golfkeskus.Salomonkallio.fi Nakkilassa on monta aktiivista urheiluseuraa: Yleisurheiluun ja hiihtoon erikoistunut Nakkilan Virehttp://www.nakkilanvire.fi, salibandyseura NTK Nakkilahttp://www.ntknakkila.net sekä jalkapalloseura Nakkilan Nasta. Nakkilassa on myös liikuntakeskus nimeltään "Nakkilan liikuntakeskus"

Tunnettuja nakkilalaisia Tunnettuja Nakkilassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:

Veikko Ahtola, ammattiyhdistysjohtaja Pia Asikainen, toimittaja, dokumentaristi Reino Bragge, näyttelijä ja teatterinjohtaja Pasi Flodström, tangokuningas Simo Frangén, koomikko, käsikirjoittaja ja juontaja Edvard Hannula, tuomiorovasti, valtiopäivämies ja kansanedustaja Frans Hannula, saarnaaja Ape De Martinez (oik. Tapani Hämäläinen), rockmuusikko Kirsi Juhila, sosiaalityön professori K. R. Kares, kirkkoherra, kansanedustaja ja äärioikeistovaikuttaja Harri Kivelä, yleisurheilija Timo Koivusalo, elokuvaohjaaja ja viihdetaiteilija Johanna Kokko, näyttelijä Axel Kurck, sotapäällikkö Kimmo Kurittu, rockmuusikko Ilkka Kylävainio, teollisuusneuvos Jesse Laaksonen, jääkiekkoilija Seppo Lindroos, jääkiekkoerotuomari Pekka Mark, kemian tohtori ja rockmuusikko (taiteilijanimellä Mark Ruffneck) Kaisa Matomäki, matemaatikko Tauno Matomäki, vuorineuvos J. N. Mikkola, runoilija Eila Mikola, yleisurheilija Jari Myllykoski, kansanedustaja

Kaarle Nordlund, kaupunginjohtaja Matti Paavola, herännäisvaikuttaja Eino Paloheimo, kirjailija Markus Palttala, moottoriurheilija Antti Perheentupa‎, pappi ja lähetyssaarnaaja Häiriö Piirinen, muusikko Kyllikki Pohjala, kansanedustaja ja sosiaaliministeri Toivo Pohjala, painija, hevoskasvattaja ja Lapuan liikkeen aktiivi Leena Reikko, toimittaja Nina Rekola, Miss Suomi 1983 Pentti Rekola, yleisurheilija Eemeli Reponen, jalkapalloilija Aino Räsänen, kirjailija Milla Saari, maastohiihtäjä Allari Seppä, lääkäri Ilkka Suominen, poliitikko, kansanedustaja ja ministeri Kalevi Suominen, matemaatikko ja professori J. W. Suominen, tehtailija Leo Suominen, kauppaneuvos Juha Tamminen, valokuvaaja ja toimittaja Nestor Tanner, kirjailija Juho Henrik Uoti, pappi, anarkisti ja luontaishoitojen kehittäjä Pauliina Vilponen, lentopalloilija Anni Vuohijoki, painonnostaja ja voimanostaja

Katso myös Luettelo Nakkilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Nakkilan kunnan kotisivut Tilastokeskus – Nakkilan avainluvut

Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit