Toivo Pietari Johannes Kärki (3. joulukuuta 1915 Pirkkala – 30. huhtikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, muusikko, piano- ja harmonikkataiteilija, sovittaja ja Finnlevyn tuotantopäällikkö. Hän oli monen merkittävän sanoittajan läheinen työkumppani: Kerttu Mustosen, Lauri Jauhiaisen, Reino Helismaan, Juha Vainion ja Vexi Salmen.
Kärjen sävellyksiä levytettiin hänen eläessään noin 1400 kappaletta, moni niistä useana eri versiona. Hänen kuolemansa jälkeen on (vuoteen 2025 mennessä) levytetty noin 170 uutta kappaletta. Kärki teki musiikin noin 50 elokuvaan sekä lukuisiin revyihin, näytelmiin ja radiohupailuihin. Hän teki myös suuren määrän sovituksia muiden sävellyksiin. Hän koulutti useita tärkeimmistä iskelmäsanoittajista. Hän ”löysi” ja auttoi urallaan eteenpäin kymmenittäin laulajia, joista monet ovat edelleen aktiivisia.
Levytystiedoissa vuosina 1940–1944 Kärki on mainittu myös sanoittajana.Strömmer 2012, s. 180-184 Todellisuudessa sanoitukset olivat Kärjen serkun Auvo Kurvisen, jonka toivomuksesta ne merkittiin Kärjen tekemiksi. Asian paljastuttua 2000-luvulla tiedot on korjattu.Kärki 2015, s. 85
Vuonna 1987 Mitä missä milloin -vuosikirjan toimituksen kokoama raati valitsi Kärjen yhdeksi Suomen itsenäisyyden ajan 70 vaikuttajasta.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1988, s. 193. Helsinki: Otava, 1987. Vuonna 2004 Kärki oli mukana Suuret suomalaiset -äänestyksessä asiantuntijoiden kokoamalla ennakkolistalla, mutta karsiutui yleisöäänestyksen tuloksena syntyneeltä lopulliselta sadan kaikkien aikojen suurimman suomalaisen listalta.Suuret suomalaiset, s. 258. Helsinki: Otava, 2004. .
Lapsuus ja nuoruus
Toivo Kärki syntyi 3.12.1915 Pirkkalassa (nykyisen Nokian alueella). Hänen isänsä Frans Kärki (1884–1965) oli pappi ja myöhemmin kansanedustaja, syntyjään Vesilahdelta Kärki 2015, s. 22, ja äitinsä Ester o.s. Kurvinen (1883-1952), jonka isä oli ilomantsilainen lähetyssaarnaaja Pietari Kurvinen (jonka äidinäiti oli runonlaulaja ja kansanparantaja Mateli Kuivalatar) Kärki 2015, s. 24. Sisaruksia Toivolla oli kuusi: Usko (s. 1912), Lahja (s. 1913), Armo (s. 1914), Rauha (s. 1918), Voitto (s. 1921) ja Ilo (myöh. Ilmari, s. 1925).Kärki & Niiniluoto, 1982, s. 25–26 Lapsuutensa ja nuoruutensa Toivo vietti ensin Töysässä Kalervo Kärki: Toivo Kärjen töysäläiset juuret, Töysän Joulu 2004, vuodesta 1926 alkaen LaihiallaKärki 2015, s. 31, jossa hän myös tapasi tulevan vaimonsa, Kumaalankylästä kotoisin olevan Tuulikki Leikkaan Kärki 2015, s. 40. Toivo soitti pianoa jo pienestä pitäen ja opiskeli musiikkia sekä teoriassa että varsinkin käytännössä, muun muassa urkurina. Vuonna 1928 Tampereella hän kuuli Louis Armstrongia ja innostui peruuttamattomasti amerikkalaisesta jazzista. Kärki & Niiniluoto 1982, s. 37 Koulunsa hän kävi Tampereella ja kirjoitti Klassillisesta Lyseosta ylioppilaaksi vuonna 1933.
Uran alku thumb|left|Ramblers -orkesteri vuosina 1936-37. Vasemmalta Klaus Salmi, Eero Väre, Kaarlo Valkama, Toivo Kärki, Gösta Hagelberg, Hilding Bäckström. Vuoden 1933 syksyllä Kärki aloitti ammattimuusikon uransa pianistina tamperelaisessa ravintola Funkiksessa. Vuonna 1935 hän siirtyi Klaus Salmen johtamaan Ramblers-orkesteriin, joka toimi etupäässä Turussa. Hän vei morsiamensa Tuulikin vihille Laihialla kesäkuussa 1936, ja ensimmäinen lapsi Anna-Liisa syntyi Turussa marraskuussa 1937 Kärki 2015, s. 50.
1930-luvun kuluessa Kärjen sävellyksiä levytettiin kaikkiaan yhdeksän kappaletta; ensimmäisenä Kauno Raivion laulama ”Sit' en tietää voi” vuonna 1933. Se, kuten melkein kaikki seuraavatkin, oli vauhdikas foxtrot. Useimmat niistä sanoitti Veikko Virmajoki ja vielä tässä vaiheessa sovitukset teki vanhempi kollega Kaarlo Valkama, joka soitti Ramblersissa saksofonia. Kappaleista tunnetuimmaksi jäi Eugen Malmstenin laulama ”Muratin peittämä akkuna”. Muita laulajia 1930-luvulla olivat Arvi Hänninen, Georg Malmsten, A. Aimo ja Veli Lehto.Kärki 2015, s. 45,51
Vuonna 1938 Kärki astui varusmiespalvelukseen, jonka hän suoritti Kenttätykistörykmentti 1:ssä Hämeenlinnassa. Talvella 1939 hän kävi Reserviupseerikoulun Haminassa. Asepalveluksensa loppuvaiheessa keväällä 1939 Kärki osallistui englantilaisen Rhythm-lehden (Melody Makerin edeltäjä) kansainväliseen sävellyskilpailuun. Osallistujia oli yli 500, mutta Kärki voitti modernilla sävellyksellään ”Things happen that way” Gronow-Lindfors-Nyman 2004, s. 180 (joka levytettiin Reino Helismaan suomenkielisin sanoin vuonna 1958 nimellä ”Näin kai määrätty on”, laulajana Eila PellinenKärki 2015, s. 438, alkuperäisin englantilaisen Raymond Wayen sanoin vuonna 2003, laulajana Ewa KaarelaKärki 2015, s. 909). Waye voitti samassa yhteydessä järjestetyn sanoituskilpailun tekstillä ”Who put the kisses in love”, ja Kärjelle annettiin tehtäväksi säveltää teksti.Kärki 2015, s. 66 Syntynyt kappale sai levytyksen vasta vuonna 2025 Mia Leivon laulamana albumilla Sydämeni soi. Kilpailumenestyksestä rohkaistuneena Kärki suunnitteli Yhdysvaltoihin lähtöä. Sota teki kuitenkin aikeen tyhjäksi. Loppujen lopuksi Kärki ei koskaan myöhemminkään käynyt Yhdysvalloissa.Kärki 2015, s. 64–68
Heinä- ja elokuussa 1939 Käpylän työväentalossa Helsingissä tehtiin amerikansuomalaisen Bruno Laakon johdolla suuri määrä levytyksiä, joihin Kärki osallistui pianistina, hanuristina ja usean kappaleen sovittajana. Laulajina olivat Laakko, Olavi Virta, Matti Jurva, Arvi Tikkala ja Eugen Malmstén; omissa muistelmissaan yli 40 vuotta myöhemmin Kärki ei maininnut lainkaan Laakkoa ja laulajistakin vain Tikkalan. Tikkala ei kuitenkaan levyttänyt yhtään Kärjen kappaletta. Tekijänoikeussyistä Dallapé-orkesteri käytti näissä levytyksissä nimeä Lepakot. Levytettyjen kappaleiden joukossa oli myös yksi Kärjen sävellys, valssi ”Onnellinen hetki”, jonka oli sanoittanut Kerttu Mustonen. Levytysten lisäksi Kärki osallistui SF-paraati -elokuvan kuvauksiin loppukesällä ja alkusyksyllä 1939.Kärki 2015, s. 68–70.
Sotavuodet Talvisota ja välirauha
Talvisodassa Kärki toimi I/KTR11:n 1. patterin patteriupseerina Karjalankannaksella, Muolaassa Oinalan kylän tienoilla. Taistelutoiminta oli ankaraa ja jatkuvaa, joten hän joutui pitämään musiikin suhteen taukoa. Välirauhan tultua voimaan toinen lapsi Pekka syntyi huhtikuussa 1940, ja perhe asettui Helsinkiin.Kärki 2015, s. 80
Kärki aloitti pianistina ja sovittajana Erkki Ahon orkesterissa ja myös sävelsi ahkerasti. Joulukuussa 1940 Eero Väre ja Matti Jurva lauloivat Berliinissä Kristall-levylle 28 Kärjen säveltämää ja sovittamaa kappaletta, joista tunnetuimpia ovat hänen ensimmäinen tangonsa ”On elon retki näin” ja valssi ”Olit Karjala kaunein maa”, jossa menetetystä Karjalasta kerrotaan imperfektissä. Nämä molemmat, ja osan muistakin oli sanoittanut Kerttu Mustonen, jo vakiintunut iskelmärunoilija. Muita sanoittajia olivat Olavi Karu ja Auvo Kurvinen, Kärjen äidinpuoleinen serkku.Kärki 2015, s. 84-94
Jatkosota
Jatkosodassa kevyt patteristo 10, johon Kärki oli sijoitettuna, eteni Petroskoihin ja Karhumäkeen ja siirtyi sitten vuodenvaihteessa 1941–42 Syvärin eteläpuolelle Homorovitšin tienoille ja asettui sinne asemiin. Kärki toimi patteriupseerina ja myös patterin päällikkönä sekä tulenjohtajana. Hän ei ollut sota-aikana viihdytysjoukoissa, mutta soitti jonkin verran radiossa ja konserteissa. Yli kaksi vuotta kestäneen asemasotavaiheen aikana hän saattoi taisteluiden välillä paneutua musiikkiin ja sävelsi ja sovitti, korsussa ja sen edessä, ilman instrumenttia.
Toukokuussa 1942 Eero Väre lauloi Helsingissä Kristall-levylle 33 Kärjen kappaletta, joista mikään ei juuri menestynyt. Ainoa kohtalaisen tunnettu on valssi ”Aamu Aunuksessa”. Mukana oli myös mm. tango ”Viimeinen viesti” sekä eräät räväkkään, moderniin swing-tyyliin sovitetut foxtrotit kuten ”Retki Kauko-Karjalaan”. Monenkin kappaleen miljöönä oli silloin Suomen hallussa ollut Itä-Karjala, mutta minkäänlaista sotauhoa ei esiinny yhdessäkään Kärjen tuotteessa.Kärki 2015, s. 101-112
Vuonna 1942 levytettiin myös Columbia-merkille Kärjen sävellyksiä ja sovituksia. Laulajina olivat A. Aimo, Eugen Malmsten ja nuori Henry Theel. Sota-ajan vaikeuksien takia moni näistä levyistä jäi ilmestymättä, mutta äänitteenä ovat säilyneet mm. foxtrot ”Harmaa siipi” ja valssi ”Nimetön valssi”, jolla suorittaa debyyttinsä nuori sanoittaja Helena Eeva. Kärjen jäämistössä on lisäksi nuotit ja sanat suureen määrään vuosina 1943-1944 levyttämättä jääneitä kappaleita, jotka on 2000-luvulla kaikki esitetty ja melkein kaikki myös levytetty.Kärki 2015, s. 124-130, 150-154 Vuonna 1944 neljä aikanaan levyttämätöntä kappaletta sanoitti Hannu Valmari. Vasta 80 vuotta myöhemmin selvisi, että salanimen takana oli Eetu Hyvämäki.
Vuonna 1943 Kärki sävelsi useita kuorokappaleita huomattavien runoilijoiden kuten Aleksis Kiven, Heikki Asunnan ja Einari Vuorelan runoihin. Joitakin näistä on julkaistu paljon myöhemmin painettuina nuotteina ja levytettykin (ks. Luettelo Toivo Kärjen teoksista).
Syksyllä 1943 luutnantti Kärki osallistui Eetu Hyvämäen runon ”Kiistan poikien marssi” sävellyskilpailuun ja voitti neljä ensimmäistä palkintoa. Kaksi parasta ensiesitettiin vuonna 2025, I palkinnon voittaneen lauloivat Raahen Mieslaulajat Pauli Ylitalon johdolla Raahen kaupungin itsenäisyysjuhlassa, II palkinnon voittaneen lauloi nimellä ”Kiilan poikien marssi” Teuvo Viitasaari Jaakko Kärjen johdolla Lehtimäen Toivo Kärki 110 vuotta -konsertissa.
Maaliskuussa 1944 Olavi Virta lauloi levylle 10 Kärjen sävellystä ja sovitusta, jotka kaikki oli sanoittanut Kerttu Mustonen. Suurin osa niistä on temaattisesti selvästi kehittyneempiä kuin pari vuotta aikaisemmat, kuten foxtrot ”Lauluni ei sun luoksesi kanna”, valssi ”Sinikellojen häät”, tango ”Mikä mielesi muuttanut on” sekä tango ”Siks oon mä suruinen”, josta on tullut yksi Kärjen tunnetuimmista kappaleista.Kärki 2025, s. 138-147 Lisäksi Virta lauloi useita Kärjen sovituksia amerikkalaisista ikivihreistä kuten ”Stardust” ja ”Deep Purple”.Kärki & Niiniluoto 1982, s. 103 Vastaavaa Kärjen sovittamaa materiaalia levytti keväällä 1944 myös Harmony Sistersin Raija Valtonen, muun muassa ”Dinah” ja ”As time goes by”.CD-albumi Erkki Aho Rytmi Swing 1944-46, Artie Music AMCD 1003
Sodanjälkeinen aika
thumb|left|Toivo Kärki vuonna 1947. Kolmas lapsi Kalervo syntyi joulukuussa 1945. Perheen elättäminen musiikilla vaati Kärjeltä valtavaa panostusta. Ensimmäiset todelliset menestyskappaleet levytettiin 1945: ”Tule hiljaa”, ”Liljankukka”, ”Hiljaa soivat balalaikat”, ”Joka ainoa hetki”. Seuraavina vuosina ilmestyivät mm. ”Surullinen tango”, ”Jos muistelet mua”, ”Ei onnea suurempaa”, ”Harmaat silmät”, ”Naisten tango”, ”Joko uuvuit sä uneen”, ”Anna-Liisa”, ”Soidessa tangon ja loisteessa kuun” ja monia muita. Suurin osa oli nyt tangoja, joilla Kärki kehitti suomalaiskansallista tangotyyliä. Siihen hän otti aineksia paitsi alkuperäisestä rakkaudestaan jazzista (harmonioissa) myös slaavilaisesta romantiikasta. Rytmisesti nämä 40-luvun tangot olivat hienovaraisia, kaukana yksitoikkoisesta marssitangosta. Ne peilasivat kipeitä sodanjälkeisiä tuntoja. Laulajina olivat Henry Theel ja joissakin kappaleissa Eero Väre. Harmony Sisters lauloi levylle uuden version (myöhemmin toisenkin) tangosta ”On elon retki näin”. Sanoittajina olivat noihin aikoihin Kerttu Mustonen, Helena Eeva, Erkki Salmi sekä myös säveltäjäkollega Usko Kemppi.