Viipurin hiippakunta oli Ruotsin kirkon hiippakunta vuosina 1554–1723 ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta 1924–1945.
Ensimmäinen Viipurin hiippakunta pienoiskuva|Viipurin hiippakunnan vanha sinetti. Sinetin kyyhky-aiheitta käytettiin myöhemmin Mikkelin ja Tampereen hiippakuntien vaakunoissa viittauksena hiippakuntien historiallisesta yhteydestä. Kustaa Vaasa muodosti Turun hiippakunnan itäisistä osista Suomeen toisen hiippakunnan, ensimmäisen Viipurin hiippakunnan 1554. Se oli kuitenkin uudelleen yhdistettynä Turun hiippakuntaan vuosina 1578–1618, jolloin se jälleen erotettiin omaksi hiippakunnakseen.Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 9, palsta 1498 Suuren Pohjan sodan isonvihan aikana Viipurin hiippakunnan aluetta joutui Venäjän haltuun vuonna 1710, mistä syystä Viipurin hiippakunnan hallinto jaettiin väliaikaisiin Porvoon ja Mikkelin konsistoripiireihin. Turun hiippakunnan piispa Johannes Gezelius nuorempi sai 1712 hoidettavakseen myös Viipurin hiippakunnan. Alue joutui 1713 kokonaan venäläisten valtaan, jolloin Turun piispaan liittyvä järjestely menetti merkityksensä. Porvoon konsistoripiiri kuitenkin pyrki hoitamaan kirkollishallintoa myös venäläisen miehityksen aikana.
Hävittyään suuren Pohjan sodan joutui Ruotsi Uudenkaupungin rauhassa 1721 luovuttamaan alueita Kaakkois-Suomessa, muun muassa Viipurin, minkä vuoksi Viipurin hiippakunta siirrettiin 1723 Porvooseen, jolloin siitä tuli Porvoon hiippakunta. Luovutetun alueen asioita johtamaan perustettiin 1720 Viipurin konsistori.
Porvoon hiippakunnasta tuli 1923 Tampereen hiippakunta, ja Porvooseen perustettiin järjestyksessään toinen Porvoon hiippakunta, joka palvelee maan ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisen enemmistön omaavia kaksikielisiä seurakuntia.
Piispat Viipurissa toimineet piispat: Paavali Juusten 1554–1563 Canutus Johannis 1563–1564 Eerik Härkäpää 1568–1578 liitettynä Turun hiippakuntaan 1578–1618 Olavi Elimaeus 1618–1629 Nicolaus Carelius 1630–1632 Gabriel Melartopaeus 1633–1641 Petrus Bjugg 1642–1656 Nicolaus Nycopensis 1658–1664 Petrus Brommius 1664–1672 Abraham Thauvonius 1672–1679 Henrik Carstenius 1679–1681 Petrus Bång 1681–1696 Petrus Laurbecchius 1696–1705 David Lund 1705–11 ei piispaa isonvihan aikana 1711–1721
Porvoon piispat 1721–1923:
Johannes Gezelius nuorin 1721–1733 Daniel Juslenius 1734–1743 Johan Nylander 1745–1761 Gabriel Fortelius 1762–1789 Paul Krogius 1789–1792 Zacharias Cygnaeus 1792–1809 Magnus Jacob Alopaeus 1809–1818 Zacharias Cygnaeus nuorempi 1819–1820 Johan Molander 1821–1837 Carl Gustaf Ottelin 1838–1864 Frans Ludvig Schauman 1865–1878 Anders Johan Hornborg 1878–1883 Johan Viktor Johnsson 1884 Carl Henrik Alopaeus 1885–1892 Herman Råbergh 1892–1920 Jaakko Gummerus 1920-1923
Toinen Viipurin hiippakunta Toinen hiippakunta perustettiin Savonlinnan hiippakunnaksi Savonlinnaan ja piispanistuin siirrettiin vuonna 1925 Viipuriin. Hiippakuntaan kuuluivat Viipurin ja Mikkelin läänit sekä Kuopion läänistä Karjalan osa. Vuonna 1944 Viipuri luovutettiin Neuvostoliitolle. Seuraavana vuonna perustettiin Mikkelin hiippakunta, ja piispanistuin siirrettiin virallisesti Viipurista Mikkeliin.
Hiippakunnan piispat olivat
Erkki Kaila (1924–1935) Yrjö Loimaranta (1935–1942) Ilmari Salomies (1942–1951)
Lähteet
Aiheesta muualla Viipurin piispantalo, Suomen Kuvalehti, 05.09.1925, nro 36, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* Luokka:Uskonto Viipurissa Luokka:Viipurin historia Luokka:Luettelot piispoista