thumb|Sanomalehti Kalevan toimitusta vuonna 1957. thumb|Journalisteja 1940-luvulla Radio Canadan uutishuoneessa. Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Sen kohteena ovat paitsi erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeät, ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat ja ihmiset, myös muun muassa kulttuuriaiheet. Sana journalismi tulee ranskan sanasta jour, joka merkitsee päivää.Manu Haapalainen, Kulttuurijournalismi tarvitsee vapautta, ei välttämättä rahaa..., Journalisti.fi, viitattu 28.2.2024 Journalismia harjoittavat journalistit eli toimittajat.
Julkaisukanavat Journalismia julkaistaan sanomalehdissä, televisiossa, radiossa, internetissä ja kirjoissa. Journalismi itsessään on julkaisumuodosta riippumatonta, mutta nykyisin tehdään usein jako printtijournalismin ja verkkojournalismin välillä. Verkkomedia miellettiin aluksi sanomalehtien sähköiseksi versioksi, mutta siitä on kehittynyt ympäristönä pikemminkin radion, television ja printtimedian fuusio, joka perustuu tekstiin enemmän kuin televisiojournalismi mutta vähemmän kuin printtijournalismi. Verkkojournalismille on muodostunut omat viestinnälliset ja sosiaaliset käytännöt.
Journalismilla on useita alalajeja, kuten kuvajournalismi, tutkiva journalismi, tiedejournalismi, talousjournalismi, viihdejournalismi ja kulttuurijournalismi.
Journalismin rooli yhteiskunnassa ja lehdistönvapaus Montesquieun 1700-luvulla kehittämän vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on pidettävä erossa toisistaan ja näiden pitää vahtia toisiaan. Lehdistöstä alettiin puhua neljäntenä valtiomahtina, joka valvoi kaikkia kolmea ja kirjoitti niiden väärinkäytöksistä.
Lehdistönvapautta pidetään demokraattisissa yhteiskunnissa perusoikeutena. Toimittajat myös pitävät itseään lehdistönvapauden puolustajina. Toimittajat ilman rajoja -järjestö listaa vuosittain eri maiden lehdistönvapausasteen (World Press Freedom Index).
Suomessa joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoinen itsesääntelyelin Julkisen sanan neuvosto on julkaissut Journalistin ohjeet ja valvoo niiden noudattamista.
Katso myös Hyvä lehtimiestapa
Lähteet
Kirjallisuutta
Marjut Helminen [toim.]: Journalismi: sananvapaus ja etiikka (Suomen Journalistiliitto, 1993) Taisto Hujanen & Heikki Luostarinen (toim.): Avauksia journalismikritiikkiin Tampereen yliopisto, 1990: 2. p. 1991) Päivi Kuusisto ja Esa Sirkkunen: Journalismi uuden kynnyksellä (Tampereen yliopisto, 1999)
Mari Maasilta [toim.]: Journalismin muutoskaruselli (Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, journalismin tutkimusyksikkö, 1999)
Aiheesta muualla
Suomen Journalistiliitto. Julkisen sanan neuvosto. Jyrki Jyrkiäinen, Journalistit muuttuvassa mediassa -tutkimusTampereen yliopisto, 2008 Kivikuru, Ullamaija: Media voi hyvin mutta journalismi puristui kuoliaaksi... niin & näin 4/2000, 25–29.
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit