Stryper on yhdysvaltalainen kristillinen metalliyhtye, joka perustettiin Orangen piirikunnassa Kaliforniassa vuonna 1983. Yhtyettä pidetään uranuurtajana kristillisen rockmusiikin suosion nousulle, ja sen menestyksekkäintä albumia To Hell with the Devil kristillisen metallimusiikin merkittävimpänä albumina. Stryperia pidetään myös yhtenä merkittävimmistä glam metal -suuntauksen edustajista ja To Hell with the Devilia yhtenä glam metalin merkkiteoksena.
Yhtye saavutti 1980-luvun lopulla valtaisan suosion ja levymyynti toi sille yhden platinalevyn sekä kaksi kultalevyä mutta hajosi 1990-luvun alkupuolella. Stryper palasi kuitenkin yhteen 2000-luvun alkupuolella ja on ollut aktiivinen siitä lähtien. Lähteestä riippuen Stryper on myynyt maailmanlaajuisesti noin 11 miljoonaa levyä.
Yhtyeeseen klassiseen, alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluu veljekset Michael Sweet (laulu ja kitara) ja Robert Sweet (rummut) sekä kitaristi Oz Fox ja basisti Timothy Gaines.
Nimi Stryper tulee sanoista Salvation Through Redemption Yielding Peace, Encouragement and Righteousness ().
Historia Perustaminen ja valtavirran menestys Alkuvaiheet Helluntailaissaarnaaja Jimmy Swaggart saattoi Sweetin veljekset henkilökohtaisen uskon tielle vuonna 1975. Veljekset saivat musiikillista innostusta Van Halenilta mutta he eivät pitäneet yhtyeen sanomasta, joten Sweetit päättivät perustaa yhtyeen, joka toisi esille heidän aatteitaan. Ennen vuotta 1983 yhtye käytti nimeä Roxx Regime, ja sen kokoonpano koostui laulaja-kitaristi Michael Sweetista, rumpali Robert Sweetista sekä soolokitaristi Oz Foxista. Yhtyeen riveissä oli myös soolokitaristi Scott Lane. Lane kuitenkin jätettiin osattomaksi levytyssopimuksesta. Yhtye nimesi itsensä "Stryperiksi" sen jälkeen, kun basisti Timothy Gaines liittyi mukaan. Stryper oli 1980-luvun kristillisistä metalliryhmistä suurin, ja ensimmäinen, joka julkisesti sanoi olevansa "kristillinen metalliyhtye". White Lion ja Skid Row esiintyivät aikoinaan Stryperin kanssa, ja kuuluisana tapauksena vuonna 1982 Kaliforniassa Metallica lämmitteli Stryperia.
The Yellow and Black Attack – alkukiito
Stryperin ensimmäinen julkaisu oli The Yellow and Black Attack EP, joka ilmestyi vuonna 1984. Levyä painettiin vain 20 000 kappaletta, koska levy-yhtiö Enigma Records oli skeptinen kristillisen metallin menestymismahdollisuuksista. Julkaisua tukevalla kiertueella yhtye soitti muun muassa Bon Jovin ja Ratt:n kanssa, mikä sai osan kristityistä epäilemään yhtyeen vakaumusta. Yhtyeen noustua parrasvaloihin Yellow and Black Attack -levy julkaistiin vuonna 1986 uudestaan kahta kappaletta pidempänä. Tosin toinen uusista kappaleista, "Reason for the Season", oli julkaistu jo aiemmin yhdessä joululaulusta "Winter Wonderland" tehdyn metalliversion kanssa. Uuden julkaisun yhteydessä levyltä julkaistiin myös single ja musiikkivideo "You Know What to Do".
Soldiers Under Command – läpimurto
Soldiers Under Command julkaistiin 15. toukokuuta 1985 ja oli Stryperin ensimmäinen täyspitkä levy, joka myös nosti yhtyeen ensimmäisen kerran julkiseen tietoisuuteen. Se oli ensimmäinen kristillinen metallilevy, joka myi kultaa, yhteensä levyä myytiin yli puolimiljoonaa kappaletta. Single ja musiikkivideo julkaistiin levyn nimikappaleesta, josta on muotoutunut yksi Stryper-ihailijoiden kestosuosikeista.
To Hell with the Devil – supermenestys
To Hell with the Devil on Stryperin ja koko kristillisen metallin menestynein levy. 24. lokakuuta 1986 julkaistu albumi meni ilmestyessään Billboardin albumilistalle kolmeksi kuukaudeksi ja myi yli kaksi miljoonaa kappaletta. Albumi nousi suursuosioon niin kristillisissä kuin maallisissakin piireissä, ja siitä osoituksena levy nimettiin Grammy-ehdokkaaksi. To Hell with the Devil on ensimmäinen kristillinen rock- tai pop-albumi, joka on saanut platina-arvon.Powell, Mark Allan (2002). Encyclopedia of Contemporary Christian Music, First printing, Peabody, Massachusetts: Hendrickson Publishers, 891–895. . Levyltä julkaistiin neljä musiikkivideota, joista 1980-luvun suosittuihin voimaballadeihin lukeutunut "Honestly" sekä rokkaavampi "Calling on you" nousivat molemmat ajallaan MTV:n toivotuimmiksi videoiksi. "Honestly" on Stryperin tunnetuin kappale, ja se meni sijalle 32 Top 40 -listalla.George-Warren, Holly, ed; Jon Pareles, Patricia Romanowski Bashe (1995). "Stryper", The New Rolling Stone Encyclopedia of Rock & Roll, Second Edition, New York City: Fireside, 962–963. . Levyn kolmas single-julkaisu "Free" oli kahta edellistä raskaampi kappale, mutta pyöri silti aktiivisesti Music Televisionilla. Stryper oli ensimmäinen kristillinen yhtye joka sai soittoaikaa MTV:llä.Erickson, Sturdevant (2006). Stryper: Loud n' Clear, unabridged audio, Maryland: Classic CD Books. . Levyn julkaisua seurasi laaja maailmankiertue, joka ulottui viiteen maanosaan.
Basisti Tim Gaines ei soittanut tämän levyn äänityksissä, ja lyhyen aikaa ennen albumin äänityksiä hänen tilalleen tuli toinen basisti Matt Hurich. Hurich ei kuitenkaan ollut yhtyeessä kuukautta pitempään, vaikka hänet varustettiin keltamustaraidallisella bassokitaralla ja kilpa-ajoasulla. Se kuitenkin annettiin myöhemmin Tim Gainesille, joka ei kuitenkaan pitänyt asua koska se oli liian pieni. Brad Cobb soitti bassoa tällä albumilla. Kuitenkin kun albumia varten otettiin edustusvalokuvat Gaines päätti palata yhtyeeseen osallistuakseen menestyksekkäälle maailmankiertueelle. Vuonna 1987 Stryper oli pääesiintyjä Alankomaitten Dynamo Open Air Festival -tapahtumassa. Yhtyeestä ehdittiin kuitenkin ottaa yksi edustuskuva Matt Hurichin kanssa.
Ennen Stryperiä Hurich oli yhtyeessä Leatherwolf. Vuonna 1989 hän soitti yhtyeessä Divine Right, jossa soitti myös Petra-yhtyeen Kevin Brandow laulaja-kitaristina.
In God We Trust – menestyksen jälkimainingit
Stryperin neljäs julkaisu In God We Trust (1988) ei ollut yhtä menestyksekäs kuin edeltäjänsä, mutta myi silti itselleen kultalevyn statuksen. Monien ihailijoiden mielestä levy oli liian pitkälle tuotettu ja kaupallinen pop-levy, eikä siinä enää ollut To Hell with the Devilin tai Soldiers Under Commandin kaltaista heavya otetta. Lisäksi yhtyeen mainekuva läheni entisestään aikakauden glam metal -tyyliä. Nämä tekijät toivat albumille alhaisempia myyntilukuja, ja albumi oli vain 5 viikkoa billboardin albumilistalla.Larkin, Colin, ed. [1992, 1995] (1998). "Stryper", The Encyclopedia of Popular Music, Third edition, New York City: Muze, 5203. . Edellisen albumin tapaan Tim Gaines ei soittanut In God We Trustin äänityksissä, ja Brad Cobb soitti jälleen bassokitarat. Kuitenkin Tim Gaines liittyi yhtyeeseen uudelleen albumia seurannutta toista laajaa maailmankiertuetta varten. Levyn ensimmäinen sinkkujulkaisu "Always There for You" sai kohtuullisesti huomiota MTV:llä ja radiossa. Levyltä on tehty myös toinen video kappaleelle "I Believe In You", joka oli menestyneen "Honestly"-kappaleen tapaan balladi. In God We Trust sai kaksi Gospel Music Associationin Dove-palkintoa luokissa "Hard Music Album" ja "Hard Music Song" nimikappaleestaan.
Suosion lasku Against the Law – muutosten tuulet
Against the Law (1990) -levyä varten Stryper teki monia radikaaleja muutoksia sekä musiikillisesti että visuaalisesti. Yhtye hylkäsi mustakeltaiset mehiläisasut ja vaihtoi ne normaaleihin nahka-asuihin. Liian popahtavaksi syytetyn In God We Trust -levyn jälkeen yhtye teki rockaavamman levyn, joka keskittyi sanoituksissaan enemmän ihmissuhteisiin kuin Jumala-suhteeseen. Sanoituksissa ei enää mainittu sanoja "Jumala". Stryperin musiikillinen tyyli oli raskaampi ja lähempänä perinteistä heavy metalia. Rumpali Robert Sweetin mukaan mainekuvan ja tyylin muutoksella vastattiin kritiikkiin, jota edellinen albumi oli saanut: yhtye yritti jättää glam metal -mainekuvansa. Vaikka sekä monet kriitikot että yhtyeen jäsenet itse pitivät levyä musiikillisesti erinomaisena, levy myi selvästi huonommin kuin yhtyeen aikaisemmat julkaisut. Syynä tähän saattoi olla yhtyeen tyylissä tapahtuneet muutokset, erityisesti vähemmän julistavien sanoitusten osalta. Monia ihmisiä häiritsi myös se, että yhtye oli jättänyt logostaan pois Jesaja 53:5 -tekstin, joka oli ollut yhtyeen kaikkien aikaisempien levyjen kansissa. Alettiin huhuta, ettei Stryper enää seisonut vanhan kristillisen sanomansa takana, vaikka yhtyeen jäsenet pyrkivät vakuuttamaan, että muutoksissa oli kyse ainoastaan rock and rollista. Against the Law -levyltä julkaistiin musiikkivideot kappaleisiin "Lady", "Two Time Woman" ja "Shining Star", joka oli metallicover Earth, Wind & Fire’n kappaleesta.
Can’t Stop the Rock – viimeinen pyristys
Stryperin ensimmäinen kokoelmalevy Can't Stop the Rock julkaistiin vuonna 1991 uudella levy-yhtiöllä, Hollywood Recordsilla. Levyllä oli vanhojen kappaleiden lisäksi kaksi uutta kappaletta, joista "Believe" kertoi käynnissä olevasta Persianlahden sodasta ja "Can’t Stop the Rock" siitä, että rokkaaminen jatkuisi, vaikka todellisuudessa yhtye oli jo hajoamispisteessä.
Yhtye jatkoi kiertuetta helmikuuhun 1992 saakka, kunnes laulaja Michael Sweet jätti yhtyeen ja ilmoitti siirtyvänsä soolouralle. Tällöin Vixenin ja White Lionin kanssa kaavailtu kiertue peruuntui. Kitaristi Oz Fox siirtyi laulajaksi ja yhtyeen kolme muuta jäsentä jatkoivat yhtyeen taivalta vielä yhden kiertueen verran. Tänä aikana yhtye kiersi kristillisen metalliyhtye Briden kanssa, ja sen laulaja Dalo Thompson lauloi myös Stryperissä. Eräässä konsertissa Robert Sweet ilmoitti yllättäen, että Briden keulahahmo Dale Thompsonista tulisi Stryperin uusi laulaja. Thompson kuitenkin kiisti tämän myöhemmin. Palattuaan Yhdysvaltoihin jäljellä olevat jäsenet päättivät jatkaa omillaan. Lopullisesti Stryper hajosi vuonna 1993.
Oz Fox ja Tim Gaines perustivat oman yhtyeensä Sindizzyn ja julkaisivat albumin He's Not Dead vuonna 1998. 1990-luvulla Michael Sweet julkaisi 4 sooloalbumia, jotka menestyivät hyvin kristillisillä markkinoilla. Rumpali Robert Sweet soitti useissa yhtyeissä, mukaan lukien Blissedissa, joka julkaisi albumin vuonna 2002. Muita yhtyeitä oli King James, dbeality, Final Axe ja The Seventh Power.
Paluu Stryperin entiset jäsenet palasivat yhteen ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Michael Sweet ja Sindizzy pyydettiin soittamaan kesän rockfestivaaleilla Puerto Ricossa. Viimeisenä suosionosoituskappaleena Sweet liittyi Oz Foxin ja Tim Gainesin kanssa lavalle ja soittivat useita Stryperin kappaleita. Myöhemmin vuonna 2000 pidettiin ensimmäinen "Stryper Expo" New Jerseyssä. Ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen Stryperin täysi kokoonpano esiintyi lavalla. Samana vuonna järjestettiin konsertti Costa Ricassa, jossa kaikki neljä jäsentä soittivat yhdessä. Toinen "Stryper Expo" järjestettiin Los Angelesissa vuonna 2001.
Seven – paluukiertue
Vuonna 2003 Hollywood Records pyysi Stryperiä levyttämään kaksi uutta kappaletta kokoelmalevylle, joka julkaistaisiin Stryperin 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Michael Sweet kirjoitti kappaleet "For You" ja "Something", ja yhtye meni yhdessä studioon ensimmäisen kerran 13 vuoteen. 7: the Best of Stryper albumin julkaisun innoittamana yhtye päätti järjestää kiertueen Yhdysvalloissa. Kiertueelta julkaistiin vuonna 2004 myös livetaltiointi 7 Weeks: Live in America, 2003. 36 konsertin kiertue päättyi San Juaniin, Puerto Ricoon, jossa kuvattiin Stryperin ensimmäinen DVD tuhansien villiintyneiden ihailijoiden edessä. Kyseinen konsertti jäi basisti Timothy Gainesin viimeiseksi, kun hän päätti yhteisymmärryksessä muiden jäsenten kanssa erota yhtyeestä ja siirtyä kevyemmän musiikin pariin.
Reborn – uusi aikakausi
Basisti Tim Gainesin tilalle Stryperiin tuli Tracy Ferrie, joka oli aikaisemmin soittanut muun muassa kristillisten artistien Whitecrossin ja Rebecca st. Jamesin sekä Michael Sweetin sooloyhtyeen mukana. Ferrie teki ensiesiintymisensä yhtyeessä Disneylandin Night of Joyssa, Orlandossa 2004.