Joutsenon Kullervo eli Kultsu on Joutsenosta kotoisin oleva suomalainen jalkapalloseura. Se on Palloliiton Kaakkois-Suomen piirin jäsen ja toimii nykyisin junioriseurana.

Yleisseura Joutsenon Kullervon (JoKu) palloilujaosto perustettiin vuonna 1941. Vuodesta 1993 alkaen seura on käyttänyt jalkapallossa vanhaa lempinimeä Kultsu. 1990-luvulla Kultsu pelasi yhdeksän kautta (1990–1996, 1998–1999) Ykkösessä ja ylsi kolmesti yhden sijan päähän liigakarsinnoista. Seura lopetti edustusjoukkuetoimintansa pudottuaan Kakkoseen kaudella 1999 ja jatkoi ainoastaan junioriseurana. Samaan aikaan Kolmoseen nousseesta FC Panttereista tuli tuolloin korkeimmalla sarjatasolla pelannut joutsenolaisseura. Kaudeksi 2006 tehtiin paluu perinteikkäämmän Kultsu-nimen alle, kun Pantterit vaihtoi nimekseen Kultsu FC. Kultsu FC on sittemmin pelannut parhaimmillaan Kakkosessa.

Kultsu käyttää peliasussaan Karjalan värejä punaista ja mustaa. Seuran kotikenttä on Joutsenon urheilukeskuksen keskuskenttä.

Historia

1900-luvun alku

Jalkapalloa pelattiin 1920- ja 1930-luvuilla silloisessa Joutsenon maalaiskunnassa koulujen väli- ja voimistelutunneilla sekä nuorten parissa iltaisin. Myös suojeluskunta pelasi muutamia ystävyysotteluita.Hirvonen 2006, 16–17.Hietala & Vuori 1989, 30–31. Lähimmässä kaupungissa Lappeenrannassa jalkapalloa pelattiin tiettävästi jo vuonna 1906. Vuonna 1910 kelloseppä Wiljo Pamula perusti lyhytikäisen Lappeenrannan Jalkapalloseuran, jonka lisäksi lajia Lappeenrannassa harrastivat ainakin vapaaehtoisen palokunnan Riento ja työväenyhdistyksen Vesa. Näiden seurojen sekä Taavetin Jyryn kesken pelattiin kaupungin ensimmäinen jalkapalloturnaus 11. syyskuuta 1910. Riennon urheilutoiminnan loputtua vuonna 1913 sen jalkapalloilijat siirtyivät Lappeenrannan Luistinseuraan, joka osallistui tulevina vuosina SM-kilpailuunkin.Hirvonen 2006, 4–5.

Joutsenossa vakavampi jalkapalloharrastus sai alkunsa Konnunsuolta, jossa sijainneen Konnunsuon vankilan yhteyteen rakennettiin juoksuradat ja yksi Viipurin läänin harvoista nurmikentistä vuonna 1934. Vankilanjohtaja Erkki Vuoren johdolla Konnunsuolla pelattiin jalkapalloa suojeluskuntalaisten, vankilan henkilökunnan ja vankien kesken. Lisää jalkapalloilijoita löytyi Nuijamaan Konnun kansakoululla toimineen rajavartioaseman rajamiehistä.

1940-luku

Yleisseura Joutsenon Kullervo perustettiin vuonna 1914, ja jalkapallotoimintansa se aloitti virallisesti välirauhan aikana 27. helmikuuta 1941. Tuolloin seuran vuosikokouksessa perustettiin palloilujaosto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Toivo Laivo ja jäseniksi Toivo Eiskonen, Esko Hietala ja Seppo Seppänen. Myöhemmin keväällä seura liittyi Palloliiton Viipurin piiriin.Hietala & Vuori 1989, 39 Puheenjohtaja Laivo oli kotoisin Raumalta, jossa hän oli saanut omat jalkapallo-oppinsa osallistumalla kaupungin satamaan saapuneita laivajoukkueita vastaan pelattuihin otteluihin. Myöhemmin hän edusti Pallo-Iiroja Suomensarjassa. Joutsenoon hän saapui vuonna 1938 saatuaan opettajanviran Kähärilän koululta. Puheenjohtajan tehtävän lisäksi Laivo myös pelasi Kullervon ensimmäisissä joukkueissa ja oli suurelta osin vastuussa valmentamisesta.Hietala & Vuori 1989, 43–44.

Kullervo aloitti valmistautumisen otteluihin keväällä 1941 heti lumien sulettua, mutta pelit piirin II luokassa katkesivat jo kahden ottelun jälkeen jatkosodan alettua. Miesten peleihin tuli neljän vuoden tauko, mutta jalkapalloinnostus jatkui nuorempien poikien keskuudessa. Alkuvuosina jalkapallotoiminta keskittyi edelleen Konnunsuon alueelle, josta monet pelaajista olivat kotoisin.Hietala & Vuori 1989, 40–42. Viipurin menetyksen myötä piiri muutti Lappeenrantaan ja vaihtoi nimensä Saimaan piiriksi vuonna 1945. Samalla piiriin liittyi Savonlinna,Hakuli 1974, 45. ja Mikkeli seurasi vuonna 1952.Hakuli 1974, 51.

Piirinmestaruusottelut jatkuivat keväällä 1945, ja edustusjoukkueen lisäksi Kullervo sai kokoon myös A-juniorijoukkueen. Kullervo voitti piirin II luokan mestaruuden. Vuonna 1946 joukkue sijoittui piirin I luokassa toiseksi Lappeenrannan Urheilu-Miesten (LUM) jälkeen ja oli ainoa mestarille pistemenetyksen aiheuttanut joukkue.Hakuli 1974, 46. Piirisarjamenestyksen myötä Kullervo pääsi Maakuntasarjaan eli tuolloin Palloliiton kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle, jossa se pelasi kaudet 1946–1947 ja 1947–1948 vaatimattomin tuloksin. Joukkue herätti ottelumatkoillaan kuitenkin runsaasti huomiota, sillä tuohon aikaan lähes kaikki liiton sarjoissa pelanneet joukkueet olivat kotoisin suuremmista kaupungeista, eikä Joutsenon kaltaisista maalaiskunnista.

Vuonna 1946 joutsenolaiset jalkapalloilijat tekivät kummikuntavierailun Ruotsiin, jossa Kullervon ja Työväen Urheiluliiton seuran Joutsenon Katajan pelaajista koostunut kuntajoukkue pelasi kaksi ottelua paikallisia joukkueita Sundborns GoIF:ää ja Stora Skedvi IK:ta vastaan. Tuloksena oli 5–2- ja 3–1-tappiot. Sundborn teki vastavierailun vuotta myöhemmin, ja Joutsenon keskuskentällä pelattu ottelu keräsi noin 1 300 katsojaa joukkueiden pelatessa tasan 1–1.

Palloliitto ja Työväen Urheiluliitto aloittivat yhteisen sarjatoiminnan pääsarjojen osalta vuonna 1948, mistä seurasi muutoksia sarjojen joukkuemääriin. Palloliiton Saimaan piirin joukkueet pelasivat korkeimmillaan Maakuntasarjassa, johon kaudeksi 1948 alueelta pääsivät vain Ylä-Vuoksen Palloseura, Simpeleen Urheilijat ja Savonlinnan Pallokerho. Kullervo, LUM, Lauritsalan Kisa ja Savonlinnan Palloilijat pudotettiin liiton sarjojen ulkopuolelle.Hietala & Vuori 1989, 42–43.Hakuli 1974, 47. Vuosina 1948–1949 Kullervo karsi seuraavien kausien Maakuntasarjaan. Vuonna 1948 tuli tappio ensimmäisellä kierroksella LUM:lle.Suomen Palloliitto 1948, 33. Vuonna 1949 se voitti ensimmäisellä kierroksella Mikkelin Mikot, mutta hävisi toisella ja ratkaisevalla kierroksella Kuusankosken Vedolle.Suomen Palloliitto 1949, 27.

1950-luku

1940- ja 1950-lukujen vaihteessa Kullervon joukkueen kokoaminen tuotti ongelmia pelaajien muutettua pois tai lähdettyä asepalvelukseen, ja liikkuminen Konnunsuon ja kirkonkylän välillä oli hankalaa. 1950-luvun alussa pelaamista yritettiin Konnunsuon Nuorisoseuran alaisuudessa, joka voitti piirin II luokan mestaruuden vuonna 1952,Hakuli 1974, 110–111. mutta toiminta tyrehtyi pelaajapulaan kahden kauden jälkeen.Hietala & Vuori 1989, 44.

Kullervon jalkapalloilijat viettivät hiljaiseloa vuosikymmenen puoliväliin asti nuorempien ikäluokkien kasvaessa. Samoihin aikoihin palloilujaoston puheenjohtajaksi tuli Tuomo Silvennoinen. Vuosikymmenen loppupuolella toiminta piristyi jälleen muun muassa Matti Jauhon ansiosta, joka kyyditsi autollaan pelaajia harjoituksiin kunnan eri kolkista. Kullervo sai edustusjoukkueen lisäksi kokoon reservijoukkueen, joka pelasi piirin II luokassa, ja juniorijoukkueet jokaiseen ikäluokkaan. C-juniorit saavuttivat piirinmestaruuden vuonna 1957. Vuosikymmen päättyi myös edustusjoukkueen osalta positiivisesti, kun joukkue nousi kaudeksi 1959 Aluesarjaan,Suomen Palloliitto 1959, 123. jonka Palloliitto oli perustanut Maakuntasarjan alapuolelle vuonna 1956.Hakuli 1974, 56.

1960-luku

Kullervo voitti Aluesarjan lohkonsa kaudella 1960 ja nousi Maakuntasarjaan, jossa vierailu jäi vain kauden 1961 mittaiseksi.Hietala & Vuori 1989, 45.Hakuli 1974, 63–64. Nousukauden 1960 menestystä täydensi reservijoukkueen piirin II luokan mestaruus ja D-junioreiden piirinmestaruus. Junioreissa menestys oli hyvää seuraavinakin vuosina, sillä D-juniorit saavuttivat piirinmestaruuden jälleen vuonna 1962 ja A- ja B-juniorit vuotta myöhemmin. Edustusjoukkue jatkoi pelaamista Aluesarjassa vaatimattomalla menestyksellä, eikä edes seuran 50-vuotisjuhlavuosi 1964 innostanut. Juhlaottelussa joukkue kärsi rökäletappion Lappeenrannan Pallolle (LaPa).Hietala & Vuori 1989, 67.

Vuosikymmenen puolivälissä Joutsenoon muutti palloilumiehenä tunnettu Olavi Airikka, joka otti Kullervon edustusjoukkueen valmennettavakseen. Palloilujaoston puheenjohtajaksi nimitettiin Jorma Räisänen, joka toimi tehtävässä seuraavat kymmenen vuotta. Airikan valmennuksessa joukkue ylsi Maakuntasarjan karsintoihin, jossa paikallisvastustaja Kataja oli parempi. Kataja olikin 1960-luvulla ainakin miesten edustusjoukkueita vertailtaessa Joutsenon johtava jalkapalloseura, sillä se pelasi useita kausia Maakuntasarjassa Kullervon ollessa samaan aikaan Aluesarjassa.Hakuli 1974, 67–68, 70–71, 76–77 ja 79. Kullervon toimintaa piristi 1940- ja 1950-lukujen pelaajien muodostama ikämiesjoukkue, joka saavutti piirinmestaruuden vuosina 1966 ja 1967.

1970-luku

Palloliitto uusi sarjajärjestelmää 1970-luvun alussa, jolloin Mestaruussarjan alapuolelle tulivat käyttöön nimitykset I, II, III ja IV divisioona. Kullervo pelasi nyt IV divisioonassa. Kaudeksi 1972 joukkue nousi III divisioonaan, jossa se onnistui säilyttämään paikkansa karsintojen kautta.Hietala & Vuori 1989, 46–47. Kataja sen sijaan putosi, eikä enää palannut Kullervon tasolle.Hakuli 1974, 79. Jo ennen kauden 1972 alkua Kullervo asetti tavoitteeksi uuden sarjanousun kolmen vuoden päästä. Tätä silmällä pitäen joukkuetta alettiin nuorentaa, ja muutos oli lähes täydellinen kauteen 1974 mennessä. Samaan aikaan valmentajaksi nousi Airikan opissa ollut Tenho Pentikäinen. Nuori joukkue voitti kaikki kotiottelunsa ja sijoittui yllättäen sarjan toiseksi. Joukkue otti osaa myös vuonna 1955 perustettuun Suomen cupiin, jonka karsintakierroksilla se pudotti Lauritsalan Työväen Palloilijat (LauTP), LaPan ja Saimaan Pallon. Seuraavaksi putosi II divisioonan Kotkan Työväen Palloilijat (KTP) maalein 3–2, mutta sitten Mestaruussarjassa pelannut Mikkelin Pallo-Kissat rökitti joutsenolaiset 8–0.

Vuonna 1976 Pentikäinen sai parikseen seuran ensimmäiseksi ”oikeaksi” valmentajaksi kutsutun Aarne Olkkolan, joka oli aikaisemmin valmentanut muun muassa lahtelaista Kuusysiä. Nousu II divisioonaan jäi kahden pisteen päähän.Hietala & Vuori 1989, 87. Nousu tapahtui lopulta kaudella 1977, kiitos ympärivuotisen harjoittelun, ammattimaisen valmennuksen ja hurjasti kannustaneen yleisön. Seuran nimi oli kannattajien suussa muuntunut muotoon Kultsu, ja iskulauseena toimi ”Kultsu on rautaa”. Nousijajoukkueessa pelasivat Tarmo Hirvonen, Risto Jauho, Juha Kemppi, Hannu Kilpeläinen, Ari Kosunen, Timo Kosunen, Jarmo Olkkola, Markku Pentikäinen, Mauri Pöllänen, Harri Pöyhiä, Markku Seppänen, Tapani Seppänen, Timo Temonen, Juha Turkia ja Hannu Valtonen.Hietala & Vuori 1989, 88–89.

Kullervon kausi 1978 II divisioonassa alkoi hyvin, ja joukkue herätti huomiota värikkäällä kannattajajoukollaan.Hietala & Vuori 1989, 90–91. Loppukausi sujui heikommin, mutta sarjapaikka säilyi selvästi sijoituksen ollessa kuudes.Hirvonen 2006, 72. Seuran junioritoiminta oli huipussaan; rekisteröityjä pelaajia oli yhteensä noin 200 ja joukkueita jokaisessa ikäluokassa. Valmentaja Olkkola jätti seuran kauden jälkeen, ja hänen tilalleen tuli Teemu Partanen, jonka johdolla joukkue jatkoi hyviä esityksiään II divisioonassa.Hietala & Vuori 1989, 92. Kaudella 1979 sijoitus oli peräti toinen LaPan jälkeen. Tuohon aikaan II divisioonassa pelattiin lohkojen ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneiden kesken nousukarsinnat, joihin Kullervo ei kuitenkaan päässyt, sillä se hävisi uusintaottelun nousukarsintapaikasta samaan pistemäärään yltäneelle Helsingin Palloseuralle.Jalkapallokirja 1980, 123. LaPa oli ollut tällä tasolla jo vuodesta 1973 alkaen ja sitä ennen pelannut myös Suomensarjassa.

1970-luvulla esiin nousi myös naisjalkapalloilu, ja Kullervon naisjoukkue karsi useasti paikasta SM-sarjassa.

1980-luku