pienoiskuva Alfred Kordelinin säätiö, viralliselta nimeltään Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr, on vuonna 1918 perustettu suomenkielinen kulttuurisäätiö. Säätiön tarkoituksena on suomalaisen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen.
Säätiö on edistänyt sivistystä ja kulttuuria yhtäjaksoisesti vuodesta 1920, jolloin se jakoi ensimmäiset stipendinsä. Säätiö tukee suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta vuosittain yli kuudella miljoonalla eurolla.
Historiaa Säätiö perustettiin liikemies Alfred Kordelinin (1868–1917) testamenttilahjoituksen turvin. Kordelin oli kulttuurinystävä ja Suomen tunnetuimpia mesenaatteja. Hän kuoli, kun venäläinen matruusi surmasi hänet Suomen itsenäisyyttä edeltäneessä kuohuntavaiheessa niin sanotussa Mommilan kahakassa.ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖ 1920-2020
Kordelin ei ehtinyt laatia rahastolleen ohjesääntöä. Kuolinpesän selvittäjät antoivat tehtävän Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijoille, joiden laatima ohjesääntö vahvistettiin 31. joulukuuta 1918. Talvisodan jälkeen 1940 säätiölle määrätty omaisuuden luovutusvero ja etenkin voimakas inflaatio heikensivät säätiön taloutta, minkä vuoksi jaettavien apurahojen yhteismäärä jäi melko vaatimattomaksi 1970-luvun lopulle saakka. Säätiön taloudellinen asema on kohentunut tuntuvasti 1980-luvulta lähtien.
Toiminta Säätiöllä on vuosittain useita apurahahakuja. Tammikuussa haettavana ovat Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet. Hankkeet tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen näkökulmista.
Elokuisin haettavana ovat Kordelinin säätiön tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen apurahat.
Alfred Kordelinin säätiöllä on lisäksi 16 erillisrahastoa, joista yhdeksän on eri puolilla Suomea toimivia kaupunkirahastoja. Ne ovat Huittisten, Hyvinkään, Jyväskylän, Lappeenrannan, Nokian, Raahen, Rauman, Savonlinnan ja Seinäjoen rahastot. Lisäksi säätiöllä on seitsemän kohderahastoa: Gust. Kompan rahasto, Jaakko Kolmosen rahasto, Suomen säveltaiteen tukirahasto, Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahasto, Urheilun Tuki -rahasto, Viron rahasto sekä Helinä Wähän rahasto.
Stipendien ja apurahojen lisäksi säätiö jakaa palkintoja henkilöille, jotka ovat työllään edistäneet tehokkaasti suomalaista kulttuuria tieteen, taiteen, kirjallisuuden tai kansanvalistuksen alalla. Ensimmäinen Kordelinin palkinto myönnettiin Jean Sibeliukselle vuonna 1923. Alfred Kordelinin palkinto jaetaan vuosittain kahdelle–kolmelle sivistyksen edelläkävijälle. Palkinto on arvoltaan 50 000 euroa.
Säätiö järjestää lisäksi kesäisiä veistosnäyttelyjä Kultarannan puutarhassa yhdessä tasavallan presidentin kanslian kanssa. Veistosnäyttelyitä on järjestetty yhteistyössä vuodesta 2011 lähtien. Liikemies Alfred Kordelin rakennutti Kultarannan kesänviettopaikakseen vuosina 1913–1916.
Alfred Kordelinin palkinto Lähde: 1923: Jean Sibelius 1925: Johan Richard Danielson-Kalmari 1927: Hjalmar Mellin 1936: Leevi Madetoja 1938: Tyko Sallinen 1939: Uuno Klami, Gustaf John Ramstedt 1941: Uuno Kaipainen 1942: Yrjö Kilpinen, Viljo Tarkiainen 1943: Essi Renvall, Maila Talvio 1944: Väinö Kamppuri 1945: Tauno Pylkkänen 1946: Selim Palmgren, Aimo Tukiainen 1947: Olli Miettinen 1948: Kalervo Tuukkanen 1949: J. G. Granö, Mikko Hovi 1950: taidemaalari Aimo Kanerva 1951: säveltäjä Sulho Ranta 1952: kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen 1953: kansleri, professori Juho August Hollo, taiteilija Unto Kostiainen 1954: säveltäjä Olavi Pesonen 1955: professori Toivo Mikael Kivimäki, professori Martti Rapola 1956: kirjailija Sakari Pälsi, taidemaalari Pekka Partanen 1957: säveltäjä Usko Meriläinen, kirjailija Artturi Leinonen 1958: professori Vilho Pesola, filosofian tohtori Toivo Immanuel Itkonen, kuvanveistäjä Viljo Savikurki 1959: professori Toivo Ilmari Wuorenrinne, taidemaalari Veikko Marttinen, tohtori Reino Kalliola 1960: professori Eino Jutikkala, professori Erkki Laurila, säveltäjä Tauno Pylkkänen, näyttelijätär Ruth Snellman 1961: professori Väinö Auer, kirjailija Helvi Hämäläinen, professori Eino Kalima, kuvanveistäjä Heikki Konttinen 1962: taidemaalari Helge Dahlman, näyttelijä Hemmo Airamo 1963: säveltäjä Einojuhani Rautavaara, kirjailija Ilmari Turja, kirjailija Elina Vaara 1964: kirjastoneuvos Helle Kannila, kuvanveistäjä Leo Laukkanen, näyttelijä Emmi Jurkka 1965: professori Lauri Viljanen, taidemaalari Veikko Vionoja 1966: säveltäjä Erkki Salmenhaara, näyttelijä Ossi Kostia, kirjailija Gerda Lindgrén 1967: kuvanveistäjä Kain Tapper, professori Aulis J. Alanen, päätoimittaja Eero Petäjäniemi 1968: taidemaalari Unto Pusa, näyttelijä Paavo Jännes 1969: säveltäjä Tauno Marttinen, professori Lauri Hakulinen, filosofian maisteri Kai Kaila 1970: kuvanveistäjä Harry Kivijärvi, näyttelijä Ada Pääkkönen, päätoimittaja Atte Pohjanmaa, opetusneuvos Urho Kittilä 1971: taidemaalari Mikko Laasio, kirjailija Matti Kurjensaari 1972: professori, historiantutkija Aimo Halila, säveltäjä, professori Erik Bergman, ohjaaja-näyttelijä Kaija Paasi, kirjailija Pertti Nieminen 1973: kuvanveistäjä Armas Hutri, kustannusvirkailija Inkeri Makkonen, professori Olavi Veistäjä 1974: taidemaalari Yrjö Verho, näyttelijä Sasu Haapanen 1975: säveltäjä Kalevi Aho, kirjailija Pentti Linkola, valtiotieteen maisteri Jyrki Juuti, kirjailija Heikki Nyman 1976: kuvanveistäjä Mauno Hartman, näyttelijä Ella Eronen 1977: professori Viljo Puustjärvi, taidemaalari Bruno Tuukkanen, professori Matti Kuusi, päätoimittaja Allan Liuhala 1978: professori Ahti Sonninen, teatterineuvos Jalmari Rinne, kirjailija Kyllikki Härkäpää 1979: kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, esseisti Erno Paasilinna, päätoimittaja Holger Salokangas 1980: näyttelijä Pentti Siimes, taidegraafikko Erkki Tanttu 1981: professori Jorma Panula, valtiotieteen maisteri Sakari Virkkunen, päätoimittaja Juhani Nurmela, kirjailija Esa Adrian 1982: taiteilijaprofessori Kauko Räsänen, näyttelijä Elsa Turakainen 1983: taiteilijaprofessori Erkki Hervo, professori Keijo Kylävaara, toimitusjohtaja Max Jakobson 1984: säveltäjä Pekka Kostiainen, kirjailija Sinikka Kallio, näyttelijä Vesa-Matti Loiri, professori Urpo Harva 1985: dosentti Anto Leikola, kuvanveistäjä Heikki W. Virolainen, professori T.J. Kukkamäki, keittiömestari Jaakko Kolmonen 1986: taidemaalari Heikki Tuomela, näyttelijä Pia Hattara, toimittaja Vilho Keskitalo 1987: säveltäjä Paavo Heininen, filosofian maisteri Mirja Bolgár, kirjailija Pekka Suhonen 1988: kuvanveistäjä Kari Jurva, näyttelijä Kari Väänänen, professori Pertti Virtaranta 1989: taiteilija Ulla Rantanen, professori Heikki Ylikangas, rehtori Kyllikki Tiensuu, toimitussihteeri Juhani Tervo, kanslianeuvos Lauri Jäntti 1990: Tuomas Anhava, Eero Hämeenniemi, Eila Rinne, Tapani Valsta 1991: Tom Krause, Seppo Zetterberg 1992: Juhani Harri, Kalevi Wiik 1993: Heikki Hosia, Martti Kainulainen, Marjatta Rautio 1994: Juhani Lagerspetz, Rauno Ruuhijärvi 1995: Jorma Koivulehto, Ilmari Lahdelma, Liisa Majapuro, Viljo S. Määttälä 1996: Ossi Runne, Pentti Virrankoski 1997: Helena Anhava, Outi Heiskanen, Kalevi Kahra, Maija Lavonen 1998: Tuomas Haapanen, Leevi Kääriäinen 1999: Jaakko Itälä, Eeva Kilpi, Kai Laitinen, Rafael Wardi 2000: Aarne Laurila, Matti Salminen, Seela Sella, Eeva Tapio 2001: Sakari Kiuru, Kirsi Kunnas 2002: Raimo Lehti, Helena Pylkkänen 2003: Ola Laiho, Asko Parpola 2004: Inkeri Anttila, Liisa Pohjola 2005: Martti Ahtisaari, Pirkko Lahti, Tuomo Polvinen 2006: Reino Hietanen, Holger Thesleff 2007: Inkeri Simola-Isaksson, Hannu Soikkanen 2008: Paavo Okko, Mirkka Rekola, Matti Rimpelä 2009: Maija Lehtonen, Paul Osipow 2010: Juhani Pallasmaa, Ritva Valkama 2011: Juhani Lokki, Maj-Lis Rajala 2012: Pertti Nieminen, Matti Rissanen 2013: Elina Haavio-Mannila, Mart Saarma 2014: Raija Sollamo, Miina Äkkijyrkkä 2015: Laura Ruohonen, Jari Yli-Kauhaluoma, Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys, Nuorisotutkimusseura 2016: Markus Jäntti, Rauli Virtanen, Antti Tanttu, Kaisa Häkkinen 2017: Sarah Butcher, Kari Klemelä, Anssi Lassila, Elina Grundström 2018: Riina Katajavuori, Suomi-koulujen tuki, Taiteilijaryhmä IC-98, Hannu Salmi 2019: Pasi Heikura, Ismo-Pekka Heikinheimo, Harri Vasander, Maria Ylipää 2020: Kari Aronpuro, Marja Pirilä, Jyri Manninen, Anneli Sarhimaa 2021: Roope Uusitalo, Kaari Utrio, Arkkitehtuuritoimisto Livady 2022: Dalia Stasevska, Minna Halme, Ilari Sääksjärvi 2023: Olli Vapalahti, Stefan Moster, Faktabaari 2024: Sekasin Kollektiivi, Tero Saarinen, Mari Lundström 2025: professori Tuomas Sandholm, säveltäjä Outi Tarkiainen, dosentti Timo Miettinen 2026: kansanmuusikko Vilma Jää, avaruustekniikan professori Jaan Praks, piispa Mari Leppänen
Kannustuspalkinnot 2001: Jaakko Hämeen-Anttila, Juha Kaakko, Reko Lundán, Oppiva Ylä-Karjala -projekti 2002: Juuso Välimäki, KOM-teatteri, Setlementtinuorten liitto ry 2003: Markku Nieminen, Kimmo Pietiläinen, Suomen Luonto -lehti 2004: Osuuskunta Forum Box, Harri Siiskonen, Jussi (Juba) Tuomola 2005: Arkkitehti-lehti, Juha Hurme, Suomen Elämäntarinayhdistys ry 2006: Johanna Laakso, Marjatta Hanhijoki, Osuuskunta Toivo 2007: Annamari Sipilä, Ilpo Vattulainen, Zodiak – Uuden tanssin keskus 2008: Aapo Häkkinen, Hanna Kokko, Kristian Smeds 2009: Arkkitehtiryhmä Hollmén, Reuter ja Sandman, Ville Ranta, Katri K. Sieberg 2010: Kapsäkki Osuuskunta, Mikko Ritala, Panu Tuomi 2011: Markku Lanne, Kritiikki-julkaisu, Galleria Huuto 2012: Lauri Nummenmaa, Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari, Maarit Tastula 2013: Eero Aho, Musiikkiyhtye Frigg, Lukukeskus ry 2014: Jaakko Aspara, Jaakko Yli-Juonikas, Käsi- tai taideteollisuusliitto Taito ry
Elämä kertomuksena Alfred Kordelinin säätiö pyrkii myös edistämään kansantajuisten, tieteellispohjaisten elämäkertojen aikaansaamista itsenäisyyden ajan suomalaisista vaikuttajista. Elämä kertomuksena -projekti on tuottanut muun muassa seuraavat teokset: 1992: Kalevi Kalemaa: Sylvi-Kyllikki Kilpi, Sörnäisten tyttö 1993: Ritva Sievänen-Allen: Tyttö venheessä : Elsa Enäjärvi-Haavion elämä 1901–1951 1994: Juha Vahe: Kenraali Paavo Talvela : sodan ja rauhan tehtävissä 1997: Vesa Saarikoski: Keskustajääkäri Aarne Sihvo 1998: Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo: Gerda Rytin elämäkerta I 1998: L. J. Niinistö: Paavo Susitaival 1896–1993 : aktivismi elämänasenteena 1998: Martti Ahti: Ryssän vihassa : Elmo Kaila 1888–1993 1999: Pekka Hako: Jorma Hynninen : omalla maalla 2000: Matti Lukkari: Vastuunkantaja : Aito Keravuoren sotilaselämä 2000: Yrjö Hosiaisluoma: Lauri Viljanen 2000: Anne Mattsson: Sylvi Kekkosen elämäkerta 2000: Pekka Hako: Ahti Sonninen 2000: Hannu-Ilari Lampila: Mirjamin laulu 2001: Väinö Kuukka, Raija Majamaa, Hannu Vepsä: Elias Lönnrot 2001: Vesa Vares, Kaisa Häkkinen: Sanan valta : E. N. Setälän poliittinen, yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta 2001: L. J. Niinistö: Bobi Sivén : Karjalan puolesta 2001: Tapani Ruokanen: Turja kriivari : reportaasi 1900-luvun Suomesta 2002: Matti Vainio: ”Nouskaa aatteet!” Robert Kajanus : elämä ja taide 2002: Matti Mäkelä: Leveäharteinen ajattelija 2002: Paavo Virkkunen (nuorempi): Lannistumaton : Paavo Virkkusen elämä 2002: Sakari Warsell: Georg Malmstén : Suomen iskelmäkuningas 2003: Pentti Savolainen: Tom Krause : täydellinen vapaus 2003: Kalevi Kalemaa: Edvin Laine : sisulla ja tunteella 2003: Pertti Lassila: Ihanteiden isänmaa : Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus 2004: Pekka Hako: Unohtumaton Martti Talvela 2004: Päivi Aikasalo: Alli Wiherheimo 2004: Keijo K. Kulha: Mies ja vuosisata : pääkonsuli Aarne Koskelon tarina 1900–1998 2005: Seppo Heikki Salonen: Puotipuksusta suureksi toveriksi : Onni Toivosen elämä 2004: Päivi Tapola: Ajan paino : jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä 2006: Riitta Mäkinen – Anna Liisa Sysiharju: Eteenpäin ja ylöspäin : Hedvig Gebhardin osuus ja toiminta