thumb|Onnen hetki. James Goodwyn Clonney, 1847. Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyväisyys omaan elämään, subjektiivinen hyvinvointi, elämänlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet kuten ilo, mielihyvä ja kiitollisuus sekä negatiivisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja stressin vähyys.
Abstraktina käsitteenä onnellisuudelle ja sen lähikäsitteille on esitetty monia erilaisia kuvauksia aina antiikin filosofiasta lähtien. Onnellisuuden on kuvattu olevan esimerkiksi "läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää" tai "ilon, tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kokemus yhdistettynä käsitykseen siitä, että elämä on hyvää, merkityksellistä ja arvokasta"The How of Happiness, Lyubomirsky, 2007.
Arviolta noin 50 % onnellisuuden yksilöllisistä eroista voidaan selittää geeneillä, noin 40 % ihmisen omalla toiminnalla ja vain noin 10 % ulkoisilla olosuhteilla. Hyvinvointivaltioiden asukkaat ovat kuitenkin köyhien maiden asukkaita onnellisempia. Terveyttä, hyviä ihmissuhteita, turvallisuutta ja perustoimeentuloa pidetään kaikkialla maailmassa tärkeinä onnellisuuden kannalta.
Esiintyvyys
Keskimääräinen tyytyväisyys elämään ei ole muuttunut merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana. Vuonna 2021 julkaistussa kansainvälisessä World Happiness Report -tutkimuksessa keskimäärin korkeimman arvosanan antoivat elämälleen suomalaiset (7,9/10), islantilaiset (7,6/10), tanskalaiset (7,5/10), sveitsiläiset (7,5/10) ja hollantilaiset (7,5/10) . Huonoimman arvosanan antoivat kambodialaiset (4,4), intialaiset (4,2), jordanialaiset (4,1), tansanialaiset (3,8) ja zimbabwelaiset (3,2). Ihmisten hyvinvointia mitattiin tutkimuksessa tyytyväisyytenä omaan elämään sekä vuosina 2021 ja 2022 myös myönteisten ja kielteisten tunteiden määränä.World Happiness Report 2021. URL: https://worldhappiness.report/. Viitattu 25.7.2021.
Suomi kuului maailman kymmenen onnellisimman kansakunnan joukkoon myös vuonna 2006. Suomalaisten ilmoittama onnellisuuden keskiarvo oli hieman alle 8 asteikolla 0–10 .(Mari Markkanen: Mistä löytyy onni. Ilta-Sanomat Plussa 22.12.2006, s.8) Samana vuonna The Happy Planet Index -tutkimuksessa Suomi oli Euroopan maista jaetulla viidennellä sijalla yhdessä Ruotsin kanssa.Marks, Nic, Andrew Simms, Sam Thompson ja Saamah Abdallah (2006). The Happy Planet Index. An index of human well-being and environmental impact. New Economics Foundation. http://www.neweconomics.org/gen/z_sys_publicationdetail.aspx?pid=225 Vuoden 2007 tutkimuksessa Suomi sijoittui Euroopan maista toiseksi.Tutkimus: Suomalaiset Euroopan toiseksi onnellisin kansa, luettu 17.4.2007. Toisen vuonna 2007 julkaistun New Economics Foundationin ja Maan ystävien teettämän tutkimuksen mukaan islantilaiset elivät pitkän ja onnellisen elämän, kun taas virolaiset jäivät hännille eurooppalaisten maiden vertailussa, ja suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset olivat tyytyväisimpiä elämäänsä.Helsingin Sanomat 17.7.2007. Suomalaisten onnellisuudessa ei vaikuttaisi olevan kovin suuria maantieteellisiä eroja.
Pitkän aikavälin onnellisuuden eroista ihmisten välillä noin 50 % voidaan selittää geeneillä, noin 10 % ulkoisilla olosuhteilla ja noin 40 % ihmisen omalla toiminnalla. Subjektiivisen ja psykologisen hyvinvoinnin muuttaminen pysyvästi onnistuu helpommin omaa toimintaa kuin olosuhteita muuttamalla.
Onnellisuuteen vaikuttaviin olosuhteisiin (noin 10 % vaihtelusta) kuuluvat valtiokohtaiset, maantieteelliset ja kulttuuriset tekijät; ikä, sukupuoli, etninen ryhmä ja muut demografiset tekijät; yksilöhistoria, kuten lapsuuden traumat, auto-onnettomuudet tai arvovaltaiset palkinnot; sekä elämäntilanne, kuten siviilisääty, ammatti, työpaikan varmuus, tulot, terveys ja uskonnollisuus. Tyypillisesti jopa elämää runsaasti muuttavilla tapahtumilla on paljon pienempi vaikutus onnellisuuteen kuin luullaan. Onnellisuuseroja valtioiden välillä ennustavat erityisesti tulot (bruttokansantuote henkeä kohden), elinajanodote, vapaus, anteliaisuus, sosiaalinen tuki ja vähäinen korruptio.Raportti: Norja on maailman onnellisin maa – Suomi pysyy viidennellä sijalla Yle, 2017
Suurtenkin elämänmuutosten on perinteisesti katsottu vaikuttavan onnellisuuteen vain hyvin tilapäisesti, mutta uudemmat havainnot ovat haastaneet tätä käsitystä. Esimerkiksi lottovoitot ja halvaantuminen ovat olleet aiemmissa tutkimuksissa yhteydessä onnellisuuteen vain lyhytaikaisesti ja onnellisuuden tason on havaittu palautuvan muutosta edeltäneelle tasolle. Tuoreemmissa suurissa paneelitutkimuksissa on taas havaittu, että avioero, puolison kuolema, työttömyys, vammautuminen ja vastaavat tapahtumat ovat muuttaneet subjektiivista hyvinvointia pitkäaikaisesti ja palautuminen on jäänyt keskimäärin vain osittaiseksi (synnynnäisistä tekijöistä riippuen). Esim. keskisuuren lottovoiton (1 000–120 000 puntaa) on havaittu lisäävän psyykkistä hyvinvointia noin 1,4 GHQ-pistettä vielä kaksi vuotta tapahtuman jälkeenkin.
Psykologiset tekijät
Kiitollisuus
Kreikkalainen filosofi Demokritos arvioi, että ihminen on onnellinen, kun hän ei sure sitä, mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on. Kiitollisuus onkin yksi vahvimmista hyvinvointia ja onnellisuutta ennustavista tekijöistä. Kiitollisuus lisää itsearvostusta ja hyviä ihmissuhteita ja vähentää kateutta, pettymystä, sosiaalista vertailua, narsistisuutta, kyynisyyttä ja materialismia. Kiitollisemmat ihmiset nukkuvat paremmin, heillä on vähemmän masennusta, riippuvuuksia ja uupumusta, ja he kykenevät käsittelemään paremmin traumaattisia kokemuksia. Kiitollisuus tunteena on kehittynyt evoluutiossa todennäköisesti biologisesta palkitsevasta signaalista, jonka tehtävä oli lisätä vastavuoroisuutta ja yhteistyötä erityisesti kädellisillä. Kyky tuntea kiitollisuutta vaihtelee muun muassa geenien, persoonallisuuden ja kulttuurin mukaan, mutta on myös muutettavissa aktiivisesti harjoittelemalla.
Ystävällisyys Onnellisemmat ihmiset ovat motivoituneempia olemaan ystävällisiä, huomioivat enemmän ystävällisiä eleitä, omaavat enemmän ystävällisyyteen liittyviä muistoja ja käyttäytyvät ystävällisemmin.
Peruslepotila
Mieli harhailee (engl. mind wandering) keskimäärin noin puolet valveillaoloajasta. Tätä kutsutaan mielen peruslepotilaksi. Peruslepotila vähentää onnellisuutta Yalen yliopiston psykologianprofessori Laurie Santoksen mukaan .
Kasvumielentila
Ihmiset, jotka uskovat ja keskittyvät enemmän kykyynsä oppia ja kehittyä (tulosten ja epäonnistumisten sijaan) ovat tyypillisesti onnellisempia.
Kognitiiviset harhat Kognitiivisten harhat vääristävät Yalen yliopiston psykologianprofessori Laurie Santoksen mukaan usein ihmisten arviota omasta onnellisuudestaan tai siitä, miten jokin muutos vaikuttaisi omaan onnellisuuteen: Turtumisefekti (engl. hedonic adaptation, habituation) saa ihmiset yliarvioimaan myönteisten asioiden onnellisuutta lisäävää vaikutusta. Aivoilla on taipumus turtua samana pysyviin ja toistuviin ärsykkeisiin. Esimerkiksi hankitun esineen tuottamalla mielihyvällä on tämän vuoksi taipumus laskea ajan kuluessa. Sopeutumiskyvyn aliarviointi (engl. impact bias): Ihmisillä on taipumus yliarvoida negatiivisten muutosten onnellisuutta vähentävää vaikutusta, koska he aliarvoivat kykynsä sopeutua vaikeisiin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi vammautumisen aiheuttama muutos onnellisuudessa ei ole todellisuudessa niin suuri kuin ajatellaan. Nopeat virhepäätelmät (engl. jumping to conclusions): Aivojen tekemät intuitiiviset päätelmät ovat usein virheellisiä ja liian itsevarmoja ja jäävät kyseenalaistamatta. Vertailu: Omaa elämäntilannetta arvioidaan usein suhteessa aiempaan elämäntilanteeseen taikka sosiaalisesti eli suhteessa omien tuttavien tai julkisuuden henkilöiden elämäntilanteeseen. Nämä ovat Santoksen mukaan epäoleellisia kriteereitä.
Sosiaaliset tekijät
Parisuhteessa elävien on todettu olevan keskimäärin onnellisempia kuin yksin elävien. Edellä mainittu pätee erityisesti miehiin."Onnellisuusprofessori" Markku Ojanen, Onnellisuuskyselyn tuloksia Naimisissa olevat ovat onnellisempia lähes joka mittarilla. On kuitenkin myös havaittu, että naimisissa olevat ovat merkittävästi onnellisempia vain noin 2 vuoden säteellä hääpäivästä, minkä jälkeen ero kaventuu.
Lasten vanhemmat ovat onnettomampia kuin lapsettomat ihmiset, mutta tilanne muuttuu päinvastaiseksi, kun lapset muuttavat pois kotoa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus lisää vuonna 2020 julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan ihmisten onnellisuutta ja on toiseksi suurin elämäntyytyväisyyttä lisäävä tekijä.
Sosiaaliset yhteydet lisäävät onnellisuutta jopa silloin, kun ihmiset ennakoivat niiden vähentävän onnellisuutta (esim. kiusallisiksi koetut jaetut kokemukset ja lyhyet kontaktit tuntemattomien kanssa).
Vallan on havaittu lisäävän simpanssien onnellisuuttaSimpanssi on apein keski-iässä. Tiede Luonto 8/2022. Sivu 44..
Psykoanalyysin kehittäjän Sigmund Freudin väitetään sanoneen, että rakkaus ja työ olisivat tärkeimmät onnen lähteet. Asiasta ei löydy kuitenkaan yhtään mainintaa Freudin laajasta kirjallisesta tuotannosta eikä muustakaan kirjallisesta lähteestä.
Työ
Palkkatyö näyttäisi lisäävän ihmisen onnellisuutta parhaiten silloin, kun sitä ei ole elämäntilanteeseen nähden liikaa. Esimerkiksi osa-aikatyön tekeminen lisää tutkimusten mukaan äitien onnellisuutta verrattuna kokoaikaiseen palkkatyöhön tai kotiäitiyteen Kaisa Kakko: Masennus uhkaa kotiäitiä. Terve.fi-sivusto 21.05.2012. http://www.terve.fi/vanhemmuus-ja-kasvatus/masennus-uhkaa-kotiaitia.
Onnellisuuden kannalta on myös tärkeää, että työntekijä voi käyttää työssään hänelle luonteenomaisia vahvuuksia kuten taitavuus, luovuus, uteliaisuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, huumori, harkintakyky, ystävällisyys, johtamiskyky, oppiminen, sinnikkyys, sosiaalinen älykkyys ja sosiaalisuus. Työ voi lisätä onnellisuutta esimerkiksi työtehtävään liittyvän flow-tilan kautta. Kyseisen tilan voi saavuttaa esimerkiksi tehdessä jotakin keskittymistä vaativaa ja sopivan haastavaa tehtävää, jossa työntekijä on hyvin taitava ja joka on itsessään palkitsevaa eli tehtävää ei tehdä esimerkiksi palkan vuoksi.
Yalen yliopiston psykologianprofessori Laurie Santoksen mukaan ihmiset ovat tyypillisesti onnellisempia työskennellessään kuin viettäessään vapaa-aikaa "passiivisina", vaikka uskovatkin asian olevan päinvastoin. Lisäksi toiveena olevan työn (usein korkeapalkkaisemman) saaminen näyttää vaikuttavan onnellisuuteen vain vähän.
Tulot ja varallisuus Yalen yliopiston psykologianprofessori Laurie Santoksen mukaan vain lähinnä perustarpeiden tyydyttämiseen kuluvalla varallisuuden tasolla olisi suurta merkitystä onnellisuuden kannalta, ja tämän jälkeen varallisuuden kasvulla olisi vain pieni ja vähenevä vaikutus. Myöskään omaisuudella ei olisi hänen mukaansa merkittävää vaikutusta, koska materialistinen ajattelu näyttäisi lisäävän tyytymättömyyttä elämään ja jopa mielenterveyden häiriöitä. Vuonna 2012 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että päivittäistä onnellisuutta mittaava emotionaalinen hyvinvointi lisääntyi kuukausipalkan kasvaessa aina 6250 dollariin eli noin 4750 euroon asti. Otoksena oli 450 000 henkeä. Lisäksi on huomattu, että ihmisten onnellisuutta vähentää etenkin se, jos he joutuvat kokemaan niukkuutta verrattuna muihin ihmisiin.
Tulo- ja varallisuustaso vaikuttavat Suomessakin huomattavasti ihmisten onnellisuuteen. Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaiseman selvityksen lähes 90 prosenttia vähintään 3000 euroa kuussa nettoavista tunsi itsensä "lähes kaiken aikaa" onnelliseksi, kun taas korkeintaan 1500 euroa nettoavista alle puolet ilmoitti kokevansa onnea edes "usein".