Fotofinlandia oli Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry:n vuosina 1988–2020 järjestämä valokuvauskilpailu. Sen palkinnot rahoitettiin osallistumismaksuilla ja Kopioston valokopiointikorvauksista kerätyillä varoilla.

2010-luvun lopun sääntömuutokset ja niiden myötä palkitut voimakkaasti käsitellyt fantasiakuvat saivat kovaa kritiikkiä. Vuoden 2020 jälkeen kilpailua ei ole järjestetty. Samoihin aikoihin Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n Vuoden muotokuvaaja -kilpailua muutettiin kattamaan laajemmin valokuvauksen osa-alueita nimellä Finnish Photo Awards..

Historiaa Fotofinlandia-kilpailun tärkeimpänä alkuunpanijana pidetään valokuvauksen taiteilijaprofessorina toiminutta Seppo Savesta. Hänen tavoitteenaan oli luoda jokaiselle suomalaiselle avoin valokuvakilpailu, jonka pääpalkinto mahdollistaisi kuvaajan keskittymisen luovaan työhön tietyksi ajaksi. Kilpailun oli myös tarkoitus nostaa valokuvauksen yleistä arvostusta tasa-arvoisena muiden taidemuotojen kanssa. Kilpailua tukivat ensi vaiheessa Tekniikan Maailma -lehti ja ammattivalokuvaajien Valokuva-lehti. Tekniikan Maailma luopui yhteistyöstä kolmen vuoden jälkeen, ja 1994 tilalle saatiin Helsingin kaupungin kulttuurikeskus. Valokuva-lehden jatkaja Kuva lopetti ilmestymisensä vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen yhteistyökumppanina oli Kamera-lehti vuosina 2000, 2004 ja 2006.

Alkuvuosien palkintosumma oli sata tuhatta Suomen markkaa, saman verran kuin kirjallisuuden vuosittainen Finlandia-palkinto. Rahasumman kustansivat fotoalan maahantuojat Canon, Nikon, Kodak ja Agfa vuoteen 1996 saakka, minkä jälkeen palkinnot on kustannettiin Kopiosto ry:n valokopiointikorvauksista kerätyistä varoista. Palkintosumma pieneni 50 000 markkaan vuonna 1994 ja kaksi vuotta myöhemmin edelleen 30 000 markkaan, minkä lisäksi tosin kaikki finalistit palkittiin 3 000 markan stipendeillä. Suomen siirryttyä euroon 2002 palkintosummaksi tuli 17 000 euroa. Viimeisinä vuosina summa oli 20 000 euroa.

Fotofinlandia-kilpailun voittajat ja finalistit Kilpailu oli aluksi avoin kaikille osallistujille. Siihen osallistuttiin valokuvasarjalla. Voittajan valitsi joko yksittäinen tuomari tai asiantuntijoiden ryhmä. Vuonna 2016 Fotofinlandiaan tuli kahdeksan eri sarjaa, joiden voittajien joukosta kansainvälinen tuomaristo valitsee lopullisen voittajan. Pääpalkinnon ohella myös kunkin kategorian kolme parasta saa rahapalkinnon.

1988 Sakari Kiuru 1989 Jyrki Parantainen Muut finalistit:Aimo Hyvärinen, Jukka Lehtinen, Antti Leinonen, Markku Lähdesmäki, Miko Kivinen, Juha Metso, Jorma Puusa

1990 Vertti Teräsvuori Muut finalistit: Ilkka Halso, Jaakko Heikkilä, Heini Hölttä, Olli Jaatinen & Kari Lampinen, Timo Kelaranta, Ritva Kovalainen, Tuija Lindström, Pekka Nuikki ja Marja Pirilä. 1992 Jorma Puranen Muut finalistit: Satu Aaltonen, Stefan Bremer, Jaakko Heikkilä, Markus Jokela, Jan Kaila, Jorma Puranen ja Ritva Tuomi. 1994 Raoul Grünstein kuvasarjalla Kaupunkilaisia Muut finalistit: Jaakko Heikkilä, Marja Helander, Sakari Kiuru, Jouko Lehtola, Jukka Male, Petri Nuutinen, Ulla Paakkunainen, Hannele Rantala ja Magnus Scharmanoff 1996 Raakkel Närhi kuvasarjalla Memento mori Muut finalistit: Ilkka Halso, Tiina Itkonen, Ola Kolehmainen, Ritva Kovalainen, Sami Luukkanen, Saku Paasilahti, työryhmä Taideahtaajat (Juha Metso, Timo Mähönen ja Heimo Suntio), Heidi Tikka ja Magi Viljanen. 2000 Elina Brotherus sarjalla Suites Françaises II 2004 Jari Silomäki 2006 Harri Kallio 2008 Hannes Heikura, kuvasarja Kauneutta ja kuolemaa Muut finalistit: Rami Hanafi, Liisa Hanafi-Eweiss, Nina Hauki, Eero Hauta-Aho, Katrin Havia, Oskari Hellman, Ari Kaarakainen, Liisa Karling, Seppo Keränen, Onni Kinnunen, Sami Kulju, Karina-Sirkku Kurz, Antti Leinonen, Pekka Luukkola, Henrik Malmström, Kimmo Metsäranta, Aino-Marjatta Mäki, Jari Peltomäki, Patrik Raski, Tapani Räsänen, Markku Saiha, Antti Sorva, Markus Varesvuo ja Merja Yeung. 2011 Maija Tammi kokonaisuudella Bingo Muut finalistit: Kai Fagerström (2 kokonaisuutta), Hannes Heikura, Sami Karjalainen, Juhani Kosonen, Kati Leinonen (2 kokonaisuutta), Nelli Palomäki, Pekka Potka, Markku Saiha ja Markus Varesvuo, 2014 Perttu Saksa kuvakokonaisuudella Echo Yleisöäänestyksen voittaja Niklas Meltio kuvakokonaisuudella Ground Zero Aleppo Muut finalistit: Kenneth Bamberg, Marina Ekroos, Mikko Haiko, Juha Arvid Helminen, Markus Henttonen, Aapo Huhta, Wilma Hurskainen, Tiina Itkonen, Markus Jokela, Sanna Kaesmae, Elise-Anette Kokkonen, Olli Lähdesmäki, Pekka Niittyvirta, Asko Salmi, Maija Savolainen, Joonas Schwartzberg, Antti Viitala ja Juuso Westerlund. 2016 Yehia Eweis, lapsuutta kuvaava sarja Älä pelkää Yleisöäänestyksen voittaja Lari Järnefelt kuvakokonaisuudella Taistelutarinat ­– Perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan Muut finalistit: Aapo Huhta, Ari Nieminen, Iiu Susiraja, Kaarina Leinonen, Kaisa Rautaheimo, Kristoffer Albrecht, Lauri Eriksson, Martti Matilainen, Miia Autio, Petri Damsten, Pekka Niittyvirta, Sami Parkkinen ja Wilma Hurskainen. 2018 Markus Varesvuo Yleisöäänestyksen voittaja Jetro Stavén Muut finalistit: Kaj Ewart, Veli-Pekka Kangas, Antti Karppinen, Sami Kero, Onni Wiljami Kinnunen, Jaana Kotamäki, Markku Pajunen, Esa Ringbom, Asko Salmi, Lars Sundström, Päivi Tuovinen, Vesa Tyni, Juhamatti Vahdersalo, Milla Vahtila ja Esa Ylijääskö. 2020 Johanna Sjövall 2. palkinto Suvi Sievilä, 3. palkinto Juhamatti Vahdersalo Yleisöäänestyksen voittaja Roosa Tanhuanpää Sarjavoittajia olivat Risto Raunio, Jetro Stavén, Onni Wiljami Kinnunen (3 sarjaa) ja Pia Maria Rautio

Keskustelu kilpailun luonteesta ja kritiikkiä Fotofinlandia-palkinto perustettiin alun perin nostamaan valokuvan arvostusta erityisesti taidemuotona. Alkuvuosien voittajat olivat merkittäviä suomalaisia valokuvaajia, myöhemmin joukossa oli myös dokumenttikuvaajia. Valokuvataiteilijat kuuluivat 1988 perustettuun Valokuvataiteilijoiden liittoon, joka ei ollut Finnfoton jäsen. 2000-vuosikymmenellä lehtikuvaajat erosivat Finnfotosta. Valokuvausalan opiskelijat lähtivät järjestöstä kun heidän järjestäytynyt toimintansa loppui. Fotofinlandian sääntöjä uudistettiin palvelemaan jäljelle jäänyttä jäsenkuntaa, jotka olivat pääosin mainos- ja muotokuvaajia sekä valokuvaharrastajia. 2010-luvun loppupuolella uudistunutta Fotofinlandiaa kritisoitiin voimakkaasti esimerkiksi fantasiaestetiikan ja runsaan kuvankäsittelyn suosimisesta ja alkuperäisen tarkoituksensa unohtamisesta.

Lähteet

Aiheesta muualla Fotofinlandia Pekka Punkarin kirjoittama laajempi historiikki

Luokka:Valokuvakilpailut Luokka:Suomalaiset taide- ja kulttuuripalkinnot