thumb|Synteettistä moottoriöljyä Moottoriöljy on öljyä, jonka tehtävä on sitoa likaa, tiivistää, jäähdyttää ja voidella moottoria. Moottorin voiteluöljy koostuu perusöljystä ja siihen käytetyistä lisäaineista. Käytettävän perusöljyn laatu ja viskositeetti vaikuttavat siihen, miten tehokas, kestävä ja suojaava voitelu on. Oikeanlaatuinen moottoriöljy takaa kestävät voiteluominaisuudet niin öljyn ikääntyessä kuin kovassa rasituksessakin.
Yleistä moottoriöljyistä Moottoriöljyjä on kaksi- ja nelitahtimoottoreihin. Kaksitahtisissa moottoreissa voiteluöljy sekoitetaan joko polttoaineen sekaan tai levitetään tuorevoitelujärjestelmän kautta voitelukohteisiin (erillinen tankki öljylle). Nelitahtisissa moottoreissa voiteluöljy on öljypohjassa, josta sitä kierrätetään voitelukanavia pitkin voitelemaan koko moottoria. Kaksitahtimoottori polttaa kaiken saamansa öljyn, joten siihen ei tarvitse tehdä öljynvaihtoa, mutta öljytasoa on seurattava paljon tarkemmin. Kaksi- ja nelitahtiöljyt eivät ole yhteensopivia, eikä niitä saa sekoittaa.
Moottoriöljyissä ja moottoreissa käydään jatkuvaa kehityskilpailua. Jatkuvasti kiristyvät ympäristöystävällisyys- ja päästövaatimukset vaativat jatkuvaa moottoriöljyjen kehittämistä yhtenä osana taloudellisesti toimivaa moottoria. Kärjistetysti voisi sanoa, että autonvalmistajat haluaisivat pidentää öljynvaihtovälejä autojen myyntivalttina ja öljy-yhtiöt haluaisivat lyhemmät vaihtovälit, jotta öljyjä olisi helpompi kehittää.http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article48742.ece Moottoriöljyt ja päästövaatimukset, T&T, viitattu 15.9.2010.
Moottoriöljyn ympäristövaikutukset Moottoriöljyn ominaisuudet vaikuttavat polttoaineenkulutukseen pääosin perusöljyn laadun ja viskositeetin kautta. Synteettinen perusöljy ja alhainen viskositeetti aiheuttavat vähemmän kitkavastuksia moottorin voitelujärjestelmässä ja täten laskevat polttoaineenkulutusta. Vaikutus pakokaasupäästöjen koostumukseen tulee öljyn, sekä käytettävän polttoaineen kemiallisesta koostumuksesta.
Nesteen tekemän raskaan kaluston voiteluainetutkimuksen mukaan siirtymällä 15w-40 -luokan öljystä 10/5/0w-30 -luokkaan, voidaan polttoaineenkulutusta saada laskettua 1-2 % (moottorista riippuen). Moottoriöljyn vaikutus polttoaineenkulutukseen on suurimmillaan pienillä moottorin kuormituksilla, jolloin moottorin sisäisten kitkahäviöiden suhteellinen osuus on suurimmillaan.http://www.motiva.fi/files/1015/Voiteluaineet_Kulmala.pdf moottoriöljyjen vaikutus polttoaineenkulutukseen raskaassa kalustossa VTT:n tutkimuksessa raskaan kaluston polttoaineenkulutuksessa ei havaittu suuria eroja normaalissa käytössä kuluneen ja uuden moottoriöljyn välillä.http://www.transeco.fi/files/56/Raskas_ajoneuvokalusto_Turvallisuus_ymparistoominaisuudet_ja_uusi_tekniikka.pdf moottoriöjy & pa-kulutus, sivu 4
Moottoriöljyjen vaihtoväli pyritään maksimoimaan, jotta syntyvän jäteöljyn määrä vähenee ja näin jäteöljyjen aiheuttama ympäristökuormitus alenee. Vaihtovälin määrittelyssä pyritään huomioimaan sekä päästövaatimukset että ajoneuvon käyttöolosuhteet entistä tarkemmin. Euro 4 ja 5 -päästöluokkiin tarkoitetusta Low-SAPS -moottoriöljystä on hyötyä myös aiempien päästöluokkien moottoreissa, sillä ne alentavat päästöpartikkelien muodostusta.http://www.motiva.fi/files/969/poltto--ja-voiteluaineet_juva_041207.pdf Voiteluaineiden ympäristövaikutukset sivu 26-30, Neste Oil, viitattu 15.9.2010.
Moottoriöljyn toiminta Moottoriöljyltä vaaditaan hyvää suojausta heti käynnistyksestä lähtien, eli öljyn on kyettävä nousemaan nopeasti öljypohjasta moottorin yläosaan ja voideltava osia kulumisen minimoimiseksi. Öljyn nousemista moottorin yläosiin pyritään nopeuttamaan käyttämällä ohuempia öljyjä. Moottoriöljyn toiminta monissa ajoneuvojen nelitahtimoottoreissa perustuu paineistettuun järjestelmään, missä öljynpaineet vaihtelevat 0,5 - 7 bar riippuen moottorista ja kierrosluvuista. Öljyn on toimittava tehokkaasti jo ulkoilman lämpötilasta aina satojen asteiden lämpötilaan asti kestäen kovia paineita ja leikkausvoimia. Moottoriöljyn ihanteellinen käyttölämpötila on 70 - 110 °C, jolloin moottoriöljyn lisäaineet toimivat aktiivisesti ja pitävät moottorin puhtaana. Nyrkkisääntönä on, ettei moottoria saisi kuormittaa raskaasti ennen kuin öljyn lämpötila on saavuttanut 50 °C. Joissain moottoreissa on öljynjäähdytin, joka estää moottoriöljyn ylikuumentumisen kovassa rasituksessa, parantaen näin öljyn ja moottorin kestoikää. Öljyn ylikuumentuminen saattaa aiheuttaa öljykalvon liiallisen ohenemisen, jolloin laakereille ei enää muodostu kestävää öljykalvoa ja metalli-metalli -kosketus on mahdollinen. Se johtaa nopeaan osien kulumiseen tai jopa laakeri-/moottorivaurioon. Öljynjäähdyttimiä käytetään paljon raskaan kaluston moottoreissa, henkilöautoissa yleensä vain tehokkaimmissa moottoreissa on öljynjäähdytin. Öljynjäähdytin voi olla myös yhdistettynä moottorin nestejäähdytysjärjestelmään, jolloin moottorin jäähdytysneste lämmittää öljyä kylmällä säällä ja viilentää öljyä kuumalla säällä - tätä kutsutaan lämmönvaihtimeksi.
Uusi moottoriöljy on yleensä vaalean- tai tummanruskeaa. Käytössä moottoriöljy kuitenkin tummuu, sillä se sitoo moottorin likaa itseensä. Öljyn sekaan pääsee muun muassa metallihiutaleita, karstaa, nokea ja pieniä määriä polttoainetta sekä tiivistynyttä vettä. Loppuunkäytetty moottoriöljy eli jäteöljy on yleensä tumman mustaa. Erityisesti dieselmoottorin öljy tummuu noen vuoksi nopeasti, mutta se ei tarkoita että öljy olisi heti käyttökelvotonta. Moottoriöljyn ikääntymiseen vaikuttavat muun muassa moottorin pyörimisnopeus, käyttötuntimäärä, käytetty polttoainemäärä (kuormitus), sekä öljyn ja imuilman lämpötila. Hapettumisen kautta vanhenemiseen vaikuttavat öljyyn pääsevä noki ja korkeat öljyn lämpötilat.http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2098.pdf 5.1: polttomoottorin öljynvaihtovälin määritys, VTT, vittattu 15.9.2010. Tässäkin tulee luottaa autonvalmistajan antamaan vaihtoväliin ja öljynlaatusuosituksiin.
Laatuluokitukset API-luokitus (American Petroleum Institute) ilmaisee myös millaiselle moottorille öljy on tarkoitettu. Öljytölkin kyljessä saattaa lukea esimerkiksi API SJ/CC. S-kirjain ilmoittaa sopivuuden bensiinimoottorille, ja vinoviivan jälkeen tuleva C ilmoittaa sopivuuden diesel-moottoreille. S:ää seuraava J-kirjain ilmoittaa öljyn laadun: mitä kauempana aakkosissa kirjain on, sitä vaativammat moottoritestit öljy on läpäissyt ja sitä laadukkaampaa öljy on (samoin myös C:tä seuraava kirjain). API-luokitus ilmoittaa vain moottoriöljyn laadun lähtötason, eli öljy voi ylittääkin moottoritestin vaatimukset. API-luokitus on taaksepäin yhteensopiva, eli korkeamman luokituksen öljyä voi käyttää alempaa luokitusta vaativassa moottorissa.
Bensiinimoottoriöljyt SA (Vanhentunut): Ei lainkaan lisäaineita, ei sovellu vuoden 1930 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin SB (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1951 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin SC (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1967 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin SD (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1971 jälkeen valmistettuihin bensiinimoottoreihin SE (Vanhentunut): Vuosimallia 1972-1979 olevien bensiinimoottoreiden tyypillinen käyttöluokka SF (Vanhentunut): Puhtaanapito- ja kulumisenesto-ominaisuudet paremmat kuin SE-luokassa. Vuosimallia 1980-1988 olevien bensiinimoottoreiden laatuvaatimus SG (Vanhentunut): Aiempaa parempia puhtaanapito-, lietteenesto-, käyttöikä- ja kulumisenesto-ominaisuuksia vaativa luokka. Useimpien moottorinvalmistajien laatuvaatimuksena vuodesta 1989 alkaen SH (Vanhentunut): Otettiin käyttöön 1993. Testeiltään ja rajoiltaan sama kuin SG, mutta testien suoritustapa on vaativampi SJ (Käytössä): 1996 käyttöönotettu luokitus, joka on kehitetty moottoreiden entistä tiukempien päästö- ja suorituskykyvaatimuksien mukaiseksi SL (Käytössä): 2001 käyttöönotettu luokitus, jossa otetaan huomioon kolme suorituskykyvaatimusta; parempi polttoainetalous, parempi suoja päästöjä vähentäville osille, halu saada aikaan moottoriöljyjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden pidempään käyttöikään. Uudet testit ja testirajat ovat merkittävästi vaativammat kuin SJ-luokituksessa SM (Käytössä): Vuonna 2004 esitelty luokitus, joka parantaa hapettumisenkestoa, liansitomiskykyä, kulumissuojaa ja alhaisten lämpötilojen suorituskykyä koko moottoriöljyn elinkaaren aikana. SN (Käytössä): Vuonna 2010 esitelty laatuluokitus, joka parantaa tiivisteyhteensopivuutta, mäntien suojaa karstoittumista vastaan korkeissa lämpötiloissa ja parantaa mustan lietteen kesto-ominaisuuksia. Tuloksena alhaisempi polttoaineenkulutus, parempi turboahtimen suojaus, yhteensopivuus päästöjärjestelmien kanssa ja etanolipolttoaineen (max 85%) kanssa.
Dieselmoottoriöljyt CA (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1959 jälkeen valmistettuihin dieselmoottoreihin CB (Vanhentunut): Ei sovellu vuoden 1961 jälkeen valmistettuihin dieselmoottoreihin CC (Vanhentunut): Käyttö on tyypillistä kevyesti ahdetuille ja ahtamattomille dieselmoottoreille, jotka toimivat keski-raskaissa olosuhteissa. Ei sovellu vuoden 1990 jälkeen valmistettuihin dieselmoottoreihin CD (Vanhentunut): Käyttö on tyypillistä ahdetuille dieselmoottoreille, jotka toimivat suurilla nopeuksilla ja suurilla tehoilla ja vaativat öljyltä erittäin hyvää kulumisen- ja karstoittumisenestokykyä CD-II (Vanhentunut): Kaksitahtisille dieselmoottoreille CE (Vanhentunut): Käyttö on tyypillistä voimakkaasti ahdetuille ja erittäin raskaasti kuormitetuille dieselmoottoreille CF-4 (Vanhentunut): 1990 esitelty CE:n korvaava, parannettu luokitus CF-2 (Käytössä): 1994 esitelty luokitus kaksitahtidieseleille, korvaa CD-II:n CF (Käytössä): 1994 esitelty, esikammiodieselmoottoreille tarkoitettu luokitus, korvaa CD-luokituksen CG-4 (Vanhentunut): Amerikkalaisille raskaan kaluston dieseleille tarkoitettu luokka CH-4 (Käytössä): Raskaan kaluston luokitus vuoden 1998 päästöstandardit täyttäville öljyille, jotka on tarkoitettu rikittömällä tai vähärikkisellä polttoaineella toimiviin dieselmoottoreihin CI-4 (Käytössä): 2002 esitelty luokitus, nopeakäyntisiin nelitahtisiin dieselmoottoreihin ERG-venttiilillä vuoden 2004 päästöstandardeja varten CJ-4 (Käytössä): 2006 esitelty luokitus, vuoden 2007 päästöstandardeihin, eli hiukkassuodattimella tai muulla pakokaasujen jälkikäsittelyllä varustettuihin ajoneuvoihin.
Perusöljyn luokituksethttp://www.chevron.com/products/sitelets/baseoils/docs/nlgi_10-99.pdf Perusöljyjen API-luokitukset, sivu 19http://www.articlesbase.com/automotive-articles/conventional-oil-synthetic-oil-synthetic-blend-what-you-should-know-before-you-choose-1951416.html API-perusöljyjen luokittelusta Group I: Rikkipitoisuus suurempi kuin 0,03 % ja/tai kylläisyys alle 90 %; Viskositeetti-indeksi: 80-119 (Alhainen jalostusaste, käyttö vähän vaativissa kohteissa) Group II: Rikkipitoisuus 0,03 % tai alhaisempi ja kylläisyys 90 % tai suurempi; Viskositeetti-indeksi: 80-119 (Hyvät haihtuvuus- ja hapettumisominaisuudet, välttävät kylmä- ja paineenkesto-ominaisuudet, yleinen yksiasteisissa mineraaliöljyissä) Group III: Rikkipitoisuus 0,03 % tai alhaisempi ja kylläisyys 90 % tai suurempi; Viskositeetti-indeksi: 120 tai suurempi (Hyvät perusominaisuudet ja parhaat perusöljyt voivat olla Group IV-tasoisia, ryhmään kuuluvat esimerkiksi krakatut perusöljyt) Group IV: Kaikki polyalfaolefiinit (PAO) (Erittäin tasalaatuinen ja täysin keinotekoisesti tuotettu perusöljy, erinomaiset ominaisuudet laaja-alaisesti voiteluun liittyen) Group V: Kaikki mitkä eivät sovi ryhmiin I-IV (esimerkiksi ei-PAO -pohjaiset synteettiset perusöljyt: diesterit, polyesterit, naftaliinit - tavallinen käyttö moottoriöljyn lisäaineistuksessa).
ACEA-laatuluokitukset