thumb|Väestöhälytin Ruotsissa.
Väestöhälytin on laitteisto, jota käytetään väestön varoittamiseen uhkaavasta välittömästä vaarasta, jolta tulisi suojautua nopeasti. Tällainen vaara saattaa olla esimerkiksi vaarallisten aineiden pääsy ympäristöön, ydinonnettomuus, sotatila tai muu vastaava tilanne, jossa edellytetään välitöntä suojautumista. Väestöhälyttiminä on perinteisesti käytetty ulkotiloissa olevia sireenejä, joilla saadaan varoitettua ulkona liikkuvaa väestöä, sekä erilaisiin rakennuksiin (esimerkiksi tehtaat) sijoitettuja valo- ja äänihälyttimiä jotka on tarkoitettu rakennuksessa olevien ihmisten varoittamiseen. Ulkosireeneiden kuuluvuudesta on Suomessa olemassa määräyksiä, sireenien äänen on muun muassa kuuluttava taajamissa ja kahden kilometrin säteellä rautatiestä sekä 20 kilometrin säteellä ydinvoimalasta.
Matkapuhelimiin asennettava, väestöä ilmahälyytyksistä varoittava sovellusohjelma Air Alert () kehitettiin nopealla aikataululla Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen ja otettiin käyttöön Ukrainassa maaliskuussa 2022. Matkapuhelinsovelluksen välityksellä ajantasaiset väestönsuojeluilmoitukset saadaan leviämään samanaikaisesti tai nopeammin kuin perinteinen väestöhälytinsignaali. Lisäksi tämä mobiilisovellus välittää hälyytykset myös maaseudulle, joissa ei usein ole väestöhälyttimiä. Myös vaara ohi -signaalit lähetetään matkapuhelinsovelluksen käyttäjille viipymättä. Sovellusohjelmaa suunniteltiin laajennettavan kattamaan myös kemiallisten ja ydinaseiden käyttöön liityviä vaaratilanteita.
Ulkoisten hälytyslaitteiden päätyypit Moottorisireeni, jossa on yleensä 3–6 kW sähkömoottori, joka pyörittää varsinaisen äänen tuottavaa laitetta. Ääni muodostuu roottorin pyörimisestä aiheutuvasta keskipakovoimasta, joka saa ilman purkautumaan roottorissa olevista aukoista. Purkautuva ilma värähtelee, ja tämä aiheuttaa sireenistä tulevan äänen. Pneumaattinen sireeni, pilli- tai torvityyppinen hälytin, joka toimii paineilman virtauksen avulla. Kaiutinsireeni, jossa syntyvä ääni muodostuu elektronisen ohjausyksikön muodostamana. Ohjausyksikön muodostama äänisignaali vahvistetaan vahvistimilla ja johdetaan katolla sijaitsevaan kaiutinyksikköön. Kaiuttimella voidaan antaa myös puhetiedotuksia väestölle. Tavallisesti tämä on kehotus/ohjeistus suojautumisesta. Nykyään pyritään mahdollisimman monet sireenit vaihtamaan kaiutinsireeneihin.
Väestöhälyttimiä voidaan ohjata joko hätäkeskuksesta, paloasemilta tai paikan päältä. Ohjaukseen käytetään nykyisin pääasiassa viranomaisten VIRVE-radioverkkoa, mutta myös Peto-radioverkkoa hyödynnetään edelleen. Analogisessa Peto-radioverkossa hälytinyksiköiden ohjaus perustuu ilmailussakin käytettävään nk. selektiivikutsuun, jossa hälytinyksiköt reagoivat tietyillä radiotaajuuksilla lähetettäviin signaaleihin, tällöin toimintoina ovat mm. tilakysely, puheyhteyden avaus (kuulutus), hiljainen kokeilu (ultraäänen lähetys), kokeilumerkki, vaaramerkki, nollaus ja hälytyksen hätäkeskeytys. Vanhemman järjestelmän eräs huono puoli on mahdollisuus aiheettomiin hälytyksiin vahingossa tai tahallaan pelkän sopivan radiosignaalin seurauksena.
Väestöhälyttimillä annettavista äänimerkeistä on sisäasiainministeriö antanut määräykset.
Väestöhälyttimillä Suomessa annettavat merkit Yleinen vaaramerkki: 7 sekunnin nousevista ja 7 sekunnin laskevista äänimerkeistä koostuva hälytys, joka kestää yhteensä minuutin. Käytetään väestön varoittamiseen sitä uhkaavasta vakavasta ja välittömästä vaarasta. Vaara ohi-merkki: Minuutin tasainen äänimerkki. Tarkoittaa, että aiemmin annettu yleinen vaaramerkki kumoutuu ja vaara on ohi. Kokeilumerkki: 7 sekunnin tasainen äänimerkki, jota käytetään väestöhälyttimien kokeiluun ja joka ei siis tarkoita todellista vaaraa. Soitetaan kerran kuukaudessa kaikkialla Suomessa joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina kello 12.Toiminta yleisen vaaramerkin soidessa Pelastustoimi.fi. Ennen kesäkuun 1. päivää 2009 kokeilumerkki soitettiin paikkakunnasta riippuvana ajankohtana, tosin esimerkiksi Pirkanmaa luopui tästä käytännöstä ja siirtyi joka kuukauden 1. maanantaihin vasta 2022.
Lisäksi väestöhälyttimiä on aikaisemmin käytetty palokuntien hälyttämiseen (nouseva yhden minuutin kestävä tasainen hälytysmerkki, tarkoitettu palokunnille merkkinä hälytyksestä) komento- ja hakulaitteiden rinnalle, mutta vuodesta 2002 lähtien palokuntien hälyttäminen väestöhälyttimien avulla on ollut kiellettyä.
Yleisen vaaramerkin kuullessaan on välittömästi suojauduttava sisätiloihin. Ovet, ikkunat ja ilmanvaihto on syytä sulkea. Tämän lisäksi on avattava radio ja kuunneltava ja noudatettava annettuja ohjeita. Ohjeita kannattaa odotella kaikessa rauhassa, sillä niiden tulo saattaa tilanteesta riippuen kestää jonkin aikaa. Puhelinta on syytä käyttää vain todellisessa hätätilanteessa, sillä puhelinlinjat saattavat tukkeutua ja silloin pelastustoimien kannalta välttämättömien puhelujen kulku voi häiriintyä. Ulos ei saa mennä eikä alueelta poistua ilman viranomaisten erikseen antamaa määräystä tai ohjetta, jottei saata itseään vaaraan.
Väestöhälyttimellä annettua hälytystä (yleinen vaaramerkki) seuraa aina television ja radion kautta annettu vaaratiedote hälytyksen aiheuttajasta.
Väestöhälytinmalleja
Muutamia ulkomaisia väestöhälytinmalleja
Federal Signal:n Thunderbolt -sarja Whelen WPS -sarja ACA Allertor Federal Signal:n EOWS & Modulator -kaiutinsireenisarja
Väestöhälytinmalleja Suomessa
Teho-Ulvo D 600, D 1200, D 1800 ja D 2400. Aiemmat Teho-Ulvo-sukupolvet: HVL/VSS, R, Pro ja Pro B. Teholuokat 300/600/1200/1800/2400 W. Instoma AHV-2000 ja AHV-2000D Sarco Whelen WPS Strömberg (toisen maailmansodan aikainen sireeni) JYRI-sireeni (Olkiluodon ydinvoimalan sireeni)
Lähteet
Aiheesta muualla
Yleinen vaaramerkki
Luokka:Palo- ja pelastustoimi Luokka:Väestönsuojelu