thumb|"Abrahamin syli" on Herrad Landsbergilaisen (1125–1195) maalaus. Abrahamin sylissä istuu joukko valittuja, jotka kutsuvat maalauksen katsojaa liittymään pelastettujen joukkoon. Kuvan reunoilla esiintyy symbolisina joen henkinä neljä Paratiisin jokea: Eufrat, Tigris, Pison ja Gihon (1.Moos.2:10-14). thumb|320px|"Abrahamilaisten" (punainen) ja "dharmisten" uskontojen eli hindulaisuuden ja buddhalaisuuden (keltainen) levinneisyys.
Abrahamilainen uskonto on varsinkin teologi Louis Massignonin (1883–1962) tunnetuksi tekemä ekumeeninen kielikuva, joka korostaa kolmen Lähi-idässä syntyneen yksijumalaisen kirjauskonnon eli juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteistä pohjaa ja samankaltaisuutta.Stroumsa, 2015 Massignon oli uskontojen välisen dialogin ja keskinäisen ymmärryksen puolustaja.
Massignonin rinnastus näkyi Vatikaanin toisessa konsiilissa, jonka julistus Nostra aetate (1965) sisälsi kädenojennuksen juutalaisuudelle ja islamille. Julistuksessa mainitaan nimeltä Abraham, kun käsiteltiin kristinuskon yhtäläisyyksiä islamin ja juutalaisuuden kanssa. Siinä ei kuitenkaan esiintynyt käsitettä "abrahamilainen uskonto".
Käsitteen kritiikkiä Abrahamilaisten uskontojen käsitettä on arvosteltu keskenään erilaisten historiallisten ilmiöiden sekoittamisesta. Kolme uskontoa eivät itsekään pidä Abrahamia niitä yhdistävänä tekijänä, vaan yleensä korostavat patriarkan kuuluvan vain itselleen. Juutalaisille vain juutalaisuus on abrahamilainen uskonto. Apostoli Paavali vetosi Abrahamiin torjuakseen kristinuskon sukulaisuuden juutalaisuuteen eikä osoittaakseen niiden yhteyttä.Reynolds 2010, s. 81 "By claiming Abraham, Christian authorities are thereby asserting that Christianity, far from being a perverse innovation of Judaism, is an ancient and primary religion."”Choosing Abraham as a reference point allowed young Christianity to fall back on an authority which is older than Judaism [– –] The use of this fallback by the new movement is not only obvious from the parallels to Paul, but also from the perspective of Arabic tradition”. Ohlig 2013, s. 276. Islamille Abraham on vain islamin profeetta, ei muiden uskontojen.
Edward Said väitti Massignonin ekumeenisuuden jääneen puolitiehen. Massignon puolusti islamia suhteessa Eurooppaan, mutta muokkasi siitä omien toiveidensa mukaisen version, jossa Muhammed sivuutettiin.Perrone, 2010; Said, 2011, s. 105, 250–252
Kristinuskon suhde Abrahamiin Kristinuskossa vetoaminen Abrahamiin oli keino tehdä eroa juutalaisuuteen. Roomalaiskirjeessä apostoli Paavali kirjoitti: "Ei Jumala sen vuoksi luvannut Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen koko maailmaa perinnöksi, että Abraham noudatti lakia, vaan siksi, että Abraham katsottiin vanhurskaaksi, kun hän uskoi." (Room. 4:13). K-H. Ohligin mukaan Paavali näin perusteli Abrahamin avulla kristittyjen oikeutta sivuuttaa juutalaisen lain vaatimukset. Juutalaisten noudattama laki annettiin Moosekselle, mutta Jumalan armo kohdistui jo Abramiin, vaikka tämä ei lakia tuntenutkaan. Juutalainen laki ei siten ollut kristityillekään tarpeen Jumalan armon saamiseksi.Ohlig, 2013, 276
Islamin suhde Abrahamiin Islamin kuva Abrahamista poikkeaa osittain Vanhan Testamentin kirjoituksista. Islamilainen perimätieto kertoo, että Abraham asui Arabian niemimaalla ja rakensi uudelleen Kaaban temppelin vedenpaisumuksen jälkeen. Tieto siitä, että Abraham yhdessä poikansa Ismaelin kanssa laski temppelin perustan, löytyy Koraanista (2:124–127).Hämeen-Antila, 2004, s. 133 Islamilaisen perimätiedon mukaan Abraham myös oli aikeissa uhrata poikansa Ismaelin eikä Iisakia, kuten Vanha Testamentti kertoo.Sookhdeo, 2013, s. 200 Tapauksen muistoksi muslimit viettävät suurta vuosittaista juhlapäivää id al-adha.
Kun apostoli Paavali vetosi juutalaisuuden ohi suoraan Abrahamiin kristittyjen esikuvana, Koraani toimii vastaavalla tavalla. Abraham on ainoastaan oikein uskovien patriarkka: ”Ei Abraham ollut juutalainen eikä kristitty, vaan hän oli alistuva hanif” (Koraani 3: 67). Koraani torjuu siten juutalaisten ja kristittyjen oikeuden vedota Abrahamiin.Sinai 2017, s. 202
Juutalaisuuden suhde Abrahamiin Juutalainen teologi Jon D. Levenson toteaa, että juutalaisten, kristittyjen ja muslimien väitetään jakavan kaikille yhteisen patriarkan. Käsitys kolmesta yhtä 'abrahamilaisesta' uskonnosta perustuu kuitenkin väärinkäsitykseen eikä tee oikeutta yhdellekään uskonnoista. Etenkin juutalaisuudelle puhe "abrahamilaisista uskonnoista" on haitallinen. Juutalaisille vain yksi uskonto on abrahamilainen, ja se on juutalaisuus itse.
Katso myös
Abraham Abrahamin syli Abraham islaminuskossa
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
*