Československý vlčiak, (, ), on melko uusi koirarotu. Se syntyi Tšekkoslovakiassa vuonna 1955 suoritetussa kokeessa, jossa risteytettiin saksanpaimenkoira ja karpaattiensusi. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi československý vlčiakin pentuja muutamia kymmeniä vuosittain.
Ulkonäkö Československý vlčiak muistuttaa sutta sekä rakenteeltaan että karvoitukseltaan. Säkäkorkeus on uroksilla vähintään 65 cm ja naarailla vähintään 60 cm; ylärajaa ei ole. Ruumiinrakenne on suorakulmainen: rungon pituuden suhde korkeuteen on 10:9. Turkin väri vaihtelee kellanharmaasta hopeanharmaaseen. Koiralla on vaalea maski ja musta kirsu. Karvapeite on suora, tiivis, paksu ja kaksikerroksinen.
Yleisvaikutelmaltaan rotu on hyvin voimakas, lihaksikas ja kestävä. Koiran pää on symmetrinen ja kiilamainen, korvat ovat pystyt ja kolmionmuotoiset. Meripihkanväriset silmät ovat hieman vinot. Häntä on riippuva, mutta nousee sirppimäiseksi jos koira on innostunut.
Luonne ja käyttäytyminen Rodun alkukantaisuus näkyy monella tapaa. Československý vlčiak on hyvin äänekäs, jonka takia se ei välttämättä sovi kaupunkiin. Rodulla on myös voimakas metsästysvietti.
Československý vlčiakin aktiivisuustaso on erittäin korkea, mutta se ei sovellu pihakoiraksi vaan haluaa viettää aikaa oman laumansa kansa. Aikuistuttuaan se ei välttämättä tule toimeen lauman ulkopuolisten koirien kanssa varsinkaan, jos ne ovat samaa sukupuolta. Československý vlčiak voi olla epäluuloinen vieraita kohtaan.
Alkuperä pienoiskuva|Rodun kantasudet olivat kotoisin Karpaattien vuoristosta. Tšekkoslovakiassa päätettiin vuonna 1955 kokeilla saksanpaimenkoiran risteyttämistä paikallisten susien kanssa. Ajatuksen isä oli insinööri Karel Hartl, joka työskenteli kennelissä Libějovicessa Etelä-Böömin läänissä nykyisen Tšekin puolella. Saksanpaimenkoiran palvelusominaisuudet haluttiin yhdistää suden kestävyyteen vaikeissa olosuhteissa maan rajaseudulla, paksussa lumessa ja kovassa kylmyydessä. Ensimmäiset yritykset naarassuden astuttamiseksi valitulla saksanpaimenkoirauroksella eivät onnistuneet, mutta toisella kertaa onni oli myötä, ja ensimmäiset hybridipennut syntyivät vuonna 1958. Pentujen ominaisuuksia kuten sitkeyttä ja aktiivisuutta verrattiin yksityiskohtaisesti vanhempien vastaaviin, ja niitä risteytettiin jälleen saksanpaimenkoirien kanssa.
Koiria alettiin käyttää palveluskoirina armeijassa, ja rodun geenipoolia laajennettiin ottamalla jalostukseen mukaan uusia susia ja saksanpaimenkoiria. Näin saatiin aikaan uusia jalostuslinjoja. Viimeisen kerran suden ja saksanpaimenkoiran hybridipentuja syntyi vuonna 1983. Tämän jälkeen jalostusta on jatkettu vain rodun sisällä.
FCI hyväksyi rodun vuonna 1989. Nykyisin FCI määrittää alkuperämaaksi yksinomaan Slovakian.Ceskoslovenský Vlciak. Federation Cynologique Internationale. Viitattu 31.1.2020.
Terveys pienoiskuva|Tšekkoslovakiansusikoiran narttu Rodun keskimääräinen elinikä on noin 9 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2015–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus sekä luusto ja nivelsairaudet. Československý vlčiakin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, välimuotoinen lanne-ristinikama, etenevä selkäydinrappeuma ja kääpiökasvuisuus.
Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 52 %:lla československý vlčiakeista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 19 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy vain 1 %:lla rodun edustajista.
Välimuotoinen lanne-ristinikama (lumbosacral transitional vertebra, LTV) on epämuodostunut nikama, jossa on sekä lanne- että ristinikaman piirteitä. Tutkimuksissa on todettu epäsymmetristen LTV-tyyppien olevan yhteydessä lonkkanivelen kasvuhäiriöön. Lisäksi se voi altistaa selkäkivulle ja halvausoireille. Československý vlčiakeilla LTV-muutoksia esiintyy kohtalaisesti. Československý vlčiakin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja selkälausunto.
Koska etenevälle selkäydinrappeumalle (DM) altistava geenimutaatio löytyy saksapaimenkoiran geeniperimästä, löytyy se myös československý vlčiak rodusta. Kaikki sairaudelle alttiit yksilöt eivät kuitenkaan sairastu. Kantajuus voidaan varmistaa kaupallisella geenitestillä.
Rodussa esiintyy myös kääpiökasvuisuutta. Aivolisäkkeen vajaatoiminnasta johtuva kääpiökasvuisuus johtuu synnynnäisestä kasvuhormonin puutoksesta, johon on syynä aivolisäkkeen virheellinen kehitys. Kääpiökasvuisuuden periytymistapa on autosomaali resessiivinen. Kääpiökasvuisen koiran elinikäennuste on lyhyt.
Katso myös Koirasusi Saarlooswolfhond Italiansusikoira
Lähteet
KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Wolfdogs ry Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto) Viitteet
Aiheesta muualla Klub chovateľov československého vlčiaka Slovenskej republiky
Luokka:FCI 1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat) Luokka:Koirasudet Luokka:Slovakialaiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit