Helsingin kuvataidelukio on Helsingissä, Kallion kaupunginosassa Torkkelinmäellä sijaitseva kuvataiteen erikoislukio. Se on Helsingin kaupungin ylläpitämä lukio, ja vuonna 2025 lukiossa oli noin 702 opiskelijaa.

Vuonna 1925 perustetun koulun entiset nimet ovat olleet Helsingin toinen suomalainen lyseo vuosina 1925–1949, Helsingin toinen lyseo vuosina 1950–1977, Torkkelinkadun lukio vuosina 1977–1979, Torkkelin lukio vuosina 1979–1991, ja vuodesta 1991 alkaen nimenä on ollut Helsingin kuvataidelukio. Lukion englanninkielinen nimi on Helsinki Upper Secondary School of Visual Arts. Lukion lempinimi on Torkkeli tai Tossu ja sen opiskelijoita kutsutaan torkkeleiksi tai tossuiksi.

Kuvataiteen erityistehtävä Kesäkuussa 1985 lukiossa alkoi valtioneuvoston päätöksellä kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä. Ennen tätä vuonna 1981 Helsingin kaupunginhallitus oli hyväksynyt lukiolle kuvataidepainotuksen. Opetusministeriö jatkoi lukion kuvataiteen erityistehtävää vuonna 1994.

Lokakuussa 2017 opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi valtakunnallisessa erityisen koulutustehtävän lupahaussa Helsingin kuvataidelukiolle kuvataiteen erityistehtävän. Päätös tehtiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnin ja opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksen pohjalta. Arvioinnissa todetaan, että Helsingin kuvataidelukiolla on erinomaiset edellytykset toteuttaa erityistehtäväänsä, koska sillä on vuosikymmenien vahva kokemus ja erinomainen näyttö aikaisemmasta toiminnastaan.

Päärakennus ja taidetalo Lukio sai oman rakennuksen 1.7.1944 osoitteessa Torkkelinkatu 6. Päärakennuksessa on lukio-oppiaineiden luokkatilojen lisäksi kuvataideluokkia, multimedialuokka, opiskelijoiden työtiloja, aulagalleria, juhla- eli liikuntasali sekä opiskeluhuollon ja hallinnon tiloja. Lukuvuonna 2015–2016 päärakennuksessa tehtiin laaja perusparannus, jolloin päärakennuksen toiminta oli evakossa Mäkipellontien koulurakennuksessa.

Päärakennuksen lisäksi lukiolla on opetustiloja Kruununhaassa osoitteessa Siltavuorenpenger 10. Rakennuksessa on mm. valokuvauksen ja elokuvauksen erityistilat, grafiikan työpaja ja vedostustila, tekstiilitaiteen kuiva- ja märkätilat, keramiikan työpajat, kuvanveiston ja maalauksen sekä muun opetuksen tiloja. Vuonna 2025 tapahtui muutto entisestä Pengerkadun poliisitalon jugend-kiinteistöstä Siltavuorenpenkereelle. Samaan rakennukseen muuttaa Kallion lukio ja osa sen opetusta vuonna 2026.

Pääsykokeet ja taideopetus

Pääsykokeet + Sisäänpääsyn alin pisteraja 2000–2025 Vuosi KuvataidelinjaPisteraja, max 20 p. Multimedialinja 1995–2015Pisteraja, max 20 p. Yleislinja 2025–KA-raja 2000–2001 13,80 13,90 2001–2002 13,00 13,40 2002–2003 12,10 11,50 2003–2004 13,60 13,00 2004–2005 13,70 13,90 2005–2006 13,75 13,18 2006–2007 14,30 14,10 2007–2008 13,25 13,58 2008–2009 13,85 14,42 2009–2010 13,50 12,77 2010–2011 13,42 15,08 2011–2012 12,83 14,33 2012–2013 12,58 10,92 2013–2014 13,33 14,75 2014–2015 13,50 15,25 2015–2016 12,67 11,50 2016–2017 13,33 2017–2018 13,67 2018–2019 14,00 2019–2020 14,50 2020–2021 14,50 2021–2022 15,33 2022–2023 15,12 2023–2024 14,33 2024–2025 13,50 2025–2026 12,42 7,42 2026–2027 13,73 7,83 Syksystä 2025 alkaen lukiossa on yleislinja, jolle haetaan peruskoulun päättötodistuksella. Kaikki kuvataidelinjalle pyrkivät opiskelijat hakevat lukioon pääsykokeilla. Pääsykokeisiin kuuluvat ennakkotehtävä ja paikan päällä julkaistut taidetehtävät. Sisäänpääsypisteet muodostuvat pääsykokeiden taidepisteistä ja peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvosta. Peruskoulun lukuaineiden keskiarvo voi olla välillä 7–10. Valituksi tulleiden opiskelijoiden peruskoulun lukuaineiden keskiarvo on yleensä 8–9,5, mutta sisään voi päästä myös 7 keskiarvolla ja erinomaisilla taidepisteillä.

Lukio on ottanut pääsykokeet käyttöön vuonna 1992. Vuosina 1995–2015 lukiossa oli erillinen pääsykoe multimedialinjalle, mutta vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä siitä luovuttiin.

Taideopetus Taidekursseja on lukiossa yli 60 erilaista, ja kuvataidelinjan opiskelijan on opiskeltava lukion aikana vähintään 12 seuraavien kuvataideaineiden kursseja: kuvataide grafiikka keramiikka kuvanveisto piirustus ja maalaus tekstiilitaide valokuvaus elokuva multimedia muotoilu ja arkkitehtuuri digitaalinen ilmaisu

Opiskelija voi halutessaan suuntautua taideopinnoissaan yhteen polkuun neljästä eri vaihtoehdosta: Kuvataidepolku (piirustus, maalaus, taidegrafiikka ja kuvanveisto) Visuaalisen median polku (elokuva, valokuva, kuvankäsittely, taitto) Muotoilu- ja arkkitehtuuripolku (muotoilu, arkkitehtuuri, tekstiilitaide, keramiikka) Multimediapolku (interaktiiviset sovellukset, peli- ja web-suunnittelu)

Lukiodiplomit Lukiossa voi suorittaa seuraavat lukiodiplomit: kuvataiteen lukiodiplomi, median lukiodiplomi, käsityön lukiodiplomi ja liikunnan lukiodiplomi

Lukion muu toiminta Vuoden Tossu Lukio jakaa vuosittain entiselle opiskelijalleen Vuoden Tossu -kunnianimen. Vuoden Tossu pitää lukiossa juhlaluennon. 2012: Seppo Koho, Secto Design 2013: Zaida Bergroth, elokuvaohjaaja 2014: Anna Tuori, vuoden nuori taiteilija 2015: Jyri Engeström, sosiaalisen median pioneeri 2016: Miina Savolainen, voimauttava valokuvaus 2017: Juho Grönholm ja Samuli Woolston, Ala-arkkitehtitoimiston perustajia, arkkitehteja 2018: Renata Jakowleff, lasitaiteilija 2019: Maria Pusa, matemaatikko 2020: Jenni Toivoniemi, elokuvaohjaaja 2021: Mariska, muusikko ja sanoittaja 2023: Outi Pieski, kuvataiteilija 2024: Ervin Latimer, muotisuunnittelija 2025: Pilvi Takala, kuvataiteilija

Kestävä kehitys 2007 lukio aloitti vihreä lippu -ympäristökasvatuksen. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on myöntänyt lukiolle pysyvän vihreän lipun 2011 ja kestävän tason vihreän lipun 2013. Vuonna 2010 lukiolle myönnettiin opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti.

Unesco-koulu Lukio on ollut Unesco-koulu vuodesta 1990 alkaen ja kuuluu ASP-kouluverkostoon (entinen nimi Unesco). Helsingin kuvataidelukio julistautui ensimmäisenä lukiona Suomessa syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Kampusyhteistyö Helsingin kuvataidelukio kuuluu samaan kampukseen Kallion lukion, Alppilan lukion ja Helsingin kielilukion kanssa. Helsingin kaupungin lukioiden kampusyhteistyö alkoi 2013, jolloin perustettiin kampusten yhteinen kurssitarjotin. Kuvataidelukiolla oli jo ennen tätä tiivistä yhteistyötä Kallion lukion kanssa. Kampuksen kurssitarjottimen lisäksi opiskelijat voivat valita kursseja Helsingin kaupungin lukioiden yhteiseltä kurssitarjottimelta.

Kielitarjonta A: englanti, ruotsi, ranska, saksa, venäjä B1: ruotsi B2: ranska, saksa B3: ranska, saksa, venäjä, espanja, italia Lisäksi kampustarjottimella ja kaupunkitarjottimella on tarjolla myös muita kieliä, joita lukion opiskelijat voivat opiskella.

Historiikki Koulu viettää 100-vuotisjuhliaan syksyllä 2025. Koulun vaiheista julkaistaan Torkkeli 100 vuotta -historiikki lokakuussa 2025.

Lehtori Olga Leikolan muistosäätiö Lukion entinen opettaja lehtori Olga Leikola testamenttasi omaisuuttaan tukemaan Helsingin kuvataidelukion matemaattisesti suuntautuneita opiskelijoita. Säätiö jakaa vuosittain stipendejä lukion opiskelijoille.

Lähteet

Aiheesta muualla Helsingin kuvataidelukio Hetkiä ja kuvakulmia, Helsingin kuvataidelukion verkkolehti

Luokka:Helsingin lukiot Luokka:Kallio