Suomen Kulttuurirahasto sr on vuonna 1939 perustettu suomalaista kulttuuria ja tiedettä tukeva yksityinen säätiö. Se muodostuu keskusrahastosta sekä 17 maakuntarahastosta, lisäksi säätiöllä on yli 900 eri nimikkorahastoa.
Vuoden 2023 lopussa Kulttuurirahaston pääoma oli noin 1,8 miljardia euroa. Se on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä.
Toiminta Suomen Kulttuurirahasto myöntää apurahoja taiteen ja tieteen tekijöille. Vuosittain säätiö tukee suomalaista tiedettä ja kulttuuria yli 50 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 apurahoja myönnettiin 2472, mikä vastasi noin 13 % apurahan hakijoista. Apurahoja jaettiin yhteensä 52,1 miljoonaa euroa.
Kulttuurirahasto myöntää myös palkintoja ja järjestää kolmen vuoden välein Mirjam Helin-laulukilpailun. Lisäksi se käynnistää hankkeita sekä ylläpitää Helsingin Töölössä sijaitsevaa Taidekoti Kirpilää. Säätiön Tiede & Taide -lehti ilmestyy neljästi vuodessa.
Kulttuurirahasto myöntää useita palkintoja tunnustuksena merkittävistä teoista tieteen, taiteen ja kulttuurin eri aloilla. Se jakaa vuosittain Yrjö Koskisen stipendin parhaiten äidinkielen ylioppilaskokeessa suoriutuneille ja kahden vuoden välein Edvard Fazer -palkinnon Suomen Kansallisbaletin piirissä tapahtuneesta tanssitaidetta edistävästä suorituksesta.
Organisaatio Kulttuurirahaston ylin päättävä elin on 27-jäseninen hallintoneuvosto, jonka esimiehenä toimii professori Riitta Pyykkö. Kulttuurirahaston toimitusjohtaja on 1. kesäkuuta 2023 alkaen Susanna Pettersson.
Kulttuurirahaston hallitukseen kuuluu 12 henkilöä. Hallitukseen kuuluivat vuonna 2025:
Lea Keinänen (pj.) Keijo Hämäläinen (vpj.) Jukka Luostarinen (vpj.) Siru Ahopelto Marianna Bom Tuomas Forsberg
Karo Hämäläinen Tiina Lindfors Aleksi Malmberg Eino Solje Leena Vuotovesi Petri Ylikoski
Historia Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27. helmikuuta 1939. Säätiön perustamisen taustalla oli, että suomenkieliset tieteilijät ja taiteilijat saivat vähemmän taloudellista tukea kuin ruotsinkieliset, joiden tukena oli vuonna 1907 perustettu Svenska kulturfonden. Vuonna 1937 perustettiin Suomen Kulttuurirahasto kannatusyhdistys, jonka tärkein alkuunpanija oli politiikan ja historian tutkija L. A. Puntila. Kulttuurirahaston alkupääoma hankittiin vuonna 1938 kannatusyhdistyksen jokaisessa Suomen kunnassa järjestämällä ovelta ovelle -keräyksellä, jonka suoritti 30 000 kansakoululaista. Keräykseen osallistui noin 170 000 suomalaista ja lahjoituksia kertyi yhteensä 2,7 miljoonaa markkaa. Lisäksi 18 000 henkilöä osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen. Ensimmäisen ja esimerkiltään huomattavan suurlahjoituksen puoli miljoonaa markkaa teki emäntä Helmi Nuuttila Asikkalasta.
Perustamiskeräyksen keräyslistoja allekirjoituksineen säilytetään Kulttuurirahaston hallituksen kokoushuoneessa. Lahjakirjakeräyksen lahjakirjat puolestaan ovat Kulttuurirahaston arkistossa. Vuonna 2007 keräyslistat digitoitiin ja ne siirrettiin nähtäville myös säätiön verkkosivuille. Keräyslistoista voi hakea lahjoittajien tietoja nimen, kunnan tai ammatin perusteella.
Maakuntarahastot
Etelä-Karjalan rahasto Etelä-Pohjanmaan rahasto Etelä-Savon rahasto Hämeen rahasto Kainuun rahasto Keski-Pohjanmaan rahasto Keski-Suomen rahasto Kymenlaakson rahasto Lapin rahasto
Pirkanmaan rahasto Pohjois-Karjalan rahasto Pohjois-Pohjanmaan rahasto Pohjois-Savon rahasto Päijät-Hämeen rahasto Satakunnan rahasto Uudenmaan rahasto Varsinais-Suomen rahasto
Omaisuus 31.12.2018 Suomen Kulttuurirahasto omisti 11,14 prosenttia Huhtamäestä ja oli sen suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Huhtamäki on Suomen Kulttuurirahaston suurin sijoituskohde.
Katso myös Soitinpankki
Lähteet
Luokka:Suomalaiset rahastot Luokka:Suomalaiset säätiöt Luokka:Suomalaiset kulttuurijärjestöt Luokka:Kulttuurisäätiöt