pienoiskuva|Turun yliopisto toimi 1950-luvulle saakka entisen hotelli Phoenixin tiloissa Yliopistonkadun varrella Turun kauppatorin laidalla. thumb|Yliopiston kirjaston päärakennus Yliopistonmäellä. Sen edessä on oikealla suihkukaivo ja Wäinö Aaltosen veistos Genius ohjaa nuoruutta. Kirjaston edessä oleva Tieteen tammi on istutettu vuonna 1973.

Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920. Yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen.

Turun yliopisto on opiskelijamäärältään Suomen kolmanneksi suurin yliopisto Helsingin ja Tampereen yliopistojen jälkeen. Yliopistossa opiskelee noin 22 000 opiskelijaa, ja joka vuosi tutkintonsa päättää noin 4 000 opiskelijaa. Vuonna 2023 yliopistossa suoritettiin alempia korkeakoulututkintoja 1 607, ylempiä korkea­koulu­tutkintoja 1 882 ja tohtorintutkintoja 202. Yliopiston palveluksessa työskenteli vuoden 2023 lopussa noin 3 500 henkilöä.

Elokuussa 2024 yliopiston rehtorina aloitti Marjo Kaartinen Yliopiston viimeisenä kanslerina ennen instituution lakkauttamista toimi vuosina 2010–2013 Pekka Puska.

Yliopiston Turun kampus sijaitsee kaupungin keskustan alueella Yliopistonmäen läheisyydessä. Yliopisto toimii Turun lisäksi Raumalla (varhaiskasvatuksen opettajakoulutus sekä luokan- ja käsityönopettajakoulutus) ja Porissa (kauppakorkeakoulu sekä digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kultuuriperinnön tutkinto-ohjelma).

Historia Turun Akatemia

Turkuun perustettiin jo vuonna 1640 yliopisto, Turun Akatemia, joka on nykyisen Helsingin yliopiston edeltäjä. Se oli kolmas Ruotsin valtakuntaan perustettu yliopisto ja Suomen ainoa. Turun palon jälkeen vuonna 1827 Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Akatemian siirtämisen jälkeen yliopistollinen opetus Turussa loppui vuoteen 1917 asti.

Turun Akatemian ajoista Turun yliopistolla muistuttavat nykyisin muun muassa Akatemiatalo ja yliopiston päärakennuksen vierellä sijaitseva Kolme vekkulia -niminen monumentti, joka esittää vuonna 1822 Turun Akatemiassa opintonsa aloittaneita J. V. Snellmania, Elias Lönnrotia ja J. L. Runebergia.

Turun yliopisto Yliopistollinen opetus tuli takaisin Turkuun pian Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918, kun kaupunkiin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Nykyisen Turun yliopiston perusti vuonna 1920 Turun Suomalainen Yliopistoseura suomenkieliseksi monialayliopistoksi ruotsinkielisen Åbo Akademin ja kaksikielisen Helsingin yliopiston rinnalle. Yliopiston alkuaikoja leimasi vahva suomalaiskansallinen henki, ja se toimikin aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Yliopiston tunnuslause Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle kuvaa itsenäisyyden alkuajan aatetta. Kun kansalaiskeräys saatiin päätökseen vuonna 1925 vapaaehtoisia lahjoittajia, jotka mahdollistivat yliopiston perustamisen, oli yli 22 000.

Uuteen yliopistoon perustettiin seitsemän professuuria – neljä humanistisiin aineisiin ja kolme luonnon­tieteisiin. Yliopiston ensimmäiset professorit olivat kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professori V. A. Koskenniemi, suomen kielen ja sen sukukielten professori Heikki Ojansuu, Suomen historian professori Artturi H. Virkkunen, kasvitieteen professori Johan Liro, eläintieteen professori W. M. Linnaniemi, filosofian professori Eino Kaila ja kemian professori M. H. Palomaa. Yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin professori Virkkunen.

pienoiskuva|vasen|Turun Suomalaisen Yliopiston professorit vuonna 1922. Kuvassa vasemmalla yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi H. Virkkunen.

Turun yliopisto aloitti toimintansa entisen Hotelli Phoenixin rakennuksessa Kauppatorin laidalla. Opetus alkoi 27. kesäkuuta vuonna 1922. Tuolloin yliopiston kirjoissa oli 87 opiskelijaa, ja yliopisto koostui kahdesta tiedekunnasta – humanistisesta ja matemaattis-luonnontieteellisestä. Humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen lisäksi suunniteltiin yliopiston toiminnan alkuaikana myös niin valtiotieteellisen kuin maatalouskoulutuksenkin aloittamista, mutta nämä suunnitelmat eivät toteutuneet.

Turun yliopisto ajautui 1920-luvun lopulla kriisiin, jonka takia se oli lähellä joutua kokonaan lakkautettavaksi. Kriisin taustalla oli suomen kielen tutkijan E. N. Setälän valinta yliopiston kansleriksi. Setälä pyrki supistamaan yliopiston toimintaa ja samalla vahvistamaan perustamaansa Suomen suku -tutkimuslaitosta. Se kiristi yliopiston johdon välejä. Rehtori V. A. Koskenniemen erottua vuonna 1931 uudeksi rehtoriksi valittiin J. G. Granö, joka kykeni vastustamaan voimakastahtoista Setälää.

Yliopisto sai kolmannen tiedekuntansa vuonna 1943, kun sotaa käyvän kansakunnan tarpeita vastaamaan perustettiin valtion rahoittama lääketieteellinen tiedekunta. Opiskelijamäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa 1950-luvulla yliopisto siirtyi Kauppatorilta Vesilinnanmäen laelle. Nykyisin Yliopistonmäkenä tunnetun mäen ympärille on muodostunut Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kampusalue. Mäen juurella sijaitsevat myös Turun ylioppilastalot ja Turun yliopistollinen keskussairaala.

Turun yliopiston nopeimman kasvun vuodet ajoittuivat 1960-luvulle, jolloin opiskelijoiden määrä yliopistossa yli kaksinkertaistui noin kolmesta tuhannesta yli seitsemään tuhanteen. Yliopistoon myös perustettiin kaksi uutta tiedekuntaa – oikeustieteellinen tiedekunta vuonna 1960 ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta vuonna 1967.

Yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, perustettiin vuonna 1974. Samana vuonna Turun yliopisto useiden muiden yliopistojen tapaan valtiollistettiin. Yliopiston kasvu on jatkunut 1970-luvulta nykypäivään asti. Muun muassa opiskelijoiden ja perustutkintojen määrät ovat lisääntyneet jatkuvasti, ja yliopisto on laajentunut lukuisiin uusiin rakennuksiin Yliopistonmäen ympärille.

Vuodesta 1995 lähtien Turun yliopisto on kuulunut vanhojen eurooppalaisten yliopistojen muodostamaan Coimbra-ryhmään.

Vuonna 2007 tehtiin esitys Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen yliopistokonsortion muodostamiseksi. Yliopistojen konsortio aloitti toimintansa 1. elokuuta 2008. Vuoden 2010 alusta alkaen Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu muodostivat uuden yhteisen yliopiston, jonka nimeksi tuli Turun yliopisto.

Viimeisimpänä yliopiston tiedekunnista perustettiin teknillinen tiedekunta vuonna 2021.

Tiedekunnat Turun yliopisto koostuu seuraavista kahdeksasta tiedekunnasta (suluissa perustamisvuosi):

Humanistinen tiedekunta (1920) Kasvatustieteiden tiedekunta (1974) Lääketieteellinen tiedekunta (1943) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1920) Oikeustieteellinen tiedekunta (1960) Teknillinen tiedekunta (2021) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (1967) Turun kauppakorkeakoulu (1950, osaksi uutta Turun yliopistoa 2010)

Erilliset laitokset Tiedekuntiin kuuluvien laitosten lisäksi Turun yliopistoon kuuluu neljä erillistä laitosta: Kieli- ja viestintäopintojen keskus PET-keskus Suomen ESO-keskus Turun biotiedekeskus

Tutkimus Turun yliopisto määrittelee itsensä kansainväliseksi, monitieteiseksi tutkimusyliopistoksi, jonka tutkimuksen temaattiset kokonaisuudet ovat:

Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys Tulevaisuuden teknologiat ja digitaalinen maailma Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos Lapset, nuoret ja oppiminen Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys Meri ja merenkulku

Tutkimusyliopistoksi suuntautuminen näkyy muun muassa yliopiston kustannusten kohdistumisessa eri kulualueille: yliopiston kokonaiskustannuksista lähes puolet kohdentuu tutkimukseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Vuonna 2023 yliopisto tuotti yhteensä 3 905 tieteellistä julkaisua.

Huippuyksiköt Turun yliopisto on johtanut muutamia Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköitä. Näitä ovat olleet muun muassa: Primaarituottajien molekyylibiologian huippuyksikkö (vuosina 2014–2019, johtajana professori Eva-Mari Aro) Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö (vuosina 2014–2019, professori Juhani Knuuti) Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö (vuosina 2008–2013, professori Juhani Knuuti) Integroitu fotosynteesi- ja metabolitutkimus (vuosina 2008–2013, professori Eva-Mari Aro) Julkisen valinnan huippuyksikkö/PCRC – the Public Choice Research Centre (vuosina 2008–2013, johtajana professori Hannu Salonen) Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö (vuosina 2006–2011, professori Mikko Nikinmaa) Miehen lisääntymisterveys (vuosina 2002–2007, johtajana professori Ilpo Huhtaniemi) Soluliikenne (vuosina 2000–2005, akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen)

Lisäksi yliopisto on mukana bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmässä, genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä, globaalin hallinnon tutkimuksen huippuyksikössä ja kasvin signaloinnin tutkimuksen huippuyksikössä.

Turun yliopiston kirjasto Turun yliopiston kirjasto on osa Turun yliopistoa ja sijaitsee muiden yliopiston päärakennusten lomassa Yliopistonmäellä Turussa. Kirjasto on yksi Suomen merkittävimmistä tieteellisistä kirjastoista, ja sen kokoelmat sisältävät laajan kirjon eri tieteen- ja taiteenalojen julkaisuja. Kirjaston painettuun aineistoon kuuluu muun muassa vapaakappaleoikeuden nojalla saatavat Suomessa julkaistavat painotuotteet.

Hallinto

Hallitus Yliopiston hallituksen puheenjohtaja on Euroopan komission turvallisuusasioista vastaava varapääjohtaja Ilkka Salmi. Hallitukseen kuuluu yliopiston ulkopuolisia jäseniä, yliopiston professoreita sekä opiskelijaedustajia.

Rehtorit thumb|128px|Turun yliopiston ensimmäinen rehtori, A. H. Virkkunen. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat. Rehtori toimii rehtorinviraston päällikkönä.

Turun yliopiston rehtorina ovat toimineet:

Rehtori Vuodet Artturi H. Virkkunen (1922–1924) V. A. Koskenniemi (1924–1932) J. G. Granö (1932–1934) Einar W. Juva (1934–1945) Harry Waris (1945–1948) T. E. Olin (1948–1954) Osmo Järvi (1954–1960) Tauno Nurmela (1960–1970) Kaarlo Hartiala (1970–1975) Osmo Ikola (1975–1981) Arje Scheinin (1981–1987) Arne Rousi (1987–1993) Keijo Paunio (1994–1997) Keijo Virtanen (1997–2012) Kalervo Väänänen (2012–2019) Jukka Kola (2019–2024) Marjo Kaartinen (2024-)

Kanslerit thumb|128px|Turun yliopiston ensimmäinen kansleri, J. R. Danielson-Kalmari Turun yliopiston hallitus lakkautti kanslerin tehtävän lukuvuoden 2013 alusta alkaen ja toimenkuvaan kuuluneet tehtävät siirtyivät rehtorille. Kanslerin tehtävänä oli edistää tieteitä ja vahvistaa yliopiston johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset, jotka yliopiston hallitus hyväksyi.

Turun yliopiston kanslerina ovat toimineet:

J. R. Danielson-Kalmari (1921–1926) Emil Setälä (1926–1935) Gustaf Komppa (1935–1945) J. G. Granö (1945–1955) T. E. Olin (1955–1965) Rolf Nevanlinna (1965–1970) Tauno Nurmela (1970–1975) Kaarlo Hartiala (1975–1984) Olavi Granö (1984–1994) Jaakko Nousiainen (1994–1997) Keijo Paunio (1997–2000) Leena Kartio (2000–2003) Eero Vuorio (2003–2009) Pekka Puska (2010–2013)

Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa

Lisäksi Turun yliopistolla on lukuisia yhteistyöhankkeita Åbo Akademin kanssa. Näitä yhteistyöhankkeita ovat muiden muassa: Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus Turun biotekniikan keskus

Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä Turun yliopisto on sijoittunut lukuisissa kansainvälisissä yliopistojen vertailuissa suomalaisyliopistojen parhaimmistoon. Vuonna 2006 yliopisto sijoittui kiinalaisen Shanghain Jiao Tong -yliopiston viidensadan parhaan tutkimusyliopiston listalla toiseksi parhaana suomalaisyliopistona jaetulle sijalle 201. Eurooppalaisista yliopistoista Turun yliopisto arvioitiin sijalle 79. Brittiläisen The Times Higher Education Supplement -lehden maailmanlaajuisella listalla Turun yliopisto sijoittui samana vuonna sijalle 317., ja vuonna 2007 sijalle 237.