thumb|Padisen luostarin rauniot. Paadisen luostari () oli Länsi-Virossa, Padisen kylässä sijainnut sisterssiläisluostari. Luostari toimi parisataa vuotta 1300-luvulta 1500-luvulle. Luostarirakennuksista on jäljellä hyvin säilyneet rauniot. Paikalla on sijainnut linnoitus 600–800-luvuilla. Luostariajan jälkeen paikka palveli Venäjän ja Ruotsin linnoituksena sekä asuinkäytössä.
Historiaa Riian lähellä sijainnut Dünamünden sisterssiläisluostari sai vuonna 1220 Padisen tienoilta maa-alueita korvauksena avusta kristinuskon levittämisessä alueella. Ensimmäisenä rakennuksena paikalle pystytettiin mahdollisesti kivinen kappeli, ja osa luostarin munkeista siirtyi sinne huolehtimaan paikallisesta uskonelämästä. Koska Dünamünden luostarin maat oli pakko myydä vuonna 1305, munkit muuttivat Padiseen vuonna 1310 ja aloittivat uuden luostarin rakentamisen vuonna 1317.
Tanskan kuningas Eerik Menved antoi 2. kesäkuuta 1317 sisterssiläisille käskyn rakentaa luostari kivilinnoitukseksi. Myöhemmin se liitettiin koko Viron ja Latvian kattaneeseen linnoitusjärjestelmään. Padisen luostari oli vuonna 1343 puhjenneen Yrjönyön kapinan ensimmäisiä valloituskohteita. Virolaiset kapinalliset polttivat luostarin puurakennukset ja surmasivat 28 sisterssiläismunkkia, mutta apotti ja osa munkeista pääsivät pakoon. Kapinan kukistamisen jälkeen aloitettiin rakennustyöt, jotka kestivät vuosisadan loppuun saakka. Ensimmäisenä rakennettiin uloin suojamuuri, seuraavaksi korotettiin ulkoseiniä ja rakennettiin valmiiksi länsisiiven linnoitettu pääportti, ja vasta ulkomuurin valmistumisen jälkeen rakennettiin kirkko. Kirkon holveihin rakennettiin puolustuskäytävä, koilliskulmaan pyöreä torni ja luoteiskulmaan neliskulmainen porttitorni. Parhaimmillaan luostari oli vuoden 1400 tienoilla. Kun Tallinnan piispa Heinrich Uexküll vuonna 1448 vihki luostarin käyttöön, se oli muuttunut vahvaksi linnoitukseksi. Luostarin päärakennuksen länsi- ja pohjoispuolelle rakennettiin 1500-luvun alussa puolipyöreät tykkitornit. Syrjäisessä ja hiljaisessa paikassa sijainnut luostari selvisi myös 1500-luvun alkupuolen uskonpuhdistuksesta.
Liivinmaan sodan aikana vuoden 1558 lopussa Saksalainen ritarikunta miehitti luostarin ja sijoitti sinne palkkasotureita. Seuraavana vuonna munkkikunta hajotettiin. Munkit ajettiin luostarista pois, ja päärakennuksesta tehtiin linnoitus. 1500- ja 1600-luvuilla luostari kärsi ruotsalaisten ja venäläisten taisteluissa. Ruotsalaiset valloittivat sen vuonna 1561, mutta venäläiset pakottivat vuonna 1576 ruotsalaiset vetäytymään sieltä. Venäläiset jäivät luostariin neljäksi vuodeksi ja linnoittivat sitä lisää. Etupihan puolustusta vahvistettiin syvällä vallihaudalla. Vuonna 1580 luostari siirtyi puoli vuotta kestäneen piirityksen jälkeen jälleen ruotsalaisten haltuun. Ruotsalaiset ampuivat piirityksen aikana luostaria tykeillä, mikä vaurioitti varsinkin luostarin etelä- ja itäsiipiä sekä länsisiiven sisäsivua. Kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti entisen luostarin alueista suuren osan vuonna 1622 Rammin suvulle. He muuttivat sinne asumaan ja remontoivat sisätiloja muistuttamaan barokkityyliä. Murskattuja muureja yritettiin korjata: itäsiipi sai uuden sisämuurin ja uudet holvikatot. Rammit asuivat luostarissa vuoteen 1766, jolloin rakennukset paloivat salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa. Luostarirakennusten materiaalia käytettiin läheisen Padisen kartanon rakentamiseen.
Padisen luostarin pohjois-, itä- ja länsisiivet ovat säilyneet suhteellisen hyvin, ja siksi sen rauniot ovat hyvä näyte keskiaikaisesta linna-arkkitehtuurista.
Luostarin vaikutukset Suomessa Luostari hankki 6. joulukuuta 1335 Gert Skytteltä 300 markalla maaomaisuutta Suomesta Uudeltamaalta. Skytte myi luostarille omistamansa kartanot, jotka sijaitsivat Kirkkonummella, Pohjassa ja Inkoossa.Etälukio (viitattu 22.8.2007) Padisen luostari hallinnoi 1300-luvun jälkipuolella ja 1400-luvun alussa hyvin laajaa maaomaisuutta. Luostarin omistuksiin Uudellamaalla kuului alkuaan noin 100 tilaa, joiden lisäksi tuli aikaa myöten torppia ja uudistiloja. Niiden määrä saattoi nousta 5-10 prosenttiin Uudenmaan viljelmistä. Vaikuttaa siltä, että virolaisia muutti Padisen hallinnoimalle alueelle Uudellemaalle.Tuomas Heikkilä: Kymenlaalson keskiaika. Kymenlaakson historia I. SKS 2012, s. 99 Luostarin omistamia alueita oli myös Sipoossa, Porvoossa ja Pernajassa. Luostari myi omaisuutensa pois 1400-luvun alussa.
Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika antoi Haapsalussa vieraillessaan 2. huhtikuuta 1351 Padisen luostarille patronaattioikeuden Turun piispan alaisuuteen kuuluvaan Porvoon kirkkoon. Hän myös lahjoitti 15. toukokuuta 1351 Tallinnan hiippakuntaan kuuluneelle luostarille oikeuden AhvenkoskenTapio Salminen, Fishing with Monks - Padise Abbey and the River Vantaanjoki from 1351 to 1429, 2011 ja Vantaanjoen lohenkalastuksiin. Kuninkaan tarkoituksena oli ollut saada aikaan poliittista yhteistoimintaa, mutta seurauksena olikin Turun piispan ja Padisen luostarin välinen munkkien omistuksia ja oikeuksia Uudellamaalla koskenut valtataistelu. Kalastuksen harjoittaminen vaikeutui. Luostarin valtaoikeudet alueella siirrettiin vuonna 1428 Turun piispanistuimelle. Turun piispa Maunu II Tavast osti luostarin patronaatti- ja kalastusoikeudet apotti Tidemannilta sadalla Englannin kultarahalla.
Kappeli Vuonna 1960 suoritetuissa kaivauksissa kaivettiin esiin ensimmäisen kivirakennuksen eli kappelin joenpuoleinen päätyseinä ja osa sivuseinistä. Kappeli oli kaksiholvinen rakennus, jonka ulkoleveys oli 60 jalkaa ja pituus 120 jalkaa. Sisäseinissä oli avaria, pyörökaarisia istumasyvennyksiä. Kappelin on arvioitu valmistuneen vuonna 1254.
Konservointi Raunioiden konservointi- ja kunnostustyöt käynnistyivät vuonna 1936, mutta ne pysäytti toinen maailmansota. Työt käynnistettiin uudelleen vuonna 1955, mutta ne pysähtyivät jälleen vuonna 1969 ennen viimeisen vaiheen valmistumista.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luostarin kotisivut Padisen kartanon sivusto Luostariharrastajan sivusto Maunu Eerikinpojan kirje luostarille
Luokka:Viron luostarit Luokka:Sisterssiläiset luostarit Luokka:Viron nähtävyydet Luokka:Lääne-Harju Luokka:Viron keskiaika Luokka:Katolinen kirkko Virossa